27.04.2018 Liian moni suomalainen elää sosiaalituilla, ja pian edessä on järjestelmän iso remontti – Tällaisia ovat suurten puolueiden suunnitelma
Liian moni suomalainen elää sosiaalituilla, ja pian edessä on järjestelmän iso remontti – Tällaisia ovat suurten puolueiden suunnitelmat
Sote-uudistus tulee pian, mutta toinen suuruudistus on jo nurkan takana. Liian moni elää tuilla ja siksi Suomen seuraava suuri poliittinen taistelu käydään kannustinloukkujen purkamisesta.
Pahimmillaan tukijärjestelmä palkitsee passiivisuudesta.
Anni Lassila HS
Julkaistu: 27.4. 2:00 , Päivitetty: 27.4. 6:21
OLETKO jo kyllästynyt sote-uudistukseen? Ei hätää. Seuraava megaluokan järjestelmäuudistus odottaa jo nurkan takana. Ensi vaalikaudella nimittäin uudistetaan loputkin sosiaaliturvajärjestelmästä.
Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan ydin, tulojen uudelleenjakojärjestelmä, jossa henkeä kohti keskimäärin yli 12 000 euroa vuodessa käytetään eläkkeinä, toimeentulo- ja asumistukina, työttömyysturvana sekä hoivana ja terveydenhoitona tuloerojen tasaamiseen ja palvelujen tuottamiseen.
Sosiaali- ja terveyspuolta uudistetaan sote-uudistuksella ja työeläkkeet kulkevat omaa latuaan. Seuraavaksi käydään toimeentulon tukien, asumistuen ja työttömyysturvan kimppuun. Niihin upposi vuonna 2016 lähes seitsemän miljardia euroa.
NÄMÄ miljardit tuottavat paljon hyvää, mutta paljon on myös parannettavaa. Byrokratia sekä tukien ja tulojen yhteensovittamisen vaikeus ovat johtaneet siihen, että pahimmillaan tukijärjestelmä palkitsee passiivisuudesta. Ihmiset juuttuvat kannustinloukkuihin, joissa työn tekeminen ei ole välttämättä edes rahallisesti kannattavaa.
Vaarassa on myös tukien rahoitus. Työssä käyvien määrä suhteessa elätettäviin vähenee jyrkästi, syntyvyyskin vajoaa ja digitalisaatio uhkaa vähintään osaa hyväpalkkaisista töistä.
Vähenevät työikäiset pitäisi siis ainakin saada töihin, mikä vaatii kannustinloukkujen purkamista. Sitä on yritetty monta kertaa aikaisemminkin, mutta nyt ehkä entistä suuremmalla tarmolla.
Jo nyt on mahdollista kertoa päälinjoja, joista puolueet ovat samaa mieltä, ja eroja, joista tullaan riitelemään.
SUURIMMAT puolueet ovat asettumassa jo hyvissä ajoin asemiin ensi syksyn ja kevään vaalikeskusteluja ajatellen.
Sosialidemokraatit julkisti oman tukimallinsa, ”yleisturvan”, huhtikuun alussa. Kokoomus on esitellyt ”yleistuki”-nimistä malliaan taustatilaisuuksissa. Vihreiden ”perustulon” päälinjat ovat myös selvillä ja tarkempi malli valmistellaan syksyksi. Keskusta kertoo toistaiseksi vain pari perusperiaatetta ja valmistelee rauhassa malliaan syksyyn asti.
Jo nyt on mahdollista kertoa päälinjoja, joista puolueet ovat samaa mieltä, ja eroja, joista tullaan riitelemään.
Puolueiden työn taustalla vaikuttaa istuvan hallituksen käynnistämä valmisteluhanke Toimi, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet sekä sosiaaliturvaan liittyvät etujärjestöt ja tutkimuslaitokset.
Hanketta valtioneuvoston kansliassa vetävän Liisa Heinämäen mukaan Toimissa on tarkoitus tuottaa joukko mahdollisia ja realistisia sosiaaliturvamalleja kustannus- ja vaikutusarvioineen, joita puolueet voivat hyödyntää valmistelutyössään.
