29.11.2014 PIENITULOINEN // KÖYHÄ //

Suomessa köyhyysraja on yhden hengen talouksissa 1 166 euroa kuussa.
Yhden aikuisen ja kahden pienen, alle 14-vuotiaan lapsen perheessä se on 1 866 euroa kuussa.
Kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen perheessä raja on 2 449 euroa.

1. Vuokrarästit ja maksuhäiriöt

2. Kodin lämmitys

3. Kyky selviytyä yllättävistä kustannuksista

4. Annos lihaa, kalaa tai vastaavaa proteiinia joka toinen päivä

5. Viikko lomaa poissa kotoa

6. Auto

7. Pesukone

8. Väri-tv

9. Puhelin

 Montako asiaa tästä listasta omaat?

Minulla. 1,3,4,5,6,7. 

Mietinkin tuossa, kun putoan peruspäivärahalle ensi vuoden maaliskuussa tuloni tippuvat tuosta 1166 € 748,80 € , olenko sitten rutiköyhä.

Nämä kirjoitukset ihmisistä jotka ovat köyhiä tai pientuloisia, pikkasen pistävät tunteet nousemaan. 

Heillä kuitenkin omat asunnot ja autot. Ovat saaneet asioita, joita suuremmilla osalla köyhistä ei ole. 

Tuo pientuloisten määritelmä on minun mielestäni eri kuin köyhyys. Koska pientuloinen voi olla työssä käyvä ja usein myös henkilö joka saa tuloja enemmän kuin tuon 1166 € /kk tai tuon summan , mutta vähemmän kuin kuin tuon, on köyhä. Laskin että, perustyöttömyysrahalla vuodessa tienata 9724,40 € vuodessa , siis se rutiköyhä.

 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2012

Pienituloisuusraja vuodessa,

e/kotitalous Taloudessa kulutus-

yksiköitä

1 aikuinen 13 990  

1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v 18 190  

1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v 22 390  

1 aikuinen ja 3 lasta alle 14 v 26 590  

1 aikuinen, 1 lapsi alle 14 v ja 1 lapsi 14–17 v 25 190  

2 aikuista 20 990  

2 aikuista (vanhemmat) ja 1 lapsi alle 14 v 25 190  

2 aikuista (vanhemmat) ja 2 lasta alle 14 v 29 390  

2 aikuista (vanhemmat) ja 3 lasta alle 14 v 33 580  

2 aikuista (vanhemmat) ja 4 lasta alle 14 v 37 780  

2 aikuista (vanhemmat) ja 1 lapsi 14–17 v 27 990  

2 aikuista (vanhemmat) ja 2 lasta 14–17 v 34 980  

2 aikuista (vanhemmat), 1 lapsi alle 14 v ja 1 lapsi 14–17 v 32 180  

3 aikuista (esim. vanhemmat ja 18 v täyttänyt lapsi) 27 990  

4 aikuista (esim. vanhemmat ja kaksi 18 v täyttänyttä lasta) 34 980  

Enkä voi ymmärtää, tuota Suomen toimeentulotuki perusosan pienuutta, kun se ei ole noussut tähän elintasoon, mikä Suomessa on. Kuten kirjoitin, olivat sitä mieltä , että perustoimeentuloon kuuluu vaan harja ja rikkalapio. Hei, haloo ! Eletään 2014 vuotta. 

Itse olen joutunut turvaamaan seurakunnan diakonissan puoleen, ja joululahjoja pyytelen avustusjärjestöistä netin eli Facebookin kautta, kun ei ole rahaa ostaa mitään. Myös itselleni pyydän suklaarasiaa ja pojanpojalleni  pikkumiehelle dublolegoja tai rakennussarjaa.

Vaikka olenkin yksinäinen ihminen, on minullakin perhettä , josta pidän huolta, mutta asuvat omillaan. 

Tätä ei tuolla avustusjärjestöissä omasta mielestäni katsota yhtä tärkeäksi, kuin sellaista jolla olisi eläimiä ja lapsia, yhtälailla, jokainen joka sinne kirjoittaa antaa itsestään aikasen paljon, kun avautuu apua pyytämään ja toivomaan, että sitä myöskin saisi. 

Perhejoulussa sukulaisten kanssa se hyvä puoli, että jouluruoka heillä tarjolla, ei tarvitse minun yksinään jouluruokia. 

Myös joulussa etuus että yksinäisen ei tarvii paljon sitä juhlia, voi vaan viettää aikaa telkkaria katsellen ja oleillen, käydä hiljentymässä joulukirkossa, ulkoilla ja jatkaa mieli rauhoittuneena Uutta Vuotta 2015 vastaanottamaan, katsellen ikkunasta ilotulitteita. 

 

29.11.2014 Onnellinen elämäni köyhänä

Onnellinen elämäni köyhänä
Moni vähätuloinen ei edes haluaisi tienata enempää. Kolme nuukailijaa kertoo, miksi ja miten vähempikin riittää onnelliseen elämään.
RAHA 29.11.2014 8:51
Päivi Ala-Risku
HELSINGIN SANOMAT


Tallinnasta löytää edullista teetä, villapaitoja ja kankaita, kun vain tietää mistä etsiä. Tallinnassa usein matkaava kirjailija ja nuukailija Laura Honkasalo kertoo parhaat säästövinkkinsä.
Laura Honkasalon säästövinkit
1. Säästä ruuassa
"Kun lapset ovat isällään viikonlopun, en käy kaupassa vaan syön kaappeja tyhjäksi. En osta kalliita maustekastikkeita. Ne vain kerääntyvät jääkaapin ylähyllylle. Sen kerran, kun tekee mieli vaikkapa intialaista, menen ravintolaan.

En osta mehuja, vaan hedelmiä: on järjetöntä raahata nesteitä ulkomailta.

Ostan säilyke- ja pakastevihanneksia. Ne ovat usein halvempia ja kuvittelen, että niissä on vitamiinit paremmin tallella kuin ties kuinka kaukaa rahdatuissa vihanneksissa.

Jauhelihaa jatkan soijarouheella.

Ostan vanhaksi meneviä tuotteita pakkaseen. Viimeksi paistoin puoleen hintaan myytyjä lohifileitä ja pistin pakkaseen.

Kävin Marttojen sisäelinruokakurssin. Sisäelimet ovat halpoja. Esimerkiksi broilerin maksaa saa hyvin pakasteena. Olen tehnyt siitä karjalanpaistin tapaista pataa."

2. Osta tarpeeseen, älä unelmaelämään
"Olen freelancer ja teen töitä kotona. Vaikka ihanteeni olisi pukeutua kunnolla kotonakin, ei se toteudu. Miksi siis satsaisin hienoon mekkoon enkä niihin verkkareihin, joita pidän päivittäin?"

3. Lopeta hiustenvärjäys
"Värjäytin hiuksiani melkein 30 vuotta. Sitten huomasin, että hiuksien luonnollinen värikin on ihan kiva. Kun ennen kävin kampaajalla, siihen saattoi mennä 190 euroa. Viimeksi kampaajani maksoi 30 euroa, kun olin pessyt hiuksetkin jo valmiiksi itse."

Kirjailija Laura Honkasalo seisoo kirpputorilla kirjahyllyn edessä ja selaa Aku Ankan taskukirjoja. Tällä kertaa ne jäävät hyllyyn, koska hintamerkinnästä ei saa selvää.

"Kahta euroa enempää en taskukirjasta maksa", Honkasalo sanoo ja lisää:

"Paitsi jos lapset itse ovat myymässä, silloin voin maksaa kolme euroa."

Honkasalo on onnellinen köyhäilijä. Hän kokee tulonsa pieniksi, mutta ei silti hingu isompien tulojen perään. Köyhäily on hänelle sekä pakon sanelema että ideologinen juttu.

Nuuka elämä alkoi avioeron myötä, mutta on sillä ideologinenkin perusta. Jätemäärät ahdistavat Honkasaloa.

"Esimerkiksi vaateteollisuus on mennyt älyvapaaksi. Koko tuotantoprosessissa ei ole kohtaa, joka kestäisi lähemmän tarkastelun."

Honkasalo on kirjoittanut vähällä rahalla elämisestä kirjankin. Tänä vuonna ilmestyneen teoksen nimi kiteyttää ilmiön ytimen: Nuukaillen – eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman.

