22.07.2017 Kulutusluotoissa uusin bisnes on järjestellä velkakierteeseen joutuneiden kulutusluottoja: ”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon”
Kulutusluotoissa uusin bisnes on järjestellä velkakierteeseen joutuneiden kulutusluottoja: ”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon”
Yhä useampi rahoitusyhtiö tarjoaa vakuudettomia kulutusluottoja. Yksi yhtiö on erikoistunut järjestelemään velkakierteeseen joutuneiden ihmisten vanhoja lainoja. HS kertoo, mistä toiminnassa on kyse.
Vakuudettomia kulutusluottoja tarjoavien yhtiöiden määrä on kasvanut viime vuoden aikana, kertoivat MyLenderin toimitusjohtaja Jari Pennanen (vas.) ja luotonannosta vastaava johtaja Sasu Junttila. (KUVA: EMILIA KANGASLUOMA / HS)
Kari Räisänen HS
Julkaistu: 10.7.
MONI ihan tavallinen työssä käyvä suomalainen on ajautunut ongelmiin velkojensa kanssa. Tämän tietää hyvin Sasu Junttila, joka vastaa työkseen riskienhallinnasta vakuudettomia kulutusluottoja myöntävässä rahoitusyhtiössä.
”Asiakkaan arviointi on tämän liiketoiminnan ydintä. Jos annat jollekin vakuudetonta lainaa 30 000 euroa, sinulla on vahva toive, että saat rahat joskus takaisin”, Junttila sanoo.
Junttila työskentelee suomalaisessa rahoitusyhtiössä MyLenderissä. Yhtiön pääbisneksenä on ottaa haltuun asiakkaan vanhat vakuudettomat lainat ja järjestellä niille uusi maksusuunnitelma.
”Meiltä ei enää saa lisää rahaa television ostoon tai unelmien toteuttamiseen. Itse asiassa meiltä ei tule asiakkaalle rahaa ollenkaan, vaan kaikki tähtää vanhojen velkojen hoitoon”, sanoo MyLenderin toimitusjohtaja Jari Pennanen.
KILPAILU vakuudettomien luottojen tarjonnassa on viime aikoina kiihtynyt. Markkinoille on tullut muun muassa kolme norjalaisyhtiötä, joista Bank Norwegian on mahdollisesti jo Suomen kolmanneksi suurin vakuudettomien kulutusluottojen tarjoaja S-pankin ja Santanderin jälkeen.
Ja kun vakuudettoman luoton tarjonta lisääntyy, maksuongelmilla on tapana seurata perässä. Suomen Asiakastiedon mukaan sen rekistereissä oli viime vuoden lopussa yli 370 000 ihmistä, joilla oli maksuhäiriöitä.
Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius kertoi muutama viikko sitten HS:lle olevansa huolissaan kulutusluottojen pitkään jatkuneesta kasvusta.
”Kulutusluotot kasvavat nyt noin 14 prosenttia vuodessa, kun viime vuonna nousuvauhti oli alle kymmenen prosenttia. Lainan ottaminen on nykyään helpompaa kuin aikaisemmin. Se lisää ylivelkaantumisen riskiä”, Helenius varoitti.
Suomen Pankin mukaan Suomessa toimivat pankit ja luottolaitokset ovat antaneet vakuudettomia luottoja neljän miljardin euron edestä. Lisäksi suomalaisilla on neljän miljardin euron verran tili- ja luottokorttiluottoja.
MYLENDERIN bisnesidea luottojen uudelleenjärjestelijänä kiinnosti kansainvälistä investointiyhtiö JZI:tä, joka sijoitti yhtiöön 26 miljoonaa euroa ja nousi pääomistajaksi.
Lainakantansa MyLender rahoitti ottamalla 70 miljoonan euron lainan amerikkalaiselta investointipankilta Goldman Sachsilta.
PENNANEN arvioi, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia rahoitusyhtiöitä muun muassa siksi, että esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa kilpailu on jo entuudestaan kovaa, mikä laskee myönnettävien lainojen korkoa ja samalla myös sijoittajien tuottoja.
”Ruotsin korkotasoa alentaa osin sekin, että lainanantajilla on mahdollisuus saada enemmän tietoa asiakkaistaan. Suomessa tarvittaisiin kipeästi positiivista luottorekisteriä. Nyt hakija voi vakuuttaa, että lainaa on tuhat euroa, mutta todellisuudessa summa onkin jotain ihan muuta”, Junttila sanoo.
Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa rekisteriä, johon ilmoitetaan kaikki ihmisen ottamat lainat. Luotonmyöntäjät voisivat tarkistaa rekisteristä lainanhakijan aiemmat velat. Rekisteri voisi ehkäistä ylivelkaantumista.
Finanssiala ry (entinen Finanssialan keskusliitto) kertoi viime maaliskuussa pyörtäneensä aiemmin kielteisen kantansa rekisterin perustamiseen. Myös Finanssivalvonta kannattaa rekisterin perustamista. Nopeaa muutosta tuskin tulee, sillä rekisterin perustaminen vaatisi uutta lainsäädäntöä.
Suomessa keskustelua on käyty kiihkeästi erityisesti pikavippiyhtiöiden toiminnasta. Yhtiöitä on nyt rajoitettu lainsäädännöllä säätämällä alle 2 000 euron lainoille korkokatto. Sitä suuremmista lainoista pikavippiyhtiöt kuitenkin ottavat yli 200 prosentin vuosikorkoa.
MYLENDER kertoo saavansa viikoittain useita tuhansia lainahakemuksia. Niistä yhtiö karsii eri syistä vähintään kaksi kolmasosaa, ja loput saavat lainatarjouksen.
Yhtiön myöntämien lainojen keskiarvo on yli 10 000 euroa ja takaisinmaksuaika keskimäärin yli kahdeksan vuotta. Lainojen vuosikorko on noin 20 prosenttia.
Junttila sanoo, että MyLenderin asiakkaista 10–15 prosenttia jättää velkansa maksamatta. Heidän lainansa MyLender myy eteenpäin perintäyhtiöille.
MYLENDER ei lainaa alle 26-vuotiaille, ja asiakkaalla pitää olla voimassa oleva työsuhde.
”Luottoriskit kasvavat, kun asiakas on nuori, eronnut tai sinkku ja asuu vuokra-asunnossa. Tulotasolla ei yllättäen ole kovin suurta merkitystä.”
Jari Pennanen sanoo, että viime aikoina on näkynyt sellainenkin ilmiö, että yhä useampi eläkeläinen hakee vakuudetonta luottoa.
”Tämä kertoo siitä, että ihmiset eivät osaa vähentää kulutustaan, vaikka tulot pienentyvät eläkkeelle siirtymisen takia.”