SOSIAALITURVA on nimittäin vaikeaa. Kaikki haluaisivat, että järjestelmä on yksinkertainen, perusturva olisi riittävä ja että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.
Idealistisista luomuksista tulee kuitenkin helposti joko mahdottomia tai kalliita.
”Usein halutaan poimia rusinat pullasta. Halutaan esimerkiksi yksinkertainen järjestelmä, joka on kuitenkin syyperusteinen. Syyperusteisuus edellyttää aina, että niitä syitä selvitetään, mikä tarkoittaa jossain määrin monimutkaista järjestelmää”, Heinämäki sanoo.
Mitä parempi on tukien taso, sitä pahempia ovat kannustinloukut.
HS tutustui puolueiden suunnitelmiin ja kaavailuihin.
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että tukiviidakkoa pitää yksinkertaistaa ja tukien myöntämistä automatisoida. Tässä mallia on otettu Britanniassa käytössä olevasta universal credit -järjestelmästä, jossa työttömyysturva ja asumistuki erilaisine lapsi- ja muine korotuksineen on yhdistetty yhdeksi tukisummaksi.
Tuen saa automaattisesti kuukausittain tulojen vaihtelun mukaan.
Suomessakin tulee vuoden päästä käyttöön tulorekisteri, jonne ilmoitetaan maksetut palkat ja tulevaisuudessa myös kaikki yhteiskunnan maksamat tuet lähes reaaliaikaisesti. Sen perusteella tukiautomaatti voitaisiin periaatteessa rakentaa meillekin.
MONESTA muusta asiasta puolueet ovat eri mieltä.
Eroja voi tarkastella esimerkiksi Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen käyttämällä keskeisiä arvovalintoja koskevilla kysymyksillä.
Niitä on kuvattu alla olevassa grafiikassa. Juttu jatkuu sen jälkeen.
Kaikki puolueille yhteistä on, että haluavat yhdistää nykyisiä tukia ja käyttää tukien ja työtulojen automaattiseen yhteensovittamiseen vuoden päästä avautuvaa tulorekisteriä.
Ensimmäinen kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva vastikkeellista vai vastikkeetonta?
Vastikkeeton turva tarkoittaa käytännössä perustuloa, jota maksetaan kaikille tilanteesta riippumatta eikä sen saaminen edellytä aktiivisuutta työmarkkinoilla tai opiskelua. Aitoa perustuloa kannattaa suurista puolueista selkeimmin vihreät.
Kärkkäinen huomauttaa, että moni puolue on käyttänyt perustulon käsitettä epäselvästi.
”On puhuttu eräänlaisesta perustulosta tai jopa vastikkeellisesta perustulosta, joka sisältää jo käsitteellisen ristiriidan”, Kärkkäinen sanoo.
Sdp ja kokoomus kannattavat vastikkeellisuutta, eli töihin on pyrittävä.
Esimerkiksi keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo, että keskustassa on ”vuosikymmeniä puhuttu perustulon kaltaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä”.
Toisaalta keskusta on ainakin tällä vaalikaudella ajanut hyvin tiukkaa vastikkeellisuutta ja velvollisuutta hakea töitä työttömyystuen vastineeksi. Silloin kyse ei voi olla perustulosta.
Sdp ja kokoomus kannattavat vastikkeellisuutta, eli töihin on pyrittävä.
Kokoomuksen hahmotelmassa ansiosidonnaista lukuun ottamatta kaikki muut tuet yhdistettäisiin automaattisesti tulojen mukaan joustavaksi yleistueksi. Sen saaminen edellyttäisi aktiivisuutta työnhaussa tai kouluttautumisessa.
Yksinyrittäjille luotaisiin negatiivisen tuloveron muodossa toimiva automaattisesti joustava perusturva, koska monen yksinyrittäjän tulot vaihtelevat paljon.
Vaikeasti työllistettäville, kuten pitkäaikaistyöttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kokoomuksella on oma osallistumistulomalli, jossa tarjottaisiin monialaista apua ja tukea. Jos ei suostu mihinkään, saisi minimituenkin leikattuna.