Honkasalon nuukailu on sekoitus pieniä tuloja ja ideologista valintaa. Vaasan yliopiston tutkijatohtori Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopiston markkinoinnin yksiköstä tunnistaa ilmiön.


"Nyt vastustetaan kuluttamista ja yritetään vähentää ympärillä olevaa materiaa. Kulutustutkijoita ilmiö on kiinnostanut 2000-luvun alusta saakka."

Viime vuosien taantuma on kiihdyttänyt ilmiötä entisestään. Toisaalta soraääniäkin on kuulunut. Elämänsä leppoistajia ja downshiftaajia on kritisoitu siitä, että kaikki eivät voi heittäytyä vapaalle. Jonkun on maksettava verotkin.

Leipämaa-Leskinen muistuttaa, että köyhäilyäkin on kahdenlaista: itse valittua ja pakon edessä tapahtuvaa.

Dowshiftaajien köyhäily on itse valittua. Oman elämänsä leppoistaja on vapaaehtoisesti luopunut ehkä hyväpalkkaisestakin työstä ja päättänyt, että vapaa-aika on tärkeämpää. Silloin on usein kunnia-asia tulla toimeen vähillä ostoksilla ja tavaroilla.

Pakotetut yksinkertaistajat taas ovat aidosti köyhiä. Näillä ryhmillä on usein selkeät eronsa.

"Monet vapaaehtoiset yksinkertaistajat haluavat nimenomaan luopua esimerkiksi televisiosta. Sen sijaan monelle aidosti köyhälle, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömälle tai pienellä eläkkeellä elävälle televisio on tärkeää ajanvietettä, josta he eivät luopuisi millään."

Aidosti köyhät eivät usein halua näyttää vähävaraisuuttaan. Kirpputoriostoksia peitellään, kun taas vapaaehtoinen leppoistaja korostaa ja kehuu kirpparilöytöjään.

Honkasalon köyhäily alkoi tyypillisessä tilanteessa – avioerossa. Yhtäkkiä perheen käytössä olevat tulot vähenivät, mutta Honkasalo halusi jäädä lapsineen asumaan perheen vanhaan asuntoon. Niinpä suurimmaksi rahareiäksi nousi lainanmaksu. Muusta piti tinkiä.

"Teimme äidin kanssa budjetin. Siihen piti kirjata ostokset. Äiti tarkasti, mitä kaikkea tuli ostettua. Se oli tehokas säästökeino, sillä äiti sodan jälkeen syntyneen sukupolven edustajana ei paljon arvostanut piristeostoksia."

Ei Honkasalo suuria asioita ostanutkaan, vaan kaikenlaista pientä ja halpaa. Ihanista, tavallaan hyödyllisistäkin kirpparilöydöistä kertyi silti pitkä penni.

"Ostin esimerkiksi yhden kukan maljakon. Ajattelin, että minulla ei ole varaa kukkakimppuihin mutta yhteen kukkaan kyllä aina silloin tällöin."

Kirjailija Laura Honkasalo elää nuukaillen. Vaatimaton elämäntapa alkoi avioerosta, mutta se on jatkunut myös periaatteen vuoksi.
Kirjailija Laura Honkasalo elää nuukaillen. Vaatimaton elämäntapa alkoi avioerosta, mutta se on jatkunut myös periaatteen vuoksi.
Aina raja vapaaehtoisesti ja pakon edessä köyhäilevien välillä ei ole kovin selvä.

"Aidosti köyhätkin puhuvat, että he sentään elävät vastuullisesti. Että he eivät haluaisikaan elää pröystäillen ja koko ajan uutta tavaraa hankkien", Leipämaa-Leskinen sanoo.

Kuka sitten on köyhä? Virallisesti se, jolla on käytettävissä 60 prosenttia väestön mediaanituloista. Tällä hetkellä köyhyys- tai virallisesti pienituloisuusraja on Suomessa yhden hengen talouksissa 1 166 euroa kuussa. Yhden aikuisen ja kahden pienen, alle 14-vuotiaan lapsen perheessä se on 1 866 euroa kuussa. Kahden aikuisen ja kahden pienen lapsen perheessä raja on 2 449 euroa.


Kahden lapsensa kanssa asuva Honkasalo tienaa tällä hetkellä verojen jälkeen vajaa 2 000 euroa kuussa. Tulot koostuvat vapaan toimittajan juttupalkkioista ja kirjailijan apurahoista. Rahat riittävät kyllä, kun on tarkka.

Köyhyys on Leipämaa-Leskisen mukaan Suomessa suhteellista.

"Vaikka yksinhuoltaja tienaisi suhteellisen hyvinkin, hän voi kokea itsensä köyhäksi, jos hänellä ei ole laittaa rahaa lasten luokkaretkirahastoon. Kun ei pysty kuluttamaan kuin muut, putoaa helposti ulos sosiaalisesta viiteryhmästään."

Tilanne on tuttu Honkasalolle. Hän joutuu usein olemaan se, joka ehdottaa kaveriporukassa, voisivatko he mennä ehdotetun trendiravintolan sijaan johonkin tavallisempaan ravintolaan. Kuukausibudjetti ei ehkä kaatuisi ravintolakäyntiin, mutta raha olisi silti jostain muusta pois.

"Alussa tuntui nololta olla se ilonpilaaja. Nykyään sanon sen jo suoraan."

Syntymäpäiviään Honkasalo juhli viimeksi järjestämällä kotibileet.

"Tuntui, että muutkin tykkäävät vaatimattomasta menosta. Kerrankin sai vaan olla, kuunnella levyjä ja höpöttää."

Anne Leminen säästää muun muassa ompelemalla vaatteita itse.
Anne Lemisen säästövinkit
1. Vähennä autoilua
"Kuljemme pyörällä niin kauan kuin kelejä riittää. Haaveeni on, että kun lapset ovat isompia, voisimme luopua autosta kokonaan."

2. Käytä kirjastoa
"Luen sanomalehden töissä, mies koululla. Lapset lainaavat Aku Ankan taskukirjat kirjastosta."

3. Harrasta ilmaiseksi
"Käymme sauvakävelemässä. Pääsemme pihaltamme myös hiihtoladulle."

4. Korjaa itse
"Talon ja auton pienet korjaukset teemme mahdollisuuksien mukaan itse. Säästyy korjaamotyön osuus, jos hajonneen osan voi vaihtaa itse."

5. Säästä ommellen
"Laadukkaasta kankaasta tehdyt housut ja paidat kestävät lapselta toiselle. Kuviokankaat ovat kalliita, mutta paitaan voi tehdä siitä etuosan ja loput halvemmasta kankaasta."

Kuusihenkinen perhe eli kaksi vuotta ilman palkkaa

Anne Lemisen köyhäily sai alkunsa osin pakon edessä, osin omasta valinnasta. Mies jäi työttömäksi, kun hän itse oli lasten kanssa kotona. Esikoisen synnyttyä Leminen oli palannut töihin jo kuuden kuukauden jälkeen, joten nyt hän halusi olla kotona pidempään.

"Tiesimme, että taloudellisesti siitä tulisi tosi tiukkaa."

Kuusihenkisen perheen oli pärjättävä ilman palkkatuloja kaksi vuotta. Asuntolainaan haettiin lyhennysvapaata. Muiden asumis- ja vakuutuskulujen jälkeen Kelan tuista jäi käteen noin 600 euroa.

"Silloin huomasin, että yllättävän vähällä pärjää. Pienillä jutuilla saa ekstraa arkeen: lapset innostuvat makkaranpaistoretkestä läheiselle laavulle ihan yhtä lailla kuin HopLopiin tai kylpylään menosta."

Nykyään Leminen on vannoutunut nuukailija. Hän haluaa opettaa lapsilleen rahantajua ja sitä, että vähemmälläkin pärjää.

"Jos lapset haluavat juuri tietynmerkkisen paidan eikä halvempi kelpaa, heidän on maksettava siitä osa itse. Silloin tulee myös punnittua, kuinka kova halu on."

Nyt Leminen on palannut töihin peruskoulun opettajaksi, ja rahatilanne on parantunut. Lapsilisät mukaan luettuna käteen jäävät tulot nousevat perheessä nyt vähän yli 3 000 euroon. Köyhyysraja Suomessa kahden aikuisen ja neljän lapsen perheelle on tällä hetkellä 3 148 euroa kuussa.

