28.12.2017 Näkökulma: Aktiivimallin vastustus kertoo henkisestä ilmastosta - onko Suomen työttömät hemmoteltu pilalle?

Näkökulma: Aktiivimallin vastustus kertoo henkisestä ilmastosta - onko Suomen työttömät hemmoteltu pilalle?
Torstai 28.12.2017 klo 10.35   
Aktiivimallin arvostelussa unohtuu moni asia, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.


(AOP / ISMO PEKKARINEN)

Suomessa nousi kova poru, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti syksyllä 2016 tehostaa työvoimapalveluja työllistymisen nopeuttamiseksi. Työttömät työnhakijat on kuluvan vuoden alusta lähtien haastateltu säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Kriitikot syyllistivät hallitusta työttömien kyttäämisestä.

Alkukangertelujen jälkeen uudistus on kuitenkin lähtenyt melko hyvin käyntiin. Monet työttömät ovat olleet tyytyväisiä entistä tiiviimpään yhteydenpitoon. Moni on saanut töitä. Kortistosta on paljastunut haastatteluissa runsaasti haamutyöttömiä, kun on selvinnyt, että työttömäksi työnhakijaksi kerran ilmoittautunut onkin jo töissä.

***
Ensi vuoden alussa voimaan tulee työttömyysturvan aktiivimalli. Siinä työtön joutuu entistä enemmän ottamaan henkilökohtaista vastuuta työllistymisestään. Työttömän pitää osoittaa aktiivisuutta työnhaussa ja kouluttautumisessa tai muuten hänen työttömyysturvansa alenee hieman.

Malli toimii myös toisin päin. Aktiivisten työttömien työttömyysturva paranee, sillä omavastuupäivien määrä putoaa seitsemästä viiteen.

Aktiivimallin vastustajat puhuvat kovaa ääneen työttömien kyykyttämisestä. Toki laissa on tunnustettuja epäkohtia. Esimerkiksi koulutusta ei ole tarjolla koko maassa tasapuolisesti.

Lopullista tuomiota ei kuitenkaan kannata vielä antaa.

Kokemukset esimerkiksi Tanskasta kertovat, että "keppimallikin" - jos tällaista sanaa haluaa käyttää - voi toimia. Toki Tanskan malli työttömyyden nujertamiseksi pitää toki sisällään paljon muutakin.

 Tanskassa on erittäin alhainen työttömyys.
***
 Suomessa on jo pitkään eletty sellaisessa henkisessä ilmastossa, että ihmisillä on pelkästään oikeuksia ja etuuksia, mutta ei velvollisuuksia. Sitä sovelletaan mielellään myös työttömiin ja se näkyy nyt räikeästi keskustelussa aktiivimallista.

Työttömyysturva koetaan pyhäksi asiaksi, jota ei pidä uudistaa. Ja kun sitä uudistetaan, loukkaantumisen määrä on rajaton.

Unohtuu sellainenkin seikka, että työttömyysturva on Suomessa jo nyt vastikkeellinen etu. Se tarkoittaa TE-palveluiden määritelmän mukaan esimerkiksi sitä, että työttömän pitää olla valmis ottamaan vastaan työtä tai koulutusta, jota hänelle tarjotaan.

Työttömän tehtävänä on hakea töitä. Siitä hänelle maksetaan korvaus, joka tulee pääasiassa veronmaksajien yhteisestä pussista.

Valitettavasti kaikki työttömät eivät hae töitä koko tarmollaan tai sitten eivät lainkaan. Mediajulkisuutta saavat yleensä vain ne tapaukset, jossa sinnikäskään työnhaku ei ole tuottanut toivottavaa tulosta. Se ei kuitenkaan ole koko kuva maassa, jossa on nyt avoinna ennätysmäärä työtilaisuuksia.

Erilaisilla uudistuksilla voidaan päästä siihen, että entistä useampi työtön ja työpaikka kohtaavat.

MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi

Tämän blogin suosituimmat tekstit

08.04.2019 Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelkaa

08.09.2023 SOITTO KELASTA

14.11.2023 PETTYMYS JA SIITÄ YLI, PÄÄSTÄ IRTI