Toinen kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva universaali vai syyperusteinen?
Universaali tarkoittaa esimerkiksi lapsilisää tai kotihoidon tukea, joiden saaminen ei riipu tarpeesta, tuloista eikä työhistoriasta. Tosin molempia saadakseen ihmisellä pitää sentään olla lapsi.
Vihreät ja keskusta kannattavat ainakin joitain universaaleja tukia. Perustulo olisi sellainen, tosin sekin verotettaisiin pois tulojen kasvaessa.
Syyperusteisia tukia ovat tällä hetkellä esimerkiksi työmarkkinatuki, ansiosidonnainen työttömyysraha tai vanhempainraha. Niiden perusturvaa parempi taso perustuu työttömyyteen tai työhistoriaan. Opintotuki edellyttää opiskelemista.
Kokoomus ja sdp ovat vahvan syyperusteisuuden kannalla. Ne säilyttäisivät myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Sdp:llä syyperusteinen perustoimeentulo olisi nimeltään yleistaso, joka olisi korkeampi kuin nykyistä toimeentulotukea vastaava takuutaso. Yleistaso olisi nykytasoa korkeampi. Myös opiskelijat tulisivat huomattavasti opintotukea paremman yleistason piiriin.
Yleistasoon saisi lisäksi aktiiviosan, jos osallistuisi työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin tai yhteiskunnallista hyvää edistävään vapaaehtoistoimintaan.
Kolmas kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva yksilö- vai perhekohtainen?
Puhtaasti yksilökohtainen tuki tarkoittaa sitä, että perheen muiden jäsenten tulot eivät vaikuta siihen. Tällä hetkellä esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja työmarkkinatuki eivät riipu puolison tai kotona asuvien lasten tuloista.
Toimeentulotuki ja asumistuki osin myös työmarkkinatuki sen sijaan riippuvat koko perheen tuloista. Lähtökohta siis on, että perheenjäsenet vastaavat taloudellisesti toistensa elättämisestä.
Tässä jaossa puolueiden linjat ovat hieman epäselviä. Kaikki puolueet kannattavat ainakin periaatteessa yksilökohtaisia tukia, ehkä asumistukea lukuun ottamatta.
Kysyttäessä Sdp:n valmistelutyötä vetävä kansanedustaja Tarja Filatov kuitenkin täsmentää, että ainakin alkuvaiheessa toimeentulotuki riippuisi perheen tuloista.
Tämä on iso kysymys. Jos jokainen työmarkkinoiden ulkopuolella oleva ja nyt puolisonsa tai vanhempien käytännössä elättämä aikuinen saisi automaattisesti toimeentulotukea tai perustuloa, se ainakin maksaisi paljon.
Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.
NORDEAN Kärkkäisen mukaan puolueiden malleja on vielä mahdotonta sen tarkemmin arvioida, koska lopulta yksityiskohdat ratkaisevat eikä varsinaisia kustannus- ja vaikutuslaskelmia ole tehty tai ainakaan julkistettu.
”Sen voi sanoa, että ne kuulostavat huolestuttavan hyviltä. Sen tässä on oppinut, kun kannustinloukkuja on tarpeeksi kauan tutkinut, että jos malli kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta niin todennäköisesti sen vaikutuksia ei ole arvioitu”, Kärkkäinen sanoo.
Kun malli viedään käytäntöön, vaikutukset voivat kadota tai malli voi osoittautua liian kalliiksi.
”Jos kannustimia halutaan merkittävästi parantaa, se vaatii käytännössä joko sosiaaliturvan tason leikkaamista tai merkittävän määrän lisärahaa”, Kärkkäinen sanoo.
Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.
Se kuulostaa poliittisen riidan aiheelta.
Sote-uudistus tulee pian, mutta toinen suuruudistus on jo nurkan takana. Liian moni elää tuilla ja siksi Suomen seuraava suuri poliittinen taistelu käydään kannustinloukkujen purkamisesta.
Pahimmillaan tukijärjestelmä palkitsee passiivisuudesta.