Lainan ja muiden asumiskulujen, vakuutusten ja päivähoitomaksujen jälkeen summasta jää noin 1 200 euroa. Sillä katetaan ruuat, autoilu, harrastukset ja vaatteet.

"Melkein aina kaikki mitä tulee, menee yhä. Tänään oli palkkapäivä, ja eilen tilillä oli 15 euroa."

Viimeksi kauppaan jäivät liian kalliina reilun neljänkympin kumisaappaat esikoiselle.

"Vanhat kumisaappaat mahtuvat vielä ilman sukkaa. Tässä on talvi aikaa metsästää sopivia vaikkapa kirpputorilta."

Tuore, vuoden vanha keksintö on laskujenmaksutili. Sinne siirretään kuukausittain tietty summa, josta maksetaan isommat laskut kuten vakuutukset ja sähkölaskut. Kesällä tilille kertyy ekstraa, kun lämmityskulut ovat pienemmät. Talvella isot laskut eivät kaada budjettia, kun vararahastoa on.

Laskunmaksutilille saa kajota vain todellisessa tarpeessa. Edellisen kerran tarve tuli viime keväänä, kun perhe päätti lähteä kesällä matkalle ja osti lennot etukäteen. Luottokorttilasku erääntyikin ajateltua aiemmin.

"Tiesimme, että rahaa oli kyllä tulossa, koska yksi lapsistamme saa vammaistukea Kelalta. Ajatuskatkoksen takia ostimme matkan vähän liian aikaisin."

Kuuden hengen omatoimimatka Espanjaan maksoi runsaat 2 000 euroa, johon sisältyivät lennot, majoitus ja auton vuokra.

"Edellisen kerran olimme itse maksetulla matkalla vuonna 2006 kahden lapsen kanssa."


Vaikka saisin rahaa viisi kertaa nykyistä enemmän, ei elämä parantuisi yhtään, Sanna Ruuska sanoo.
Sanna Ruuskan säästövinkit
1. Luovu toisesta autosta
"Koimme aina, että tarvitsemme kaksi autoa. Kun sitten kokeilimme elämää yhdellä autolla, hyvinhän se onnistui."

2. Lämmitä puulla
"Maalämpöpumpun laitamme päälle mahdollisimman myöhään, yleensä vasta joulukuussa."

3. Vietä jämäpäivää
"Kun kaapit tuntuvat tyhjiltä ja pitäisi lähteä ruokakauppaan, kokeile, kuinka pitkään vielä selviää. Me pärjäämme yleensä monta päivää."

4. Ota kirppiskierros tavaksi
"Käyn Lappeenrannan kirppikset läpi parin viikon välein."

5. Tee pesuaineet itse
"Teemme saippuan itse kasvirasvoista ja lipeästä. Yleispesuaineen sekoitan soodasta ja saippuasta."

Kanojen kanssa maalle

Kolme vuotta sitten Sanna Ruuska turhautui elämäänsä kaupungissa. Kaksi pientä lasta pyöri jaloissa, mies halusi nikkarointitilaa ja Ruuska eläimiä, vaikkapa kanoja.

Noin 30 kilometrin päästä Lappeenrannasta se sitten löytyi: myynnissä ollut vanha maatalo.

Ruuska hankki kanat saman tien rivitaloon. Ne kuoriutuivat hautomakoneessa ja elivät ensi metrinsä akvaariossa ennen muuttoa tilalle.

Ruuska ja hänen miehensä ovat rajavartioita. Vuosi sitten Ruuska päätti keskittyä perheeseensä ja jäi töistä hoitovapaalle. Silloin rahaa tuli lapsilisät mukaan luettuna käteen vajaat 1 000 euroa kuussa.

"Vaikka saisin rahaa viisi kertaa nykyistä enemmän, ei elämä parantuisi yhtään. Tällä tulotasolla voi keskittyä vain kotiin, perheeseen ja eläimiin. Kaikki mitä kaipaan elämältä tällä hetkellä, löytyy täältä kotoa."

Ruuskalle köyhäily on turhan krääsän ja kulutusjuhlan vastustamista.

"Panostan laadullisesti parempaan ruokaan ja tavaraan."

Tällä hetkellä Ruuskalla on 15 lammasta, nelisenkymmentä kanaa, kaksi koiraa ja kissa. Kaikki juurekset, kuten peruna, porkkana, punajuuri, selleri ja palsternakka tulevat omalta pihalta ja ne riittävät pitkälle kevääseen. Tomaatteja ja etikkakurkkuja on säilötty talven varalle. Lähimetsistä on poimittu 100 litraa marjoja. Kananlihaa riittää vuoden ympäri, karitsan lihaakin tulee paljon. Myös kaikki villapaidat, -lapaset ja -sukat syntyvät omista villoista. Talo lämpiää maalämmöllä ja oman metsän puilla.

"Maito- ja viljatuotteet pitää ostaa kaupasta, ja tietenkin suklaa. Talvisaikaan myös hedelmät ja vihannekset tulevat kaupasta."

Ruokaan nelihenkiseltä perheeltä kuluu talvella ehkä 100 euroa viikossa, kesällä vähemmän.

Ruuska ei koe, että olisi joutunut matalamman tulotasonsa takia luopumaan mistään. Autottomuus tosin näkyy siinä, että kavereita Ruuska näkee oikeastaan vain silloin, kun nämä tulevat poikkeamaan Ruuskan luo.

"Tämä on silti parasta, mitä ihminen voi saada: olla lasten kanssa kotona ja nukkua pitkään. Saa toteuttaa itseään vapaasti siinä missä on hyvä. Eläimet antavat ihan valtavasti itselle ja lapsille. He oppivat vastuuta jo pienestä pitäen ja sen, mistä ruoka tulee."

25.11.2014 TERAPIA KIRJOITUS

Että nyt ottaa päähän.
Soittelin aamulla, siitä minun tuloutuksesta perusturvasta, viime kuukausina mennyt todella hienosti, ja tuloutettava osa on ollut siinä 200 €. Sillä summalla olen sitten lyhetänyt puhelinlaskua ja muista maksuja, joista uusin on tähän asuntoon saamani kaihtimet, luotti asennusmies minuun ja sain vähittäismaksulla, joka kuukausi pikku summa.

Muutaman kuukauden kestäisi vielä, ja pyysinkin sitten siihen apua, ei onnistunut.
Ei myöskään onnistunut imuriin ja vatkaimeen täydentävä toimeentulotuki, koska perusosaan kuuluu harja ja rikkalapio, hei haloo eletään 2014 ! Kuinka monella ei ole imuria ? Varmasti menee niin, että yhä useammalla on imuri, mikroaaltouuni (minulla ei), vatkain ja jopa kahvinkeitin, puhumattakaan vedenkeittimestä (minulla ei) tai astianpesukoneesta tai pyykkikoneesta, minulla ei kumpaakaan.. Nykyisinhän mennään yhä enemmän ja enemmän koneistuneempaan suuntaan, eikä pois siitä.

Eli perusturvasta tuloutettavaa 80,80e, siitä kun maksan puhelimaksun 40€ ja  30€  niin mitä jää....
Ja toimeentulotukea tulee ensi viikolla, mutta eiköhän sekin ole jollain tapaa pienennetty, kun laittelin sinne lääke laskuja 100€, periaatteessa olisi ihan tosiaankin toimeentulotukeen sisältyviä menoja.
Mutta nyt kun, tullut kaikki negatiiviset asiat, joka puolelta , ei oikein usko, että tämä asia menisi ihan tästä vaan läpi.

Taas laittelin apu pyynnön yhteen ryhmään, ei voi olla totta että yksinäinen nainen ei saisi apua mistään, no onhan minullakin perhe, mutta ei vaan asu minun kanssa, poikani ja hänen pojanpoika(huostaanotettu)kova kohtaloinen. Näistä olenkohan kirjoittanut, en varmaan, antavat voimaa olla vahva näissä muissa asioissa, varsinkin tuo pieni mies, olen ylpeä mummi. Mutta, heillekin Joulun odotus on iloinen asia, olisi minullekin jos jotenkin pystyisin auttamaan, antamaan heille Joulun ikimuistettavan. Pikkumiestä tuskin saan tavat, mutta hänen aikansa minun kanssa muutenkin kortilla, vaan 4 viikon välein 2 h, äiti ei kuulemma luota minuun, toisin kuin sijaisperhe. Tämäkin asia kuormittaa.

