Näin suomalaiset tuhlaavat rahansa pikalainoihin – "Pikavippi on harhaanjohtava termi"
Pikavippien koroille aiotaan asettaa pian yläraja. Hankkeen takana on oikeusministeri Antti Häkkänen. Johanna Erjonsalo / Arkisto
Pikavipit eli vakuudettomat lainat ovat monen rahankäyttäjän kompastuskivi, tietää velkaneuvoja Liisu Kuusela.
Lainat mahdollistavat erilaisten hankintojen tekemisen ilman, että niihin on tarvinnut säästää etukäteen. Kaikki eivät kanna huolta siitä, pystyvätkö he maksamaan velkaa takaisin.
Velkaneuvojan mukaan ongelma on juuri se, että enää ei säästetä etukäteen, mutta kulutusta kasvatetaan siitä huolimatta vuodesta toiseen.
Pikavippi on Kuuselan mukaan harhaanjohtava termi, sillä sanasta tulee mieleen pieni laina. Tosiasiassa pikavipeillä pystyy kasvattamaan itselleen nopeasti kymmenientuhansien korkeakorkoisen velkataakan.
– Jotkut ovat joskus kokeilleet hakea niitä urakalla mutta eivät sitten ole tietenkään nostaneet niitä. Pienessä ajassa niitä pystyy saamaan 50 000, jos vain on säännölliset tulot.
Kuuselan mukaan pienilläkin tuloilla saa otettua niin suuren velkamäärän, ettei sitä pysty maksamaan takaisin ottamatta lisää lainaa, kun tulot eivät riitä kaikkien velkojen maksuun.
Kuusela on nähnyt, että huonosta rahankäyttäjästä voi sukeutua jämpti kuluttaja. Usein ulkoiset paineet pakottavat siihen, mutta parasta olisi, jos ihminen olisi itse motivoitunut muuttamaan kulutustottumuksiaan.
Apua löytyy muualtakin kuin velkaneuvonnasta. On olemassa esimerkiksi talouslaskureita, joiden avulla voi seurata kuukausittain, mihin rahat kuluvat.
Kaikista parasta olisi, jos fiksun rahankäytön oppisi jo lapsuudenkodissa.
– Olisi hyvä opettaa lapsi miettimään, mitä oikeasti tarvitaan, sekä hiukan ponnistelemaan sen eteen, mitä haluaa. Pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta tarvitaan.