Anni Lassila HS
Julkaistu: 27.4. 2:00 , Päivitetty: 27.4. 6:21
OLETKO jo kyllästynyt sote-uudistukseen? Ei hätää. Seuraava megaluokan järjestelmäuudistus odottaa jo nurkan takana. Ensi vaalikaudella nimittäin uudistetaan loputkin sosiaaliturvajärjestelmästä.
Sosiaaliturva on hyvinvointiyhteiskunnan ydin, tulojen uudelleenjakojärjestelmä, jossa henkeä kohti keskimäärin yli 12 000 euroa vuodessa käytetään eläkkeinä, toimeentulo- ja asumistukina, työttömyysturvana sekä hoivana ja terveydenhoitona tuloerojen tasaamiseen ja palvelujen tuottamiseen.
Sosiaali- ja terveyspuolta uudistetaan sote-uudistuksella ja työeläkkeet kulkevat omaa latuaan. Seuraavaksi käydään toimeentulon tukien, asumistuen ja työttömyysturvan kimppuun. Niihin upposi vuonna 2016 lähes seitsemän miljardia euroa.
NÄMÄ miljardit tuottavat paljon hyvää, mutta paljon on myös parannettavaa. Byrokratia sekä tukien ja tulojen yhteensovittamisen vaikeus ovat johtaneet siihen, että pahimmillaan tukijärjestelmä palkitsee passiivisuudesta. Ihmiset juuttuvat kannustinloukkuihin, joissa työn tekeminen ei ole välttämättä edes rahallisesti kannattavaa.
Vaarassa on myös tukien rahoitus. Työssä käyvien määrä suhteessa elätettäviin vähenee jyrkästi, syntyvyyskin vajoaa ja digitalisaatio uhkaa vähintään osaa hyväpalkkaisista töistä.
Vähenevät työikäiset pitäisi siis ainakin saada töihin, mikä vaatii kannustinloukkujen purkamista. Sitä on yritetty monta kertaa aikaisemminkin, mutta nyt ehkä entistä suuremmalla tarmolla.
Jo nyt on mahdollista kertoa päälinjoja, joista puolueet ovat samaa mieltä, ja eroja, joista tullaan riitelemään.
SUURIMMAT puolueet ovat asettumassa jo hyvissä ajoin asemiin ensi syksyn ja kevään vaalikeskusteluja ajatellen.
Sosialidemokraatit julkisti oman tukimallinsa, ”yleisturvan”, huhtikuun alussa. Kokoomus on esitellyt ”yleistuki”-nimistä malliaan taustatilaisuuksissa. Vihreiden ”perustulon” päälinjat ovat myös selvillä ja tarkempi malli valmistellaan syksyksi. Keskusta kertoo toistaiseksi vain pari perusperiaatetta ja valmistelee rauhassa malliaan syksyyn asti.
Jo nyt on mahdollista kertoa päälinjoja, joista puolueet ovat samaa mieltä, ja eroja, joista tullaan riitelemään.
Puolueiden työn taustalla vaikuttaa istuvan hallituksen käynnistämä valmisteluhanke Toimi, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet sekä sosiaaliturvaan liittyvät etujärjestöt ja tutkimuslaitokset.
Hanketta valtioneuvoston kansliassa vetävän Liisa Heinämäen mukaan Toimissa on tarkoitus tuottaa joukko mahdollisia ja realistisia sosiaaliturvamalleja kustannus- ja vaikutusarvioineen, joita puolueet voivat hyödyntää valmistelutyössään.
SOSIAALITURVA on nimittäin vaikeaa. Kaikki haluaisivat, että järjestelmä on yksinkertainen, perusturva olisi riittävä ja että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa.
Idealistisista luomuksista tulee kuitenkin helposti joko mahdottomia tai kalliita.
”Usein halutaan poimia rusinat pullasta. Halutaan esimerkiksi yksinkertainen järjestelmä, joka on kuitenkin syyperusteinen. Syyperusteisuus edellyttää aina, että niitä syitä selvitetään, mikä tarkoittaa jossain määrin monimutkaista järjestelmää”, Heinämäki sanoo.
Mitä parempi on tukien taso, sitä pahempia ovat kannustinloukut.
