05.03.2019 THL:n raportti paljastaa: Työttömien perusturvan taso on heikentynyt tällä hallituskaudella – Taloutta paikataan entistä useammin toimeentulotuella

THL:n raportti paljastaa: Työttömien perusturvan taso on heikentynyt tällä hallituskaudella – Taloutta paikataan entistä useammin toimeentulotuella

Hallituskaudella tapahtuneet sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat siirtäneet köyhyysrajan alapuolelle noin 38 500 henkeä.

Köyhyys ja sosiaaliturva5.3.2019 klo 08:00



Työttömien perusturvan taso on heikentynyt tällä hallituskaudella.

Tämä käy ilmi THL:n tänään julkaisemasta raportista ”Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019 (siirryt toiseen palveluun)”.

– Monet tämän hallituskauden aikana tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet perusturvaa. Indeksijäädytykset ja -leikkaukset ovat koskeneet työttömyysetuuksia, asumistukea ja esimerkiksi kotihoidontukea. Perusturvan taso on monilla heikentynyt, THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola toteaa.

Mikä on perusturvan riittävyyden arviointiraportti?

• Kansaneläkeindeksistä annetun lain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on teetettävä joka neljäs vuosi kokonaisarvio perusturvan riittävyydestä ja kehityksestä.
• Perusturvan riittävyyden arviointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.
• Arviointiraportin tavoite on tukea poliittista päätöksentekoa.
• Nyt julkaistu arviointiraportti on kolmas laatuaan.
• Se tarkastelee perusturvan riittävyyden kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ajanjaksolla 2015–2019.
• Raportin laati riippumaton asiantuntijaryhmä, jossa oli mukana asiantuntijoita Kelasta, Helsingin ja Turun yliopistoista, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Tilastokeskuksesta.
• Raportissa perusturvaetuuksiksi lasketaan vähimmäismääräiset työttömyysetuudet, vanhempainpäivärahat, sairauspäivärahat, eläkkeet, kotihoidon tuki, opintotuki sekä niitä täydentävät asumistuet.
• Toimeentulotukea ei lueta perusturvaan.

Raportissa mainitaan, että nähtävissä on myös aktiivimallin vaikutus etuuksien alenemiseen. Kelan mukaan noin 40 prosenttia työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajista sai aktiivimallin perusteella alennettua etuutta vuoden 2018 lopussa.

Perusturvan taso ei riitä
Perusturvan riittävyyttä arvioidaan THL:n raportissa muun muassa suhteessa Kuluttajatutkimuskeskuksen muodostamien kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin.

– Raportin keskeinen tulos on, että perusturvan taso ei edelleenkään riitä kattamaan kohtuullisen minimikulutuksen budjetteja, paitsi eläkeläisten kohdalla ja lainaa ottaneiden opiskelijoiden kohdalla, Tervola kertoo.

Vajausta jää ennen kaikkea työttömän perusturvan sekä vähimmäismääräisten sairaus- ja vanhempainpäivärahojen sekä kotihoidon tuen kohdalla. Samoin käy opintorahan kanssa, jos opintolainaa ei huomioida. Opiskelijoiden sosiaaliturva on muuttunut entistä lainapainotteisemmaksi.

Yksinasuvan perusturva -grafiikka
 
Raportin mukaan vähimmäismääräiset eläkkeet riittävät sen sijaan kattamaan kohtuullisen kulutuksen. Eläkeläisten osalta kuitenkin huomautetaan, että esimerkkibudjetti on muodostettu perusterveelle. Tutkimuspäällikkö Jussi Tervola toteaa, ettei laskelmissa ole huomioitu terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusten tai lääkekorvausten muutosten vaikutusta toimeentuloon.

Eläkeläisten toimeentulon osalta raportin tulokset voivat siis osittain antaa liian ruusuisen kuvan.

– Me olemme keskittyneet tässä raportissa tulopuoleen, emme menopuoleen, Tervola summaa.

Toimeentulotuen roolista olisi syytä keskustella

Raportissa painotetaan, että toimeentulotuen rooli osana Suomen sosiaaliturvaa on muutoksessa.