Ehkä luottaminen edistyisi, kun huomaisi, miten hyvin olen tätäkin tai velkaasiaani hoitanut, no toisaalta, kun on antanut mennä kaikki ulosottoon osoittaa välinpitämättömyyttä, mutta ei sen välttämättä luottamukseen vaikuta, tai ei vaikuta tässä tilanteessa. Minuun voi luottaa, pidän sanani.

Ja laskuja hoidan , kuten kuuluu, ja sen pidän kunnia asiana. Ilmoitan maksunsaajalle, jos en pysty hoitamaan, niin anon maksuaikaa.

Kuten , joudun nyttenkin anomaan, kun tulotus noin pieni.
Mutta, tämäkin on oppimispaikka, ei pidä luulla muuta kuin mitä tosiasiat ovat. Kuvitella olevansa rikkaampi kuin on, takapakkia tulee, ja se onkin sitten tällainen maata kaatava kokemus. Kuten tänään.

Ehkä olen vaan niin herkillä, varsinkin näitten raha-asioitten kanssa.
Kuitenkin uskon, että ne järjestyvät, ja oppisin olemaan kantamatta niistä niin kamalan suurta huolta,
toisaalta se kasvattaa luonnetta ja selviän kyllä siitä, pikku hiljalleen oppien jotain uutta ja eheyttävää.

24.11.2014 RIKAS RAHATTAKIN, NÄINKÖ ?

Tämän blogin otsikkohan on tuo RIKAS RAHATTAKIN,  ja onko näin. Itse yritän ajatella näin mutta nyt, kun olen ollut pikkuisen alhaisemmilla tuloilla, tuon ulosoton viedessä ja laskujen napatessa muutamia kymppejä enemmän, niin tuntuu todella vaikealta.
En valita sitä , että muilla olisi asiat paremmin , kuin minulla tai huonommin. Vaan yleensä.
On varmasti henkilöitä, jotka saavat saman verran käteen , kuin minä, ja pärjäävät, koska ovat oppineet elämään niin, iät ja ajat. Ja muutosta ei ole tulossa tulevaisuudessakaan. On opittu elämään sillä mitä on.

Monelle rahan käyttö on opittu kotoa käsin, toiset opettelee sitä koko elämänsä, kuten minä, ja toiset oppivat sen jossain vaiheessa elämää. Mutta, miksi se toisille on vaikeampaa, kuin toisille, sen kun joku kertoisi ja sanoisi miten toimia oikein.

Paljon ollaan sanomassa, jos joku kertoo elämästään, että tienaa 8400€ tai 1100€ kuukaudessa. Mutta, kun mietitään juuri sitä, miten toinen on oppinut elämään ja mitä elämässä kuluttaa ja mihin, onko joku toista rikkaampi tai köyhempi, niin sitä emme voi tietää, tietääkö ihminen itsekkään.

Kulutustottumuksemme ovat niin erilaisia, yhtä erilaisia kuin jokainen persoona.

Tyhjät tynnyrit kumisevat kovimmin.

Samaa voidaan sanoa ihmisestä joka elää köyhyys rajalla, hän hakee avustusta erilaista kohteista, ja saa juuri sen mitä tarvitsee. Mutta näin Joulun alla alkaa hiipii pelottava varjo ylle. Mistä saisi Joulun sille lähimmäiselle, pojalleen joka vaikka tulee perheensä kanssa Joulupäivälliselle. Hakemuksia laitetaan ja pyyntöjä kirjoitetaan, tilitetään tulot ja menot. Ja kerrotaan taas kerran se elämäntarina, karuudessaan.

Ja odotellaan kädet ristissä, että tulisi paketti postista tai viesti että autamme sinua. Mutta kun näin ei käykkään, sen pienen ihmisen maailma alkaa tuntua kovin ahdistavalta, ja toivottomalta. Mistä, mistä ja mistä sille pienelle lapsoselle lahja, vaikka vain pienikin, mutta helpottaisi sitä ahdistusta.

Itselleni tapahtui näin, että kirjoitin Jouluapua ryhmään hakemuksen tuli hylky, ja sitten kirjoitin Avustuksia Vähävaraisille, sieltä kanssa hylky, kun eivät ota vanhojen hakijoiden hakemuksia, koska uusia hakijoita niin paljon. Pettymys suuri. Itkukin tuli.

Eikä tässä vielä kaikki, kun imuroin lauantaina, niin eikös imuri irtisanonut itsensä.
Viimeksi kun leivoin, niin sähkövatkaimen vispilät menivät solmuun, eipä siinä muuta kuin käsin jatkaa loppua kohden.

Juuri kun olen saanut aikalailla asiani kuntoon, tulee näitä takapakkeja ihan kiitettävästi.
Kelakin taas heitti sairauspäivärahahakemukseen hylyn. Siitä tein sen valituksen. Katsotaan miten käy.
Avauduin koko sairaushistorian, ja perustelin että pitkäaikaissairaan tilannetta pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti, eikä roikkuen niissä lakipykälissä, lukien lakia kuin viimeistä kirjaa.
Ja kuntotukseen tuli kutsu, mutta nyt tässä terveyden tilassani en pysty menemään, joudun tekemään uuden hakemuksen , kun tulee muutos niihin kuntoutuksiin vuoden alusta, Kelan päätös oli voimassa vaan tämän vuoden. Tarkistin asian , siitä ei ole missään kohdassa merkintää. Ei kun huomenna taas yhteydessä Kelaan.

Minäkin lyhennän lainaani, mutta ulosottolainaa sillä veronpalautkseela, siitä tuli oikein kuitti, mihin lainoihin sijoittavat, kiitos vaan, mitä minä tästä hermostun, itsehän olen ne sinne laittanut ja itsehän ne sieltä maksankin. viidessätoista vuodessa. Perintäfirmat vetävät välistä muutamia ja loput menevät velkakuittauksiin velanantajalle.

Näillä tiedoilla yritetään sitten jatkaa joulukuulle.

Rauhallista Joulun alusaikaa, pidetään huolta lähimmäisistä. Suuri sydän.

24.11.2014 Ensi viikolla on hyvä tilaisuus lyhentää lainaa

Ensi viikolla on hyvä tilaisuus lyhentää lainaa
.
Joululahjoihin vai rahaston pesämunaksi? Osakkeisiin vai luottokorttilaskuun? Taloussanomat kysyi asiantuntijoilta, kuinka veronpalautukset kannattaisi käyttää.
24.11.2014 06:01Topi Kanniainen

Joulun alla on ainakin yksi valon päivä synkkyyden keskellä, kun 3,5 miljoonaa suomalaista saa joulukuun 3. päivä veronpalautuksensa viime vuodelta. Verohallinnon alustavien tietojen mukaan veronpalautuksia saavan suomalaisen tilille kilahtaa keskimäärin 653 euroa.

Moni panee rahan kiertämään esimerkiksi joulukaupassa, mutta mitä veronpalautuksilla todella kannattaisi tehdä? Oikeita vastauksia on yhtä monta kuin kotitalouksiakin, mutta Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasi aloittaisi luottokortti- ja muiden kulutusvelkojen maksusta ja korttien leikkauksesta.

 – Lyhentäisin myös esimerkiksi auto- tai asuntolainaa, sillä keskiverto suomalainen on velkaantuneempi kuin koskaan, Paasi sanoo.

Ylimääräisistä lainanlyhennyksistä voi joissain lainoissa kuitenkin kertyä ylimääräisiä kuluja. Jos ylimääräinen lyhennys jäisi muutamiin satasiin, kannattaa rahat Paasin mukaan pitää pankkitilillä.


– Maailmassa on tällä hetkellä kaikenlaisia riskejä päällä. Jos rahoja tarvitsee vuoden sisään, pankkitili on ihan hyvä vaihtoehto, Paasi huomauttaa.