HS tutustui puolueiden suunnitelmiin ja kaavailuihin.
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että tukiviidakkoa pitää yksinkertaistaa ja tukien myöntämistä automatisoida. Tässä mallia on otettu Britanniassa käytössä olevasta universal credit -järjestelmästä, jossa työttömyysturva ja asumistuki erilaisine lapsi- ja muine korotuksineen on yhdistetty yhdeksi tukisummaksi.
Tuen saa automaattisesti kuukausittain tulojen vaihtelun mukaan.
Suomessakin tulee vuoden päästä käyttöön tulorekisteri, jonne ilmoitetaan maksetut palkat ja tulevaisuudessa myös kaikki yhteiskunnan maksamat tuet lähes reaaliaikaisesti. Sen perusteella tukiautomaatti voitaisiin periaatteessa rakentaa meillekin.
MONESTA muusta asiasta puolueet ovat eri mieltä.
Eroja voi tarkastella esimerkiksi Nordean ekonomistin Olli Kärkkäisen käyttämällä keskeisiä arvovalintoja koskevilla kysymyksillä.
Niitä on kuvattu alla olevassa grafiikassa. Juttu jatkuu sen jälkeen.
Kaikki puolueille yhteistä on, että haluavat yhdistää nykyisiä tukia ja käyttää tukien ja työtulojen automaattiseen yhteensovittamiseen vuoden päästä avautuvaa tulorekisteriä.
Ensimmäinen kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva vastikkeellista vai vastikkeetonta?
Vastikkeeton turva tarkoittaa käytännössä perustuloa, jota maksetaan kaikille tilanteesta riippumatta eikä sen saaminen edellytä aktiivisuutta työmarkkinoilla tai opiskelua. Aitoa perustuloa kannattaa suurista puolueista selkeimmin vihreät.
Kärkkäinen huomauttaa, että moni puolue on käyttänyt perustulon käsitettä epäselvästi.
”On puhuttu eräänlaisesta perustulosta tai jopa vastikkeellisesta perustulosta, joka sisältää jo käsitteellisen ristiriidan”, Kärkkäinen sanoo.
Sdp ja kokoomus kannattavat vastikkeellisuutta, eli töihin on pyrittävä.
Esimerkiksi keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo, että keskustassa on ”vuosikymmeniä puhuttu perustulon kaltaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä”.
Toisaalta keskusta on ainakin tällä vaalikaudella ajanut hyvin tiukkaa vastikkeellisuutta ja velvollisuutta hakea töitä työttömyystuen vastineeksi. Silloin kyse ei voi olla perustulosta.
Sdp ja kokoomus kannattavat vastikkeellisuutta, eli töihin on pyrittävä.
Kokoomuksen hahmotelmassa ansiosidonnaista lukuun ottamatta kaikki muut tuet yhdistettäisiin automaattisesti tulojen mukaan joustavaksi yleistueksi. Sen saaminen edellyttäisi aktiivisuutta työnhaussa tai kouluttautumisessa.
Yksinyrittäjille luotaisiin negatiivisen tuloveron muodossa toimiva automaattisesti joustava perusturva, koska monen yksinyrittäjän tulot vaihtelevat paljon.
Vaikeasti työllistettäville, kuten pitkäaikaistyöttömille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kokoomuksella on oma osallistumistulomalli, jossa tarjottaisiin monialaista apua ja tukea. Jos ei suostu mihinkään, saisi minimituenkin leikattuna.
Toinen kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva universaali vai syyperusteinen?
Universaali tarkoittaa esimerkiksi lapsilisää tai kotihoidon tukea, joiden saaminen ei riipu tarpeesta, tuloista eikä työhistoriasta. Tosin molempia saadakseen ihmisellä pitää sentään olla lapsi.
Vihreät ja keskusta kannattavat ainakin joitain universaaleja tukia. Perustulo olisi sellainen, tosin sekin verotettaisiin pois tulojen kasvaessa.
