08.09.2015 Vantaalle avataan ruokahävikkivarasto – "viikossa 7 000 kiloa hävikkiä hyötykäyttöön"
UUTISET
HELSINKI
Helsinki 8.9.2015 klo 5:35 | päivitetty 8.9.2015 klo 16:24
Vantaalle avataan ruokahävikkivarasto – "viikossa 7 000 kiloa hävikkiä hyötykäyttöön"
Vantaan Koivukylään on noussut tiettävästi Suomen ensimmäinen ruokahävikkivarasto, eräänlainen hävikkiruuan logistiikkakeskus. Varastosta ei jaeta ruokaa suoraan yksittäisille ihmisille, eikä sen tarkoituksena ole syrjäyttää nykyisiä ruoka-avun jakajia. Sen sijaan pyrkimyksenä on saada hävikkiruoka entistä paremmin käyttöön sitä tarvitseville. Hävikkivarastosta toivotaan pysyvää mallia Vantaalle.
Varastovastaava Jukka Turunen työssään.
Varastovastaava Jukka Turunen laskee hävikkivarastolle toimitettuja kylmätuotteita.
Vantaan Koivukylään avataan tiistaina iso ruokahävikkivarasto. Varaston ideana on toimia välikappaleena ruokaa lahjoittavien kauppojen ja ruoka-apua jakavien järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien välissä. Vantaan kaupungin ja seurakuntien yhdessä pystyttämä hävikkivarasto on tiettävästi ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Samantapaista toimintaa on ollut jo käynnissä Turussa.
Tilaa varastossa on 350 neliötä. Lisäksi siellä on 40 neliön kylmätila.
– Meidän tarkoituksemme on olla palveluntarjoajana eli tarjoamme kylmiön, varastotilaa ja kuljetusta avuksi ruoka-aputoimijoille, kertoo projektipäällikkö Hanna Kuisma Vantaan kaupungilta.
Tällä hetkellä Vantaalla on pitkälti toistakymmentä ruoka-avun jakajaa.
– He ovat pieniä toimijoita ja he ovat kukin hakeneet omat hävikkinsä tietyiltä kauppiailta. Tämä saa edelleen meidän puolestamme jatkua – kaikki kunnia arvokasta työtä tekeville.
Kuisma korostaa, että ruokahävikkivaraston tavoitteena ei ole syrjäyttää ketään auttajaa. Pikemminkin tavoitteena on palvella ruokahävikkiä antavia kauppoja, ruoka-apua jakavia tahoja ja ennen kaikkea apua tarvitsevia vantaalaisia yhä paremmin. Varastosta ei jaeta ruokaa suoraan yksittäisille ihmisille.
Hävikkivarasto valmistui heinäkuun alussa ja sen jälkeen toimintaa on aloiteltu pikkuhiljaa. Kuisman mukaan viikossa on kuljetettu 7 000 kiloa ruokahävikkiä hyötykäyttöön.
– Tilaa meillä on ja työvoimaa varastoon saadaan, mutta autojen määrä on kynnyskysymys. Käytössä on nyt kaksi pakettiautoa, Kuisma kertoo.
Ruokahävikkivaraston ringissä on mukana yhteensä 15 kauppaa HOK-Elannosta ja Suomen Lähikaupasta. Lisäksi Arla Foods tuo Sipoon tehtailta kahdesti viikossa kuorman. Arlan kanssa yhteistyö alkoi nimenomaan uuden hävikkivaraston ansiosta: meijeriyhtiölle kun kylmätilat ovat tärkeitä.
Hävikkivarasto on osa Vantaalla toimivaa Yhteinen pöytä -projektia, jonka pyrkimyksenä on laajemmin etsiä uusia keinoja ruoka-avun antamiseen.
– Tässä (hävikkivarastossa) on kyse paljon muustakin kuin vain logistiikasta. Meillä on ajatus yhteisruokailuista ja mietimme, miten leipäjonot saataisiin häviämään joku päivä ja ruoka-apu jaettua jotenkin inhimilllisemmin, Kuisma kuvailee.
Ruokahävikkivaraston kustannuksista eli rakennus- ja logistiikkakuluista sekä toimintakuluista vastaavat yhdessä Vantaan kaupunki ja seurakunnnat. Kuisman mukaan hävikkivarasto ei ole mikään väliaikainen kokeilu, vaan tavoitteena on, että siitä tulee pysyvä palanen vantaalaisen ruoka-avun verkostossa.
