9.5.2014 MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ

Nuoret asunnottomat pulassa Helsingissä – pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen
Nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa asunnottomista nuorista on Helsingissä. Pääkaupunkiseudlla pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen. Nuorisoasuntoliitto toivoo, että asuminen saadaan osaksi nuorisotakuuta.


Tyhjä asunto.
Oma asunto on monen nuoren haaveissa.
Alle 25-vuotiaiden nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi.
Kasvua edelliseen vuoteen oli koko maassa jopa 27 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 8 000  asunnotonta, joista neljännes on nuoria. Heistä yli puolet eli reilu tuhat on Helsingissä.

- Tämä liittyy siihen, että Helsinkiin on paljon tulijoita, mutta asuntoja on vähän eli asumisen hintataso on hirveän kallis täällä, selittää Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala.

Maksuhäiriömerkinnät taakkana

Nuorten asunnottomuuteen liittyy yleisen taloustilanteen ja työllisyyden ohella maksuhäiriöiden yleistyminen.

- Nykyään jo kymmenellä prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä. Se tarkoittaa, että joka kymmenennen nuoren on äärimmäisen vaikeaa saada vuokra-asuntoa, Irjala kiteyttää.

Nuorisoasuntoliitossa toivotaan vuokranantajilta joustoa.

- Vuokranantajat ovat aika tiukkoja maksuhäiriömerkinnöistä. He voisivat enemmän selvittää, ettei ihan pienistä maksuhäiriöistä tulisi estettä vuokra-asunnon saamiselle.

Nuorisoasuntoliitto rakentaa asuntoja nuorille ja tarjoaa näille tukea ja neuvontaa asumiseen liittyvissä asioissa. Liiton asuntoihin voivat päästä myös maksuhäiriömerkinnän saaneet.

- Toki sitä katsotaan, että jos on hirveän suuri maksuhäiriömerkintä, joka on tullut maksamattomista vuokrista, niin se saattaa olla este, mutta tapaukset selvitetään aina yksilöllisesti, Irjala sanoo.

Asunnottomuus on myös työssäkäyvien ongelma

Vastoin yleistä käsitystä asunnottomuus ei ole ainoastaan syrjäytyneiden ongelma, vaan asunnottomia voivat olla myös palkkatyössä käyvät nuoret, joiden varat eivät riitä asuntoon. Nämä saattavat majailla kavereidensa luona väliaikaisesti, eivätkä välttämättä näy tilastoissa.

Toisaalta monilla asunnottomilla on myös ongelmia arjen hallinnassa.

- Maksuhäiriöt ja puutteet talouden hallinnassa ovat tehneet asunnottomuudesta yleisempää, mutta on siellä edelleen laajasti ongelmia elämän hallinnassa ja arjen taidoissa. Voi olla kestämätön kotitilanne tai lastensuojelutaustaa, kertoo Irjala.

Järkeä kaavoitukseen

Irjalan mielestä pääkaupunkiseudun asuntopulaan pitäisi puuttua jo kaavoituksessa.

- Toivon, että saataisiin mahdollisimman paljon järkevän kokoisia ja hintaisia asuntoja. Siihen liittyvät kaavoituskysymykset, tinkiminen autopaikoista ja väestönsuojista.

Lisäksi Nuorisoasuntoliitossa toivotaan, että asuminen lisättäisiin osaksi nuorisotakuuta.

- Asuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työllistyminen ja koulutuspaikan saaminen, Irjala toteaa.