Syyperusteisia tukia ovat tällä hetkellä esimerkiksi työmarkkinatuki, ansiosidonnainen työttömyysraha tai vanhempainraha. Niiden perusturvaa parempi taso perustuu työttömyyteen tai työhistoriaan. Opintotuki edellyttää opiskelemista.
Kokoomus ja sdp ovat vahvan syyperusteisuuden kannalla. Ne säilyttäisivät myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Sdp:llä syyperusteinen perustoimeentulo olisi nimeltään yleistaso, joka olisi korkeampi kuin nykyistä toimeentulotukea vastaava takuutaso. Yleistaso olisi nykytasoa korkeampi. Myös opiskelijat tulisivat huomattavasti opintotukea paremman yleistason piiriin.
Yleistasoon saisi lisäksi aktiiviosan, jos osallistuisi työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin tai yhteiskunnallista hyvää edistävään vapaaehtoistoimintaan.
Kolmas kysymys kuuluu: Onko sosiaaliturva yksilö- vai perhekohtainen?
Puhtaasti yksilökohtainen tuki tarkoittaa sitä, että perheen muiden jäsenten tulot eivät vaikuta siihen. Tällä hetkellä esimerkiksi ansiosidonnaiset etuudet ja työmarkkinatuki eivät riipu puolison tai kotona asuvien lasten tuloista.
Toimeentulotuki ja asumistuki osin myös työmarkkinatuki sen sijaan riippuvat koko perheen tuloista. Lähtökohta siis on, että perheenjäsenet vastaavat taloudellisesti toistensa elättämisestä.
Tässä jaossa puolueiden linjat ovat hieman epäselviä. Kaikki puolueet kannattavat ainakin periaatteessa yksilökohtaisia tukia, ehkä asumistukea lukuun ottamatta.
Kysyttäessä Sdp:n valmistelutyötä vetävä kansanedustaja Tarja Filatov kuitenkin täsmentää, että ainakin alkuvaiheessa toimeentulotuki riippuisi perheen tuloista.
Tämä on iso kysymys. Jos jokainen työmarkkinoiden ulkopuolella oleva ja nyt puolisonsa tai vanhempien käytännössä elättämä aikuinen saisi automaattisesti toimeentulotukea tai perustuloa, se ainakin maksaisi paljon.
Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.
NORDEAN Kärkkäisen mukaan puolueiden malleja on vielä mahdotonta sen tarkemmin arvioida, koska lopulta yksityiskohdat ratkaisevat eikä varsinaisia kustannus- ja vaikutuslaskelmia ole tehty tai ainakaan julkistettu.
”Sen voi sanoa, että ne kuulostavat huolestuttavan hyviltä. Sen tässä on oppinut, kun kannustinloukkuja on tarpeeksi kauan tutkinut, että jos malli kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta niin todennäköisesti sen vaikutuksia ei ole arvioitu”, Kärkkäinen sanoo.
Kun malli viedään käytäntöön, vaikutukset voivat kadota tai malli voi osoittautua liian kalliiksi.
”Jos kannustimia halutaan merkittävästi parantaa, se vaatii käytännössä joko sosiaaliturvan tason leikkaamista tai merkittävän määrän lisärahaa”, Kärkkäinen sanoo.
Sellaista mallia, jossa kaikki voittavat ja työnteko aina kannattaa ei yksinkertaisesti ole. Jonkun on siis hävittävä.
Se kuulostaa poliittisen riidan aiheelta.
Tästä on kyse:
Hyvinvointivaltion ydin
*Laajasti ymmärrettynä sosiaaliturvaan lasketaan kuuluvaksi eläkkeet, työttömyysturva, toimeentulo- ja asumistuet, lapsilisät, sairauspäivärahat sekä sosiaali- ja terveydenhuolto.
*Koko sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 2015 66 miljardia euroa eli yli 12 000 euroa jokaista suomalaista kohti.
*Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ollaan uudistamassa sote-uudistuksen puitteissa.
*Työeläkejärjestelmän uudistukset kulkevat niin ikää omaa laatuaan.
*Nyt puolueet pohtivat loppuosan eli toimeentuloon liittyvien tukien, asumistuen ja työttömyysturvan uudistamista.