 Jos tilillä on jo muutaman kuukauden tuloja vastaava varakassa, kannattaa rahat sijoittaa esimerkiksi arvopapereihin. Nordnetin Paasin ja Evli Pankin strategin Valtteri Ahdin luottamus Euroopassa toimiviin kotimarkkinayrityksiin on kuitenkin erittäin matala. – Sijoittaisin itse eurooppalaisiin vientiyrityksiin tai amerikkalaisesta voimakkaasta kotimaisesta kysynnästä hyötyviin yrityksiin, Ahti sanoo.

Piensijoittajalle rahastosijoittaminen voi olla luontevampi tapa hajauttaa riskiä. Ahti huomauttaa, että pörssinoteerattujen, niin sanottujen ETF-rahastojen kulut ovat laskeneet viime vuosina reippaasti.


Veronpalautuksesta voi saada hyvän pesämunan myös kuukausittaiseen rahastosäästämiseen.

– Se on hyvä alku, jonka päälle jatkaisin kuukausisäästämisellä. Keskimääräisen veronpalautuksen summa on sellainen, että rahasto on helppo vaihtoehto, eikä summaa ole kovin järkevää hajauttaa itse osakeostoilla, LähiTapiola Varainhoidon palvelujohtaja Outi Vänni sanoo.

Vännin mukaan ihmiset hoitavat loppuvuonna tavanomaista enemmän raha-asioitaan. Hän uskoo aktiivisuuden kasvavan veronpalautusten takia ja siksi, että loppuvuonna moni tarkistaa, ovatko vuoden raha-asiat menneet verotuksen kannalta suunnitellun mukaisesti.

Sukanvarteen vai joululahjoihin?

Kauppa on perinteisesti saanut veronpalautuksista tukea joulukauppaan. Kuluttajien luottamus omaan talouteen matelee kuitenkin yhä alamaissa. Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius uskoo, että se näkyy myös veronpalautusten käytössä. – Asuntovelalliset kotitaloudet voivat laittaa rahan talteen ylimääräisiin lyhennyksiin. Kun miettii kuluttajien nykyistä varovaisuutta ja työttömyyden nousua, on vaikeaa ajatella, että joulukauppa kasvaisi viime vuodesta, Helenius pohtii.

– Jos kotitalouden finanssit ovat hyvässä tasapainossa, kyllä silloin kannattaisi tukea kotimaista kauppaa. Kaupan tilanne on ollut erittäin vaikea, hän jatkaa.

24.11.2014 Laillisesti ryöstetyt//Kari Rosenlöf

Laillisesti ryöstetyt
23.11.2014 12:15 Kari Rosenlöf Raha Hyväksikäyttö Hyvinvointivaltio Hyvinvointiyhteiskunta Rosvousta Takaisinperintä 76 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Hei sinä, ulosottovelallinen perintätoimistojen uhri.  Et ole yksin.  Kanssasisariasi ja -veljiäsi alkaa Suomessa olla jo kohta puolimiljoonaa ihmistä.  Sinua riistetään kylmänviileästi viimeiseen kertyneeseen koronkoronkorkoon saakka. Siitä huolehtivat valtion päättäjät, jotka ovat mahdollistaneet sinun loputtoman laillisen lypsämisen.

Sinä Suomen kansalainen, joka syystä tai toisesta olet menettänyt luottotietosi. Sinulta evätään täysin elämä vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Et saa vakuutuksia, puhelinta, nettiliittymää, vuokra-asuntoa. Olet kuin yhteiskunnan spitaalinen. Elät käytännössä avovankilassa. Linja on armoton.

Ulosottomaksut, oikeudenkäyntikulut ja perintäkulut ylittävät usein pääoman moninkertaisesti. Ulosottomenettely on uskomattoman upea rahantekokone niille harvoille, joille sen meidän johtajamme ovat luovuttaneet.  Sinua riistävät täysin lailliset ulkomaiset ylikansalliset perintätoimistot, jotka nauttivat rahoistasi veroparatiisien kautta.

Suomessa harjoittavat menestyvää toimintaa yksityiset toimistot kuten Aktiv Kapital, Lindorff ja Intrum Justitia.  Esimerkiksi näille yhtiöille on luotu uskomattoman upea business, jossa jokainen velallinen saa maksaa loputtomasti korkoja, kuluja, korkoja, koronkorkoja ja kuluja velkojen pikalisävoittona -suoraan veroparatiisitileille.  Lindorfille aiheeseen liittyvät kysymykset ovat vaikeita.

Tämän kaiken mahdollistavat oman kansakuntasi johtajat.  Lisäksi he ovat antaneet mahdollisuuden uudelle rahantekokoneistolle, pikavippifirmoille.  Pikavippien kautta saat haettua sen viimeisen oljenkorren vaikeaan taloustilanteeseesi, ja siitä korresta maksaa heille satojen prosenttien korkoja.

Olet siis päässyt loputtoman rahanteon keskipisteeseen, mutta valitettavasti toimit maksajan roolissa. Sinun lapsesikin pääsevät hyvällä todennäköisyydellä osallisiksi, koska köyhyys on periytyvää. Usko minua, sinua ei haluta ulos tästä kierteestä, koska olet uskomattoman hyvä rahasampo heille, jotka tästä kaikesta hyötyvät päättäjiemme myönteisellä suostumuksella. Päättäjät eivät ole puolellasi. Muuten he olisivat sinua auttaneet.

Tämä sama mekanismi toimii myös valtiotasolla. Pankit luotottavat valtioita, joilla ei ole koskaan varaa maksaa luottojaan.  Näin ollen ne pääsevät loputtomasti lypsämään veronmaksajia ja viemään kaiken kansallisen omaisuuden kuten kaivokset, sähköverkot, pohjavedet, metsät.

Mutta älä huoli. Kuten alussa mainitsin, pelkästään teitä perinnän uhreja  on kohta puolimiljoonaa ihmistä. Niitä, joita ei ulostottoperintä kohtaa,  riistetään veroilla, että saadaan joitain valtion velkoja hoidetuksi. Tälle lailliselle ihmisten ryöstölle voidaan tehdä yhdessä  totaalinen loppu.  Joukossa on voimaa.

Muista äänestää.  Kun mietit ehdokasvalintaasi, selvitä hänen kantansa seuraaviin kysymyksiin:” Oletteko valmis tekemään kaikkenne, että ihmisten laillinen ryöstö lopetetaan? Oletteko valmis äänestämään sen puolesta jopa yli puoluekurin?”  Mikäli ehdokas vastaa myöntävästi, anna äänesi hänelle. Mikäli vastaus on kielteinen,  etsi suoraselkäinen ja rohkea ehdokas, joka ei palvele rahan valtaa.  Mikäli meistä  jokainen toimii näin, on laillinen suomalaisten ryöstämispolitiikka kokemassa kohtalonsa tulevien vaalien myötä.  Sekä yksilö- että valtiotasolla.

 http://www.talouselama.fi/uutiset/kun+kansa+vaikeroi+veloissa+tama+firma+kukoistaa+kassavirta+34/a2211863

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012100416084939_uu.shtml

----------------------------------------

Muista jakaa tietoa tästä kirjoituksesta, mikäli pidit siitä. Valtamediat eivät mielellään asioista välttämättä kerro. Muutos lähtee teistä. Luodaksemme paremman tulevaisuuden meille kaikille, tarvitsemme tekoja. Niissä jokainen meistä on tärkeä. Ilman tietoa ja ymmärrystä on meidän turha odottaa muutosta.

18.11.2014 USKOMATON JUTTU

USKOMATON JUTTU.

Kela eli Kansaneläkelaitos ei anna riittävästi tietoa asiakkailleen. Kun kyseessä on sairaspäiväraha ja sen maksaminen ja maksun perusteet tai hylkääminen. Tästä asiasta ole tapellut nyt muutaman päivän,             14. - 18.11. Niin risoo, että pakko avautua tänne.

Siis ole sairaslomalla ollut vuoden 2012 maaliskuusta ihan tähän päivään ja edelleen 31.1.2015 saakka.
Sain sairauspäivärahaa ja se loppui 2013 ja sen jälkeen kuntoutusrahaa, ja nytten olen saanut YTK:lta ansiosidonnaistapäivärahaa 384/500.

