Torstai 28.12.2017 klo 08.14 (päivitetty klo 12.41)
Eduskunta hyväksyi joulun alla 19.12. kiistellyn lain työttömyysturvan muutoksesta.
(JAAKKO ELENIUS)
Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on täytettävä nin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta työttömyysetuutta maksetaan täysimääräisenä. Tarkastelujakso on 65 etuuden maksupäivää, eli noin kolme kuukautta.
Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa.
Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa), oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai osallistuttava viisi päivää muuhun työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta.
Aktiivisuusedellytystä ei sovelleta henkilöön, joka saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta, eikä sitä sovellettaisi aikana, jona henkilöllä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus eläkelaitoksessa.
Poliittinen oppositio vastusti eduskunnassa lakimuutosta laajasti. Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että jos demarit pääsevät valtaan, laki kumotaan heti. Myös työttömien etujärjestöt ja ay-liike ovat olleet näreissään lakimuutoksesta.
Miksi vastustetaan?
Kansalaisaloitteenkansalaisaloitteen on pannut vireille helsinkiläinen pitkäaikaistyötön Martin-Éric Racine. Lain kumoamista perustellaan aloitteessa sillä, että "työttömälle maksettavaa työttömyysturvaa leikataan aina kun työnhakijan ponnistukset oman työllisyytensä edistämiseksi eivät ole tuottaneet tuloksia."
- Työnhakija ei kuitenkaan päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen, aloitteen perusteluissa kirjoitetaan.
- Työnhakija ei myöskään päätä siitä, onko omalla kotiseudullaan hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluita edes tarjolla, saatikka siitä, tuleeko hän valituksi hänen hakemiinsa palveluihin, vaan TE-toimisto päättää molemmista, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että hän ei ole saanut TE-toimistoltaan hänen tarvitsemiaan palveluita.
Viimeksi mainittuun seikkaan puuttui myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
- Koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.
Lisäksi kansalaisaloitteen perusteluissa todetaan, että päätös työnhaun tuloksista "ei juurikaan ole työnhakijan käsissä."
- Laki (työttömyysturvan muutoksesta) rankaisee kansalaista asioista, jotka eivät ole hänen päätettävissään. Sellainen laki on absurdia, minkä takia se ei ole täytäntöönpanokelpoinen.
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi
