tiistai 11. marraskuuta 2014

11.11.2014 Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla


Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla
Tea Tauriainen
Palkka ei riitä laskuihin – yhä useampi sossun luukulla
Pienituloisen on vaikea tulla toimeen varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa entistä useampi työssäkäyvä on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Matalapalkka-alalla työskentelevä osa-aikainen työntekijä voi tulla toimeen palkallaan muuten, mutta sosiaalitoimi maksaa esimerkiksi joka kolmas kuukausi tulevan sähkölaskun. Myönnettävän tuen määrät ovat kuitenkin pieniä.

– Suurin osa meidän työssäkäyvistä asiakkaista ei hae toimeentulotukea joka kuukausi, vaan kerran tai kaksi vuodessa. Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen, mutta esimerkiksi isompaan lääkekustannukseen tai sairaalajaksoon tarvitsee tukea. Esimerkiksi lapsiperheissä antibiootteja pitää ostaa aina välillä, Helsingin kaupungin nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori kertoo.


Helsingissä toimeentulotukea saavien työssäkäyvien kotitalouksien määrä on noussut. Kun vuonna 2010 niitä oli 2 800, viime vuonna niitä oli 3 300. Kaikkiaan toimeentulotukea sai viime vuonna noin 44 800 kotitaloutta.

– Tuntuma on, että kaupan alan tuntityö on vähentynyt selvästi. Meillähän on myös terveys- ja sosiaalialan tuntityöläisiä, mutta heidän tuntinsa eivät ole vähentyneet niin selkeästi, Sulavuori sanoo.

Sulavuoren mukaan tuntityön väheneminen on tuonut sosiaalitoimen luukulle myös opiskelijoita, joille ei enää riitä työtunteja.

Kaupungeissa
kituutetaan

Tilastojen perusteella ongelma on alueellinen. Palvelualojen ammattiliiton PAMin mukaan Uudellamaalla osa-aikaisista työntekijöistä 4,9 prosenttia turvautui tänä keväänä toimeentulotukeen, kun muualla Suomessa luku oli 1,3. PAM edustaa muun muassa myyjiä, siivoojia, tarjoilijoita ja vartijoita.

Kasvu näkyy myös PAMin jäsenkyselyssä. Vielä vuonna 2013 osa-aikaisista työntekijöistä Uudellamaalla toimeentulotukeen turvautui vain 3,1 prosenttia. Muualla Suomessa luku on marginaalisesti pienentynyt viime vuodesta, 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin.

– Kun katsoo tämän vuoden jäsenkyselyn tuloksia, osa-aikaisten tuntien vähentämisellä saatava jousto on nyt katsottu loppuun. Kokoaikatyöntekijöiden asema on selkeästi muuttunut heikommaksi, PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto sanoo.

PAMin kyselyssä osa-aikatyön tekijöistä kaksi kolmesta kertoi tekevänsä osa-aikatyötä, koska kokoaikaista ei ollut saatavilla. Myös taloudelliset ongelmat ovat Veirton mukaan jäsenten keskuudessa lisääntyneet.


– Keskustelu työajan lisäämisestä tuntuu meidän aloilla paradoksaaliselta, kun ihmiset ovat kroonisesti vajaatyöllisiä, Veirto sanoo.

Joustojen subventointi menee
veronmaksajan piikkiin

Taloussanomat kertoi elokuussa tavarataloketju Stockmannin aikeista vähentää myyjiensä tunteja. Suomen Lähikauppa puolestaan kertoi aloittavansa yt-neuvottelut tarvittaessa töihin tulevien parissa, jotta omalle väelle riittäisi töitä.

Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala selittää osa-aikatyön suurta osuutta kaupassa elämänrytmillä.

– Jos menet maanantain ja torstain välisenä aikana aamupäivänä ruokakauppaan, niin eihän siellä ole juuri asiakkaita. Sen sijaan erityisesti perjantai-iltaisin ja viikonloppuisin asiakkaita on paljon enemmän. Osa-aikaisilla työsuhteilla yritykset voivat mitoittaa henkilökunnan määrän suhteessa asiakasvirtoihin, Lavikkala sanoo.

PAMin Veirto huomauttaa, että osan kaupan säästöistä maksaa veronmaksaja erilaisina tukina.

– Kun työelämän joustot lisääntyvät, subventointi menee veronmaksajan piikkiin. Perinteisesti voisin ay-ihmisenä sanoa, että pääoma voittaa ja nauraa matkalla pankkiin, Veirto naurahtaa.

Keväällä yhdysvaltalainen Americans for Tax Fairness -verkosto arvioi, että pelkästään Wal-Martin matalapalkkaisten työntekijöiden tukeminen maksoi yhdysvaltalaisille veronmaksajille 6,2 miljardia dollaria, koska heidän palkkansa eivät riitä elämiseen. PAM on pohtinut vastaavan hintalapun laskemista Suomessa.