Olen valittanut eläkepäätöksestäni ja se mennyt nytten Työeläkelaitoksen muutoksenhakulautakuntaan, sinne olen toimittanut selvityksen, selvityksen selvennyksen ja kaikki lääkärien B-lausunnot. Ja kun ne toimitetaan viedään ne KELA:aan ja ne lähettää eteenpäin , mutta   ne   KIRJATAAN aina lääkärinlausunnon  myötä sairauspäivärahaa.
 B-lausunto menee -> sairauspäiväraha hakemus, ja kun niitä lääkärinlausuntoja on mennyt  25/3, 10/4, 12/6, 29/8 ja 14/11 vuoden aikana, niin joka kerta tullut hylky.
Aina alkaa se vuoden odotteluaika uudelleen, kun toimittaa tietämättään lausuntoja ja luulee olevansa oikeassa.
Tänä vuonna tuli mahdollisuus siihen , että sitä sairauspäivärahaa saisin, mutta nyt nämä , tietämättömät asiat sulkevat sen pois minulta.

KAS, KELA EI OLE NEUVONUT MINUA, JA VARMAAN MUITAKAAN, ETTÄ KUN HAET MINUN TAPAUKSESSANI, UUTTA SAIRAUSPÄIVÄRAHAA, MENEMÄTTÄ TÖIHIN, MUTTA KUITENKIN SAIRASLOMALLA YHTÄ JAKSOISESTI 2012-2014 , NIIN JOS SIELLÄ YKSIKIN SAMA SAIRAUS KUIN AIKAISEMMISSA HAKEMUKSISSA, TULEE HYLKY.

JA TOINEN ASIA, ETTÄ UUTTA LÄÄKÄRINLAUSUNTOA EI KANNATA VIEDÄ, JOS PITKÄAIKAINEN SAIRAUSLOMA, KOSKA VUODEN KARENSSI ALKAA UUDELLEEN SIITÄ UUDESTA LÄÄKÄRINLAUSUNNOSTA.

Tänään en vienyt sairaslomatodistusta, koska sillä ei ole mitään virkaa Kelalle.

Minulla valkeni nämä asiat, kun virkailija soitti ja kertoi asioista. Missään Kelan papereissa ei mainita näitä kyseisiä asioita. Hylkyyn tulee vaan ilmoitus, että sairaspäivärahaa ei makseta, pykälien mukaan.
Mutta pykälissäkään ei näitä mainita, vaan ne ovat käsittelijöiden tiedossa, ja ne kerrotaan , kun asiakas haluaa tietää, kuten minä, miksi ei saa sairauspäivärahaa, vaikka niin itse olettaa.

Ja kysyinkin, että onko näistä asioista koskaan valitettu, ei ole, eli me asiakkaat  tyydytään päätökseen.

Mutta kysyvä ei tieltä eksy.
Ja aina voi koittaa muuttaa asioita, ja kannattaa ottaa selvää.
Ja minä myös valitan tästä asiasta, kyllä niin on minun mielestä vedätetty.
Ja, kun näitä asioita ei ole missään tiedossa yleisesti, meille asiakkaille.

16.11.2014. KUKA ON KÖYHÄ, JA KUKA EI, ONKO SILLE MÄÄRITYS ?

 = Köyhyys on sosiaalipolitiikan käsite, jolla kuvataan ihmisen taloudellista ja toisinaan myös sosiaalista asiantilaa. 1900-luvulla köyhiksi on kuvattu myös valtioita ja jopa kokonaisia maanosia. Köyhyys kuitenkin luokitellaan joksikin ulkoiseksi puutteeksi, mikä pitää erottaa kurjuudesta, joka tarkoittaa enemmän sisäisistä syistä johtuvaa olotilaa.

 Kurjuus, ankeus, pahuus, köyhyys, rahattomuus, puuttellisuus.

Kyllä allekirjoitan tuon kaiken, pahuudesta, siihenkin on määritelmä, kaikki se mitä  ihminen pitää moraalisesti vääränä. 

 14.11.2014  IS 1)Korhola sanoo lehdelle olevansa etuoikeutettu, sillä hän on voinut tehdä väitöskirjaa aikana, jolloin Euroopan parlamentti maksaa hänelle niin sanottua siirtymäkorvausta. Hän saa 8500 euroa 15 kuukauden ajan.
– Onhan tämä ollut luksusta. Europarlamentaarikkona tein väitöskirjaa lentokentillä ja lomilla pienissä erissä aina, kun aikaa löytyi, hän sanoo lehdelle.
Korvaus pohjautuu edustajien reilun 8000 euron kuukausipalkkaan. Korhola oli parlamentissa 15 vuotta, joten hän saa korvauksia 15 kuukautta, yhteensä yli 120 000 euroa. 
14.11.2014  IL 2)Korholalle jäi EU-vaaleista velkaa 65 000 euroa. Verrattuna omat velat 35000€
- Nykyään, kun vaalirahoitusta on vaikea saada, pitää olla joko ay-rahoitettu tai syntymärikas, jotta voi pärjätä kallistuvien kampanjoiden kanssa. Enkä tiedä, onko mielekästä velkaantua raskaasti vain päästäkseen kansakunnan kusitolpaksi, Korhola sanoo Iltalehdelle.

Tätä minä pidän vääränä, että ihminen joka tienaa noinkin paljon, saa lehdissä otsikoita ja ihan kyyneleet silmissä mietinkin, mikä on uutiskynnyksen arvoinen asia.

Kirjoitetaanko oikeasti köyhistä ja varattomista ihmisistä yhtä suurin otsikoin. Kyllä Korholan velat ovat kuittaantuneet meppiaikana, niistä ansaituista tuloista, ei varmaankaan ole velan velkaa missään, tai jos on summa ei ole tuo minkä hän on antanut lehdille. 85000 € vuosi tuloilla( 5x85000= 475000 5:ssä vuodessa) lyhennetään kyllä lainoja pikkasen paremmin kuin 15000€ tuloilla . 

Varmasti Korhola maksanut lainansa ja ruikuttaa nytten 8500 € kuukausi korvauksesta, tekemettä yhtään mitään. Pitää tietty sanoa, että kyllä hänen elämäsä tietty on erilaista kuin minun, ja kuinka hän on tottunut elämään leveämmin , kuin minä tai muut jotka tienaavat sen 1000€ kuussa tai jopa vähemmän, joita myös on paljon. 

Voisi olla hyvä jos, joku todella köyhä ja rahaton antaisi naaman tälle köyhyydelle, olisi se sitten omin ratkaisuin hankittu. Tai sitten, että siihen on ajauduttu. Onhan Seiskan sivuilla aina näin Joulun alla , niitä perheitä joille Seiska kustantaa joulun. 

Kyseessä onkin se kuka tuntee itsensä köyhäksi, no minä ehkä en, koska saan ansiosidonnaista päivärahaa, ja minulla on asunto ja ruokaakin  on. Toisaalta tunnen itseni todella rikkaaksi, näihin kokemuksiin ei kaikki pystyisi. Ja jos olisi pystynyt, niin olisiko selkä vielä suorassa vai olisiko ja vaakatasossa. Saan tukea ihmisiltä, niin niiltä hyväntekijöiltä, kuin lähimmiltäni, enemmän kuitenkin vieraat tuntevat sitä pahaa oloa, myötä elämistä ehkä myös huonoa omaatuntoa, mutta voi joku myös tuntea sitä samaa mitä minäkin, että on hyvä antaa hyvästä, se pienikin asia, kuin olla ottamatta mitään kantaa, ummistaa silmänsä kaikelta pahalta, kurjuudelta ja köyhyydeltä. 

Koskaan ei voi olla varma, miten elämä voi muuttua, mitä se meille on huomenna tai kuukauden päästä, tai vuoden. Voit olla tässä tilanteessa, tai päässyt tälläisestä tilanteesta. 

Harmittaa tuo , että kun haluaisi jotain uutta ja kivaa, sen joutuu maksamaan kokonaisuudessa tai olla ostamatta ja tyytyä olemassa olevaan. 
Luottotiedottomuus, määrittelee ihmisen tosi luottamattomaksi. 
Mutta kun en ole sitä, minuun voi luottaa ja hoidan asioitani, luottamuksellisesti. 
Rahattomuus aiheuttaa kurjuutta, puuttellisuutta tietyistä asioista, esim minulta puuttu nyt ensi päivärahaan pyykinpesuaine ja wc:n pesuaine, niitä ostan kun rahaa tulee loppuviikolla, ja köyhäksi tunnen nyt , kun ei ole rahaa, mutta tiedän kumminkin , että ensi viikolla rapsahtaa  tilille , siitä maksan puhelin maksun ja tarpeelliset nuo mainitsemani tavarat, ja loppu jää eli noin 40€ ruokaan. 
Rikashan olen , vai mitä, 10€ per viikko. 
Vaikka tänne välillä avaudunkin, en sitä tee pahuuttani, vaan koen , että jotkut asiat vaan tarvitsevat nostoa, ja mietintää yleisellä tasolla. 

11.11.2014 OMIA JUTTUJA JA KUULTUJA TARINOITA

Omista asioista sen verran, että tiukkaa kun on, niin sitä oppii olemaan ruikuttamatta, mitä sitä, ei se miksikään muutu.
Hyvä minulla on , kun on katto pään päällä ja pikkasen suuhun pantavaa. Ja ei ole mitään asiaa, mitä en muuttamaan nyt tässä tilanteessa halua. Tietty, jos joku onnenpotku tulisi, osa omaan tarpeeseen ja loppu menisi kyllä jakoon sukulaisille, ystäville ja hyväntekeväisyyteen, ehkä sinullekin antaisin , jos pyytäisit.
Hyvää kannattaa jakaa, se ei pahaksi muutu jakamalla.

Sitten muitten asioihin. Eli sivussa ole kuullut kuinka vaikeaa on luottotiedottoman saada vakuutuksia autoon. Vakuutusyhtiöt, joita Suomessakin on muutamia, vaativat koko vakuutusmaksua kerralla suoritettavaksi. On se aikamoinen summa, sille henkilölle, joka ei saa lainaa mistään, kun luottotiedot ovat menneet. Ja jos joku ystävä tai sukulainen ottaa sen omaan nimiinsä tulee vakuutuspetos kyseeseen.
 Ja mitäs siitä on seuraamuksena. Ei saa kyseisestä firmasta enää vakuutuksia. Mutta onneksi on muuta muu firma mistä kysellä. Mutta, kaikilla sama käytäntö, koko vakuutusmaksu kerralla 700€.
Eikö tällaisiin tapauksiin olisi jonkinlaista systeemiä, millä ihminen joka tarvitsee autoa työn tai  lapsien takia,   saisi avustusta/helpotusta maksujen maksuun.

Onhan tietty kunnilla se sosiaalinen luototus, jota myönnetään, sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat luottoa, mutta eivät sitä saa juuri maksumerkintöjen takia, siihen lyödään yhteen lainat ja velat, ja korko ja lyhennykset menevät asiakkaan maksukyvyn mukaan, velkasaneerauksessa olevat eivät kyseistä luottoa saa.

Ja kunnan vuokraasunnot, jos asiakkaalla edellisistä asunnoista velkaa, ei saa asuntoa, ennen kuin osoittaa vastuuta ja lyhentää vuokravelkaa, ja osoittaa sen että on kykenevä maksamaan velkaansa pois.

No, jokaisella joka noin maksaa, on kovin kovat syyt tai  on ehkä kovin hepponen käsitys vuokralla asumisesta, poistutaan asunnosta ja jätetään vuokrat maksamatta, ja muutetaan yhteen jonkun kanssa, ja tulee ero, ja pitäisi asuntoa hommata, niin tuleekin vanhat velat maksuun, ennen uuden asunnon saamista. Voisikohan tässäkin tilanteessa olla , jonkilainen sopimus paikallaan, miten voisi nopeammin saada oman asunnon, ja asiat kuntoon. Olisihan se kiva olla  asunnossa, kuin jossain kavereilla nurkkapaikalla tai puiston penkeillä, ei tietty näin talven kynnyksellä, mutta kumminkin, Suomessahan luulisi olevan jokaisella jonkinlainen asunto. Ei kai asuntopulaa ole missään, kun tyhjillään on kouluja yms. kun pitää olla uutta ja kaunista yms. Nostetaan Suomen profiilia. Ei asuntoautoja satamassa tai telttoja siltojen alla tai pahvilaatikko asuntoatai metsään kyhättyä lauta kasaa.

Mihin tää Suomen tiukka sääntöisyys loppu pelissä on menossa. Kuka jaksaa, elää kun koko ajan tulee erilaisia sääntöjä ja kielteisyyttä  : luottotiedottomat ja asunnottomat ja työttömät ja sairastavat ja syrjääntyneet. Niin nuoret  vanhatkin  ja siltä väliltä ja ikään katsomatta.
Heille pitäisi oikeastaan nostaa hattua ja tukea kaikin keinoin. Että pysyvät elämässä kiinni ja saisivat kaiken tuen ja avun.

11.11.2014. EU: Sosiaaliavustusta ei tarvitse maksaa, jos maahan muuttanut ei hae työtä

EU: Sosiaaliavustusta ei tarvitse maksaa, jos maahan muuttanut ei hae työtä
Euroopan unionin tuomioistuin kertoo asiasta tiedotteessaan. Linjaus koskee EU:n kansalaisia, jotka muuttavat toiseen EU-maahan vain, jotta saisivat sosiaaliavustusta.



Euroopan unionin kansalaisilta voidaan evätä tietyt sosiaalietuudet, Euroopan unionin tuomioistuin linjaa ratkaisussaan. Tämä koskee kansalaisia, jotka menevät toiseen EU-maahan vain, jotta saisivat sosiaaliavustusta. He eivät myöskään ole "taloudellisesti aktiivisia".

Euroopan unionin tuomioistuin kertoi asiasta tiistaina tiedotteessaan.

Sen taustalla on saksalaistapaus, jossa vastakkain olivat kaksi Romanian kansalaista ja perusturvaetuuksia evännyt viranomainen. Tiedotteen mukaan romanialaisnainen ei ollut hakenut Saksassa työtä, vaikka hän oli hakenut työnhakijoille tarkoitettuja perusturvaetuuksia.

Nainen ja hänen poikansa ovat asuneet Saksassa marraskuusta 2010 lähtien.

Tuomioistuimen mukaan vastaanottava jäsenmaa ei ole velvollinen myöntämään sosiaaliavustusta oleskelun kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Jos oleskelu on kestänyt yli kolme kuukautta mutta alle viisi vuotta, oleskeluoikeuden edellytyksenä on, että unionin kansalaisella, joka ei ole taloudellisesti aktiivinen, on riittävät omat varat, tiedotteessa todetaan.

Tällä on tarkoitus estää se, että maassa olijat, "jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia", käyttävät vastaanottavan valtion sosiaaliturvajärjestelmää toimeentulonsa rahoittamiseksi.

Tuomioistuin katsoi, että romanialaiskaksikolla ei ollut riittäviä varoja eivätkä he siten voineet vaatia oleskeluoikeutta Saksassa vetoamalla EU:n kansalaisia koskevaan direktiiviin.

Yle Uutiset

11.11.2014 Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla

Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla
Tea Tauriainen
Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla
Pienituloisen on vaikea tulla toimeen varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa entistä useampi työssäkäyvä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Matalapalkka-alalla työskentelevä osa-aikainen työntekijä voi tulla toimeen palkallaan muuten, mutta sosiaalitoimi maksaa esimerkiksi joka kolmas kuukausi tulevan sähkölaskun. Myönnettävän tuen määrät ovat kuitenkin pieniä.

– Suurin osa meidän työssäkäyvistä asiakkaista ei hae toimeentulotukea joka kuukausi, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen, mutta esimerkiksi isompaan lääkekustannukseen tai sairaalajaksoon tarvitsee tukea. Esimerkiksi lapsiperheissä antibiootteja pitää ostaa aina välillä, Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori kertoo.


Helsingissä toimeentulotukea saavien työssäkäyvien kotitalouksien määrä on noussut. Kun vuonna 2010 niitä oli 2 800, viime vuonna niitä oli 3 300. Kaikkiaan toimeentulotukea sai viime vuonna noin 44 800 kotitaloutta.

– Tuntuma on, että kaupan alan tuntityö on vähentynyt selvästi. Meillähän on myös terveys- ja sosiaalialan tuntityöläisiä, mutta heidän tuntinsa eivät ole vähentyneet niin selkeästi, Sulavuori sanoo.

Sulavuoren mukaan tuntityön väheneminen on tuonut sosiaalitoimen luukulle myös opiskelijoita, joille ei enää riitä työtunteja.

