10.4.2018 14:32
RahoitusFinanssiPolitiikkaLaki
Pikalainayhtiöt ovat keksineet tapoja kiertää lakipykälää, joka asettaa pikavipeille 50 prosentin korkokaton. KUVA: ANTTI NIKKANEN
Yli kahden tuhannen euron pikaluottojen koroissa on runsaasti vaihtelua. Oikeusministeriö haluaa saada hinnat kuriin.
Hallitus hakee tänään alkaneessa kehysriihessä apua suomalaisten ylivelkaantumisen hillintään. Oikeusministeriö haluaa pikaluotoille tiukemman sääntelyn, eli korkokaton yli 2000 euron pikaluotoille.
Vuodesta 2013 lähtien alle 2 000 euron pienlainoissa on ollut korkokattona 50 prosenttia + viitekorko. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ajaa nyt samaa korkokattoa suuremmillekin pikaluotoille. Lisäksi tavoitteena on, ettei kuluttajan tarvitsisi maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan, jos lainan ehdot eivät noudata lakia.
Sen jälkeen kun pienempien luottojen korkokatto tuli viisi vuotta sitten voimaan, osa luotonantajista lopetti toimintansa kannattamattomana.
Alan isot toiminnat keksivät kuitenkin tapoja kiertää lakipykälää. Muutamien kymppien ja satasten pikavipit vähenivät huomattavasti, mutta tilalle ovat tulleet joustolainat, tililuotto ja joustoluotto.
Ideana on, että asiakas saa vähintään 2 000 euron lainakaton, mutta lainaa voi nostaa myös vähemmän. Koska lainakatto ylittää 2 000 euron rajan, pienluottoihin säädetty korkokatto ei päde, vaikka lainaa nostaisi vain muutaman satasen.
Esimerkiksi Ferratumin kahden tuhannen euron Joustava-luoton todellinen vuosikorko on 163,70 prosenttia.
Suomilimiitin vastaavan tililuoton todellinen vuosikorko on 163,98 prosenttia ja Suomen Tililuoton tarjoaman luoton 119,67 prosenttia.
Ferratumin luotossa laina-aikaa voi saada jopa 50 kuukaudeksi, Suomilimiitin luotossa 49 kuukaudeksi ja Suomen Tililuoton luotossa 60 kuukaudeksi.
Todellinen vuosikorko kuitenkin vaihtelee eri toimijoiden välillä paljon. Monella 2000 euron joustolainan vuosikorko jää alle sadan prosentin ja osalla alle 50 prosentin. Halvimmat, esimerkiksi Komplett Bankin ja Bank Norwegianin luotot painivat samassa sarjassa perinteisten kivijalkapankkien kanssa.
Hallituksen huoli kansalaisten ylivelkaantumisesta ei ole aiheeton, sillä suomalaiset velkaantuvat koko ajan enemmän ja lainasummat kasvavat. Takuusäätiö kertoo, että sen neuvontapuhelimeen soittavien ihmisten vakuudettoman velan määrät olivat viime vuonna keskimäärin lähes 29 000 euroa. Vielä viisi vuotta sitten velat olivat keskimäärin 6 200 euroa pienemmät.
Myös maksuhäiriöisiä henkilöitä on ennätysmäärä, 376 300. Suomen Asiakastiedon mukaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli 155 000 henkilölle yhteensä 606 000 kappaletta.
