02.02.2015 Ulosottokin päivittänyt summia, nousua peräti 0,10 suojaosuuteen per pv ! Palkan ulosmittaus.
Palkan ulosmittaus
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 680,70 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.
Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2015 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2015 alusta 22,69 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,14 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Velallisen suojaosuuteen, 22,69 euroa päivässä, lisätään 8,14 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuudet tarkistetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2015 lukien:
Velallinen yksin: 680,70€
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 924,90€
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1169,10€
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1413,30€
Ulosmitattava määrä:
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä 1
Velallisen oma suojaosuus on 680,70 € kuukaudessa, 30 x 22,69 = 680,70
Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 924,90 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14) = 924,90)
Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1169,10 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14 + 8,14) = 1169,10)
Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 680,70 euroa, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 680,70) = 146,20 euroa).
Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.
Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2722,80 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2722,80 = 907,60 euroa, johon lisätään 4/5 x (3200 - 2722,80) = 381,76 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 907,60 + 381,76 = 1289,36 euroa.
Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri
Laskurilla voi laskea palkasta kuukausittaisen pidätettävän ja ulosottoon tilitettävän määrän. Laskuriin pääset tästä
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- tai avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset sekä ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden 680,70 euroa kuukaudessa, heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan kihlakunnanulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon, jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu, kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.
Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2015 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2015 alusta 22,69 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,14 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.
Velallisen suojaosuuteen, 22,69 euroa päivässä, lisätään 8,14 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuudet tarkistetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2015 lukien:
Velallinen yksin: 680,70€
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 924,90€
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1169,10€
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1413,30€
Ulosmitattava määrä:
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta palkanosasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä palkanosasta. Palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Esimerkkejä 1
Velallisen oma suojaosuus on 680,70 € kuukaudessa, 30 x 22,69 = 680,70
Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 924,90 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14) = 924,90)
Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1169,10 € kuukaudessa (30 x (22,69 + 8,14 + 8,14) = 1169,10)
Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 680,70 euroa, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 680,70) = 146,20 euroa).
Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1361,40 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.
Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 680,70 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2722,80 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2722,80 = 907,60 euroa, johon lisätään 4/5 x (3200 - 2722,80) = 381,76 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 907,60 + 381,76 = 1289,36 euroa.
Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.
Toistuvaistulon ulosmittauslaskuri
Laskurilla voi laskea palkasta kuukausittaisen pidätettävän ja ulosottoon tilitettävän määrän. Laskuriin pääset tästä
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena (nettopalkka enintään kaksi kertaa henkilökohtaisen suojaosuuden määrä);
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.