Kaupungeissa
kituutetaan

Tilastojen perusteella ongelma on alueellinen. Palvelualojen ammattiliiton PAMin mukaan Uudellamaalla osa-aikaisista työntekijöistä 4,9 prosenttia turvautui tänä keväänä toimeentulotukeen, kun muualla Suomessa luku oli 1,3. PAM edustaa muun muassa myyjiä, siivoojia, tarjoilijoita ja vartijoita.

Kasvu näkyy myös PAMin jäsenkyselyssä. Vielä vuonna 2013 osa-aikaisista työntekijöistä Uudellamaalla toimeentulotukeen turvautui vain 3,1 prosenttia. Muualla Suomessa luku on marginaalisesti pienentynyt viime vuodesta, 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin.

– Kun katsoo tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksia, osa-aikaisten tuntien vähentämisellä saatava jousto on nyt katsottu loppuun. Kokoaikatyöntekijöiden asema on selkeästi muuttunut heikommaksi, PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto sanoo.

PAMin kyselyssä osa-aikatyön tekijöistä kaksi kolmesta kertoi tekevänsä osa-aikatyötä, koska kokoaikaista ei ollut saatavilla. Myös taloudelliset ongelmat ovat Veirton mukaan jäsenten keskuudessa lisääntyneet.


– Keskustelu työajan lisäämisestä tuntuu meidän aloilla paradoksaaliselta, kun ihmiset ovat kroonisesti vajaatyöllisiä, Veirto sanoo.

Joustojen subventointi menee
veronmaksajan piikkiin

Taloussanomat kertoi elokuussa tavarataloketju Stockmannin aikeista vähentää myyjiensä tunteja. Suomen Lähikauppa puolestaan kertoi aloittavansa yt-neuvottelut tarvittaessa töihin tulevien parissa, jotta omalle väelle riittäisi töitä.

Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala selittää osa-aikatyön suurta osuutta kaupassa elämänrytmillä.

– Jos menet maanantain ja torstain välisenä aikana aamupäivänä ruokakauppaan, niin eihän siellä ole juuri asiakkaita. Sen sijaan erityisesti perjantai-iltaisin ja viikonloppuisin asiakkaita on paljon enemmän. Osa-aikaisilla työsuhteilla yritykset voivat mitoittaa henkilökunnan määrän suhteessa asiakasvirtoihin, Lavikkala sanoo.

PAMin Veirto huomauttaa, että osan kaupan säästöistä maksaa veronmaksaja erilaisina tukina.

– Kun työelämän joustot lisääntyvät, subventointi menee veronmaksajan piikkiin. Perinteisesti voisin ay-ihmisenä sanoa, että pääoma voittaa ja nauraa matkalla pankkiin, Veirto naurahtaa.

Keväällä yhdysvaltalainen Americans for Tax Fairness -verkosto arvioi, että pelkästään Wal-Martin matalapalkkaisten työntekijöiden tukeminen maksoi yhdysvaltalaisille veronmaksajille 6,2 miljardia dollaria, koska heidän palkkansa eivät riitä elämiseen. PAM on pohtinut vastaavan hintalapun laskemista Suomessa.

7.11.2014 SUMMIA IHAN KUMMIA

SUMMIA IHAN KUMMIA.
Niitä riittää, kun noita papereita rupeaa kaivamaan ja miettimään mitä ihmettä olen mennyt ja tehnyt.
Eri firmoista otettuja lainoja, ja niitten korkoja ja viivästyskorkoja lisänä ulosottomaksut ja mitä kaikkea muuta, firmojen nimiä ei ole, on vain perintätoimiston nimi. Mutta kaivoin ne tuolta papereitten viidakosta.
Abro, Vipsteri, Suomen viestilaina, Suomivippi, Ferratum, Ege, Opr, Blue finance,Takuulaina, Nanolaina, Nanolaina, Visa, Finaref, Lainacom, Ok money ab, Vivus, Pikavippi rc, Svea, Euroloan, Ikea ja Halens.

Mietin niitä aikoja, kun olin noitten viimeisten kuukausien lainojen ottojen kanssa. Mietti päivästä toiseen mistä seuraava laina millä voisin lyhentää jotain lainaa. Lopuksi ei rahat riittäneet asunnon vuokraan saati pankkilainaan, puhelinlaskuun ja sähköön.

En yhtään ihmettele, että voimat uupui ja tuli stoppi. Uskallus heittäytyä, ja olla ottamatta tai enhän saanut enää pikavippejä, antaa mennä kaikki ulosottoon, oli tai on vieläkin kovin vaikea asia, mutta kyllä minä selviän tästä, onhan tuota lyhennystä jo tullut himpun verran.

Pienin askelein kohti, suurta maailmaa. Ja tavoitellen kummassakin: pankkilainassa ja ulosotossa 0 €
Eihän Luoja kiellä suuria haaveita. Mutta uskon, että selviän tästä voittajana.


VELKOJA/SAATAVA /SALDO                        
OK PERINTÄ AB
 SYYSKUU                                LOKAKUU                              
1 165,84                                     1 183,02                                                                                          
   798,15                                        810,35                                                                      
1 036,74                                     1 052,52                                                                        
   512,74                                        156,68                                                    
   542,14                                        549,58                                                                      
   302,25                                        306,56                                                              
3 333,75                                     3 385,18                                                                        
1 578,55                                     1 602,60                                                                        
   806,83                                        818,17
   392,02                                        397,68                                                                

4FINANCE OY
1 036,22                                       1 052,52                                                                

LINDORFF
2 313,93                                       2 353,47
   319,46                                          324,40                                                      

NANOLAINA
   292,65                                          296,90                                                                                                

BIGBANK AS
2 280,16                                        2 317,82

GOTHIA OY
   884,60                                           897,51              
   293,33                                           297,76      

EGE FINANCE OY
   776,31                                          787,55                                                  

INTRUM JUSTITIA
   577,08                                          585,46
4 251,41                                       4 320,55

ORP-VAKUUS OY
   575,41                                         583,28
   356,16                                         361,76

SISÄ-SUOMEN VERONKANTO- JA PERINTÄ YKSIKKÖ
     70,00                                             0,00
                                                  SYYSKUU//LOKAKUU//LYHENNYS
ULOSOTTO                              24 495,73     24 440,65      -55,08
PANKKILAINAA                       10 880,62     10 651,89    -228,73
-----------------------------------------------------------------------
YHTEENSÄ                               35 376,35      35 092,54    -283,81

Pieniä iloja, yksi taas poistunut, mutta tulee se  534,01€ lisää.
Ja lyhennystä veronpalautuksesta 812,91€.

5.11.2014 PÄIVITYS MARRASKUUN ALUSSA

Mitäs minulle kuuluu?

Juhlahumusta selvitty ja hengissä.

Ulosottomies muistanut minua taas, ensin tuli vireilletuloilmoitus ja sitten ulosottoilmoitus veronpalautuksesta.
Toisen tiesin ja toisen olin niin, etten olisi tiennyt.

Eli veronpalautus 812,91 €, lyhentää jonkun lainani ulosotosta pois , toivottavasti.
Ja toinen 534,01 €, lisää ulosottovelkaani , velanperijä Resurs Bank sivuliike.

Ilman, että kumpaakaan otetaan huomioon ulosottovelkani on kokonaisuudessaan muutamia kymppejä vaille 24 440,65 €, komia on summa ja mielessäni laskinkin jo että, kun toi ulosottovelkani on kokonaisuudessaan 25 000 € siihen se pankkilaina 10 651,89 € ja yhteensä 35 651, 89 € ,  mutta muistaakseni tulisi pari laskua, jotka olen päästänyt ulosottoon, kun en ole kyennyt maksamaan.  Jos en väärin arvaa niin noin 1 000 €.
Pyöreästi 37 000 €.

En kehu summalla, mutta siihen on tuhlaantunnut kovin suuri aika elämästäni, liian suuri.
Kuin monta kyyneltä on noitten rahasummien takia vuodatettu.
Ja kuinka monta kyyneltä vielä tuon summan maksaminen vaatii. Liian monta.

Mutta toivon, että saan sen joskus maksettua ja silloin voin kirjoittaa teille : saldo on 0 € !

Mutta mitä sitä suremaan ja miettimään, mitä ei vielä ole tapahtunut.