Mikä on kohtuullinen minimibudjetti?

• Niin sanottu kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetti on esimerkkilaskelma siitä, mitä tavaroita ja palveluita tarvitaan, jotta ihminen tulee toimeen ja voi ylläpitää terveyttä ja osallistua sosiaalisesti.
• Se on määritelty Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa edellisen kerran viime vuoden lopulla.
• Vuonna 2019 yksinasuvalle alle 65-vuotiaalle kohtuullisen minimikulutuksen budjetti on 646 euroa kuukaudessa ilman asumismenoja.
• Tästä ruokaan on varattu 280 euroa kuukaudessa. Loput budjetista on varattu tietoliikenteeseen, liikkumiseen, kodin irtaimiin ja tarvikkeisiin,vaatetukseen, terveyteen ja hygieniaan, harrastuksiin, sähköön ja vakuutuksiin.
• Yksinasuvalle yli 65-vuotiaalle kohtuullisen minimikulutuksen budjetti on 560 euroa kuukaudessa ilman asumismenoja.

– Toimeentulotuen rooli työttömän perusturvan paikkaajana on esimerkkitapauksissa kasvanut huomattavasti vuodesta 2015, jopa yli sadalla eurolla kuussa, Tervola kertoo.

Raportin mukaan osalle perusturvan saajista toimeentulotuesta näyttää tulleen pysyvä osa toimeentuloa. Kelan tilastojen perusteella 37 prosenttia työmarkkinatuen saajista sai lisäksi toimeentulotukea vuonna 2017.

Tämä ei vättämättä ole täysin ongelmatonta, sillä toimeentulotuki on luonteeltaan hyvin erilainen tukimuoto kuin perusturvaetuudet. Toimeentulotukea haettaessa vaaditaan enemmän selvityksiä kuin perusturvan kohdalla, ja siihen vaikuttavat koko kotitalouden tulot ja varallisuus.

– Perusturva sen sijaan on henkilökohtainen. Tämän hallituskauden aikana on siirrytty yhä enemmän toimeentulotuen suuntaan, Tervola toteaa.

Hän toivookin, että raportin pohjalta käytäisiin keskustelua toimeentulotuen roolista.

– Onko toimeentulotuen tarkoitus olla jatkuva tuki pienituloisille? Haluammeko me kasvattaa toimeentulotuen roolia? Alun perinhän se on tarkoitettu tällaiseksi viimeiseksi ja hyvin väliaikaiseksi tueksi, Tervola muistuttaa.

Köyhyys on lisääntynyt

Raportin mukaan vuosien 2015–2019 aikana tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet suhteellisesti eniten yksinasuvien ja yksinhuoltajien tulotasoa.

Raportista käy myös ilmi, että perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut edellisestä arvioinnista. Vuosina 2013–2017 perusturvan varassa elävien osuus on lisääntynyt noin 40 000 henkilöllä. Suomessa on nyt noin 510 000 henkeä, joiden vuosituloista yli puolet on perusturvaa.

Samaan aikaan on lisääntynyt myös niiden henkilöiden määrä, joiden tuloista yli 90 prosenttia muodostuu perusturvasta. Heitä on nyt 30 000 henkeä enemmän, eli kaikkiaan 250 000 henkeä.

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola toteaa, että myös köyhyys on lisääntynyt. Pienituloisuusasteella tarkasteltuna hallituskaudella tapahtuneet sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset ovat lisänneet köyhyyttä noin 0,7 prosenttia, kun työllisyysvaikutuksia ei huomioida. Muutos voi kuulostaa pieneltä, mutta koskettaa tuhansia suomalaisia.

– Pienituloisuusrajan alapuolelle on siirtynyt noin 38 500 henkeä. Se on katsojan silmässä, että onko se sitten paljon vain vähän, Tervola sanoo.

Raportissa ei suoraan oteta kantaa siihen, mikä olisi riittävä perusturvan taso.

– Se on viime kädessä poliittinen kysymys. Me tarjoamme joitain mittareita, mutta emme voi suoraan sanoa, mikä olisi oikea perusturvan taso, Tervola toteaa.