Ilona Turtola
Yle Uutiset
HELSINKI
Helsinki 8.9.2015 klo 5:35 | päivitetty 8.9.2015 klo 16:24
Vantaalle avataan ruokahävikkivarasto – "viikossa 7 000 kiloa hävikkiä hyötykäyttöön"
Vantaan Koivukylään on noussut tiettävästi Suomen ensimmäinen ruokahävikkivarasto, eräänlainen hävikkiruuan logistiikkakeskus. Varastosta ei jaeta ruokaa suoraan yksittäisille ihmisille, eikä sen tarkoituksena ole syrjäyttää nykyisiä ruoka-avun jakajia. Sen sijaan pyrkimyksenä on saada hävikkiruoka entistä paremmin käyttöön sitä tarvitseville. Hävikkivarastosta toivotaan pysyvää mallia Vantaalle.
Varastovastaava Jukka Turunen työssään.
Varastovastaava Jukka Turunen laskee hävikkivarastolle toimitettuja kylmätuotteita.
Vantaan Koivukylään avataan tiistaina iso ruokahävikkivarasto. Varaston ideana on toimia välikappaleena ruokaa lahjoittavien kauppojen ja ruoka-apua jakavien järjestöjen, yhdistysten sekä seurakuntien välissä. Vantaan kaupungin ja seurakuntien yhdessä pystyttämä hävikkivarasto on tiettävästi ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Samantapaista toimintaa on ollut jo käynnissä Turussa.
Tilaa varastossa on 350 neliötä. Lisäksi siellä on 40 neliön kylmätila.
– Meidän tarkoituksemme on olla palveluntarjoajana eli tarjoamme kylmiön, varastotilaa ja kuljetusta avuksi ruoka-aputoimijoille, kertoo projektipäällikkö Hanna Kuisma Vantaan kaupungilta.
Tällä hetkellä Vantaalla on pitkälti toistakymmentä ruoka-avun jakajaa.
– He ovat pieniä toimijoita ja he ovat kukin hakeneet omat hävikkinsä tietyiltä kauppiailta. Tämä saa edelleen meidän puolestamme jatkua – kaikki kunnia arvokasta työtä tekeville.
Kuisma korostaa, että ruokahävikkivaraston tavoitteena ei ole syrjäyttää ketään auttajaa. Pikemminkin tavoitteena on palvella ruokahävikkiä antavia kauppoja, ruoka-apua jakavia tahoja ja ennen kaikkea apua tarvitsevia vantaalaisia yhä paremmin. Varastosta ei jaeta ruokaa suoraan yksittäisille ihmisille.
Hävikkivarasto valmistui heinäkuun alussa ja sen jälkeen toimintaa on aloiteltu pikkuhiljaa. Kuisman mukaan viikossa on kuljetettu 7 000 kiloa ruokahävikkiä hyötykäyttöön.
– Tilaa meillä on ja työvoimaa varastoon saadaan, mutta autojen määrä on kynnyskysymys. Käytössä on nyt kaksi pakettiautoa, Kuisma kertoo.
Ruokahävikkivaraston ringissä on mukana yhteensä 15 kauppaa HOK-Elannosta ja Suomen Lähikaupasta. Lisäksi Arla Foods tuo Sipoon tehtailta kahdesti viikossa kuorman. Arlan kanssa yhteistyö alkoi nimenomaan uuden hävikkivaraston ansiosta: meijeriyhtiölle kun kylmätilat ovat tärkeitä.
Hävikkivarasto on osa Vantaalla toimivaa Yhteinen pöytä -projektia, jonka pyrkimyksenä on laajemmin etsiä uusia keinoja ruoka-avun antamiseen.
– Tässä (hävikkivarastossa) on kyse paljon muustakin kuin vain logistiikasta. Meillä on ajatus yhteisruokailuista ja mietimme, miten leipäjonot saataisiin häviämään joku päivä ja ruoka-apu jaettua jotenkin inhimilllisemmin, Kuisma kuvailee.
Ruokahävikkivaraston kustannuksista eli rakennus- ja logistiikkakuluista sekä toimintakuluista vastaavat yhdessä Vantaan kaupunki ja seurakunnnat. Kuisman mukaan hävikkivarasto ei ole mikään väliaikainen kokeilu, vaan tavoitteena on, että siitä tulee pysyvä palanen vantaalaisen ruoka-avun verkostossa.
Ilona Turtola
Yle Uutiset
