24.11.2014 RIKAS RAHATTAKIN, NÄINKÖ ?

Tämän blogin otsikkohan on tuo RIKAS RAHATTAKIN,  ja onko näin. Itse yritän ajatella näin mutta nyt, kun olen ollut pikkuisen alhaisemmilla tuloilla, tuon ulosoton viedessä ja laskujen napatessa muutamia kymppejä enemmän, niin tuntuu todella vaikealta.
En valita sitä , että muilla olisi asiat paremmin , kuin minulla tai huonommin. Vaan yleensä.
On varmasti henkilöitä, jotka saavat saman verran käteen , kuin minä, ja pärjäävät, koska ovat oppineet elämään niin, iät ja ajat. Ja muutosta ei ole tulossa tulevaisuudessakaan. On opittu elämään sillä mitä on.

Monelle rahan käyttö on opittu kotoa käsin, toiset opettelee sitä koko elämänsä, kuten minä, ja toiset oppivat sen jossain vaiheessa elämää. Mutta, miksi se toisille on vaikeampaa, kuin toisille, sen kun joku kertoisi ja sanoisi miten toimia oikein.

Paljon ollaan sanomassa, jos joku kertoo elämästään, että tienaa 8400€ tai 1100€ kuukaudessa. Mutta, kun mietitään juuri sitä, miten toinen on oppinut elämään ja mitä elämässä kuluttaa ja mihin, onko joku toista rikkaampi tai köyhempi, niin sitä emme voi tietää, tietääkö ihminen itsekkään.

Kulutustottumuksemme ovat niin erilaisia, yhtä erilaisia kuin jokainen persoona.

Tyhjät tynnyrit kumisevat kovimmin.

Samaa voidaan sanoa ihmisestä joka elää köyhyys rajalla, hän hakee avustusta erilaista kohteista, ja saa juuri sen mitä tarvitsee. Mutta näin Joulun alla alkaa hiipii pelottava varjo ylle. Mistä saisi Joulun sille lähimmäiselle, pojalleen joka vaikka tulee perheensä kanssa Joulupäivälliselle. Hakemuksia laitetaan ja pyyntöjä kirjoitetaan, tilitetään tulot ja menot. Ja kerrotaan taas kerran se elämäntarina, karuudessaan.

Ja odotellaan kädet ristissä, että tulisi paketti postista tai viesti että autamme sinua. Mutta kun näin ei käykkään, sen pienen ihmisen maailma alkaa tuntua kovin ahdistavalta, ja toivottomalta. Mistä, mistä ja mistä sille pienelle lapsoselle lahja, vaikka vain pienikin, mutta helpottaisi sitä ahdistusta.

Itselleni tapahtui näin, että kirjoitin Jouluapua ryhmään hakemuksen tuli hylky, ja sitten kirjoitin Avustuksia Vähävaraisille, sieltä kanssa hylky, kun eivät ota vanhojen hakijoiden hakemuksia, koska uusia hakijoita niin paljon. Pettymys suuri. Itkukin tuli.

Eikä tässä vielä kaikki, kun imuroin lauantaina, niin eikös imuri irtisanonut itsensä.
Viimeksi kun leivoin, niin sähkövatkaimen vispilät menivät solmuun, eipä siinä muuta kuin käsin jatkaa loppua kohden.

Juuri kun olen saanut aikalailla asiani kuntoon, tulee näitä takapakkeja ihan kiitettävästi.
Kelakin taas heitti sairauspäivärahahakemukseen hylyn. Siitä tein sen valituksen. Katsotaan miten käy.
Avauduin koko sairaushistorian, ja perustelin että pitkäaikaissairaan tilannetta pitäisi katsoa kokonaisvaltaisesti, eikä roikkuen niissä lakipykälissä, lukien lakia kuin viimeistä kirjaa.
Ja kuntotukseen tuli kutsu, mutta nyt tässä terveyden tilassani en pysty menemään, joudun tekemään uuden hakemuksen , kun tulee muutos niihin kuntoutuksiin vuoden alusta, Kelan päätös oli voimassa vaan tämän vuoden. Tarkistin asian , siitä ei ole missään kohdassa merkintää. Ei kun huomenna taas yhteydessä Kelaan.

Minäkin lyhennän lainaani, mutta ulosottolainaa sillä veronpalautkseela, siitä tuli oikein kuitti, mihin lainoihin sijoittavat, kiitos vaan, mitä minä tästä hermostun, itsehän olen ne sinne laittanut ja itsehän ne sieltä maksankin. viidessätoista vuodessa. Perintäfirmat vetävät välistä muutamia ja loput menevät velkakuittauksiin velanantajalle.

Näillä tiedoilla yritetään sitten jatkaa joulukuulle.

Rauhallista Joulun alusaikaa, pidetään huolta lähimmäisistä. Suuri sydän.