27.12.2017 KIITOS ON PIENI SANA
Kiitos, on pieni sana, siitä mitä koen/tunnen tässä hetkessä.
Olen saanut olla Jouluna osana suurta avustus juttua, kuntouttavassa työpaikassani, antanut saatuja lahjoja toisille, nähnyt sen ilon ja valon toisen kasvoilla.
Ja kiitoksen, joka tulee niin syvältä sydämestä.
Olen myös henkilökohtaisesti saanut apua, suuren ilon ja juurikin sitä, kiitosta sydämestä saakka. Avustus auttoi Joulusta selviämään. Kyyneleet valuivat muutamaankin otteeseen silmistä.
Ihmiset auttavat, haluavat antaa apua tarvitsevalle, sen hetken iloa ja toivoa paremmasta.
Sellaiset hetket elämässä ovat suurta rikkautta, antaa toivoa ja uskoa, että elämä kantaa vaikeitten aikojen yli.
Monelle Joulu on todella vaikeaa aikaa, pitää muistaa läheisiä, ja myöskin omaa hyvin vointia pitää muistaa arvostaa. Ja jos saat apua, sen ottaminen on todellakin vaikeaa, ja hyväksyä se totuus, että minäkin olen autettava. Saa heittäytyä autettavaksi, koska jokainen sen ansaitsee, ei aina tarvitse olla vahva, nöyrtyä apua pyytäväksi, olemme siihen oikeutettuja.
Vaikka kuinka monta muuta onkin köyhempiä, niin ihmisarvoinen elämä on kuitenkin pidettävä yllä siinä hetkessä.
Koska jos se olosi heikkenee, apu saattaa olla jo liian myöhäistä, eikä ole sitä omaa halua ja ehkä ei enää toivoakaan paremmasta. Jää sinne pohjalle makaamaan, takki tyhjänä.
Parempi ottaa apu nyt, tässä hetkessä, kuin sitten , kun ei enää ole kykenevä siihen.
Omat voima varat loppuneet, uupuneet askeleet pienenevät päivä kerrallaan.
Ihmisellä pitäisi olla heikkona hetkenä joku, joka ottaisi kädestä kiinni pitäisi siitä, kunnes on voimaa ottaa seuraavasta kädestä kiinni, ja pikku hiljalleen alkaa elää, ja sitten sitä toivoa kohti, uuteen alkuun, toivoen että on sulkenut sen oven lopullisesti jonka taakseen on jättänyt.
Suuren kiitoksen sanon myös teille, lukijoille.
Olette tehneet tästä kirjoittamisesta minulle henkireijän, siihen parempaan elämään.
Avun, kun on kaikkein vaikeinta ollut, vaikka pakolla välillä tätä pakerran ja saatan puhua puuta heinää, niin kuitenkin tämä antaa paljon enemmän, kuin osasin odottaa.
Ja olen tämän kautta, oppinut etsimään apua, ja jakamaan sitä myös teille.
Nyt kohta kun vuosi 2018 starttaa käyntiin.
Tulee suuria asioita elämääni, toivon todellakin, että saisin tätä blogin käsittelemää asiaa liittyen , myös tästä ammatin, jotakin kautta.
Myös pankkilaina loppuu.
Ja toivon, että saan myös sen ystävälleni olevan lainan maksettua, pantin takaisin minulle.
Toivon teille jokaiselle : TOIVEIKASTA UUTTA VUOTTA 2018 !
Olen saanut olla Jouluna osana suurta avustus juttua, kuntouttavassa työpaikassani, antanut saatuja lahjoja toisille, nähnyt sen ilon ja valon toisen kasvoilla.
Ja kiitoksen, joka tulee niin syvältä sydämestä.
Olen myös henkilökohtaisesti saanut apua, suuren ilon ja juurikin sitä, kiitosta sydämestä saakka. Avustus auttoi Joulusta selviämään. Kyyneleet valuivat muutamaankin otteeseen silmistä.
Ihmiset auttavat, haluavat antaa apua tarvitsevalle, sen hetken iloa ja toivoa paremmasta.
Sellaiset hetket elämässä ovat suurta rikkautta, antaa toivoa ja uskoa, että elämä kantaa vaikeitten aikojen yli.
Monelle Joulu on todella vaikeaa aikaa, pitää muistaa läheisiä, ja myöskin omaa hyvin vointia pitää muistaa arvostaa. Ja jos saat apua, sen ottaminen on todellakin vaikeaa, ja hyväksyä se totuus, että minäkin olen autettava. Saa heittäytyä autettavaksi, koska jokainen sen ansaitsee, ei aina tarvitse olla vahva, nöyrtyä apua pyytäväksi, olemme siihen oikeutettuja.
Vaikka kuinka monta muuta onkin köyhempiä, niin ihmisarvoinen elämä on kuitenkin pidettävä yllä siinä hetkessä.
Koska jos se olosi heikkenee, apu saattaa olla jo liian myöhäistä, eikä ole sitä omaa halua ja ehkä ei enää toivoakaan paremmasta. Jää sinne pohjalle makaamaan, takki tyhjänä.
Parempi ottaa apu nyt, tässä hetkessä, kuin sitten , kun ei enää ole kykenevä siihen.
Omat voima varat loppuneet, uupuneet askeleet pienenevät päivä kerrallaan.
Ihmisellä pitäisi olla heikkona hetkenä joku, joka ottaisi kädestä kiinni pitäisi siitä, kunnes on voimaa ottaa seuraavasta kädestä kiinni, ja pikku hiljalleen alkaa elää, ja sitten sitä toivoa kohti, uuteen alkuun, toivoen että on sulkenut sen oven lopullisesti jonka taakseen on jättänyt.
Suuren kiitoksen sanon myös teille, lukijoille.
Olette tehneet tästä kirjoittamisesta minulle henkireijän, siihen parempaan elämään.
Avun, kun on kaikkein vaikeinta ollut, vaikka pakolla välillä tätä pakerran ja saatan puhua puuta heinää, niin kuitenkin tämä antaa paljon enemmän, kuin osasin odottaa.
Ja olen tämän kautta, oppinut etsimään apua, ja jakamaan sitä myös teille.
Nyt kohta kun vuosi 2018 starttaa käyntiin.
Tulee suuria asioita elämääni, toivon todellakin, että saisin tätä blogin käsittelemää asiaa liittyen , myös tästä ammatin, jotakin kautta.
Myös pankkilaina loppuu.
Ja toivon, että saan myös sen ystävälleni olevan lainan maksettua, pantin takaisin minulle.
Toivon teille jokaiselle : TOIVEIKASTA UUTTA VUOTTA 2018 !
