21.4.2014 VETÄÄ TÄMÄ ELÄMÄ VAAN, NIIN NÖYRÄKSI

Nöyrtyminen asioiden edessä.

Eli torstaina, odottelin perusturvasta edes jonkin moista suoritusta. Ei tullut,  fillarilla ajelin sitten sinne ja kysyin lääkkeitäni, ei tule rahaa, koska en ole sinne laittanut hakemusta, huhtikuulta, no voivat antaa maksusitoumuksen lääkkeestä. No sen sain, ja lääkitys kohdillaan taas. 

Ajelin kotia fillarilla, ja tongin kaikki paperini, ja löysin tammikuun, helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun toimeentulohakemuksien päätökset. Eli huhtikuussahan minä sain sen n 100 € ja pankki vei sen sitten. 

Ja pankin lainasta oli myös maksettu se 447 €, harkinnanvaraisesta, tai jostain, koska mun tulot eivät riittäneet läheskään vuokraan, sähköön ja lääkärimenoihin saati lääkemenoihin, ja tälle kuulle tulee vielä torstain lääkärireissu, jossa tutkitaan sitten luita myöten meikä likka, eli luuydinnäyte ja verikokeet. 

Onneksi minulta on yksi huoli pois, olen saanut noita hyväntekeväisyys lahjoituksia, vaatteita, herkkuja, pesuaineita ja lukemista. Jos vielä pitäisi vaatteita hommata, joutuisin kulkemaan noissa vanhoissa vaatteissa, jotka ovat 3 vuoden takaa, ei ole tullut ostettua vaatteita, kuin kirppikseltä ja ihanaa oli saada paketti , jossa oli mulle sopivia vaatteita koon puolesta ja maun puolestakin. 

Harmillista oli vaan viikonlopussa se että kumisaappaat meni rikki, ja vettä tuli sisään reijästä, olimme siskoni mökillä "työleirillä", palkaksi saatiin ruuat ja juomat, simaa&kahvetta, ei auttanut muuta kuin ottaa isäni saappaat pienet 43, lenkkaritkin menee kohta puhki ja kävelykengät....mitkä ne on olen  yleensä siirtynyt suoraan talvikengistä lenkkareihin ja niistä släpäreihin. Ilmat vaan saisi lämmetä, ettei toi maa olisi niin kylmä. 

Toukokuun hakemuksen laitoin sossuun, toissa viikolla,no siitä ei varmaan tule mitään, pitää huomenna soittaa sinne sossuun ja kysellä tätä maksupolitiikkaa, miten mennään. Välitystilihän nyt pitäisi olla käytössä, juu mutta ei kait se sitä tarkoita, etten saisi ollenkaan käteistä.

Eli mistä ruoka, seurakunta onneksi avittanut minua, olisin ihan pulassa, jos en saisi ruokaseteleitä.

Ei ola auttanut ruikuttaminen, ei vaikka melkein itku kurkussa aina sinne soitan.  Onneksi sain ne "näkimet" eli silmälasit vihdoin ja viimein haettua, myin tomaatintaimia netissä, siitä tuli rahaa, saan tänne kirjoitettua virheetöntä tekstiä. 

Niin, ettette luule etten osaa edes kirjoittaa.  No osaanhan, ja välillä liiankin kovaa tekstiä. 

KYLLÄ TÄLLAINEN TILANNE SYÖ NAISTA.

Koetan vaan ajatella, että kyllä nämä asiat järjestyvät, vielä hyvin , jossain vaiheessa. 

Iloa ja valoa sydämiinne, nautitaan keväästä  !

14.4.2014 PANKKI OTTAA; ASIAKAS SIVUSEIKKA

Tässä olen miettinyt, tänäkin päivänä tuota pankin toimintaa, kuinka otetaan omat ajattelematta laisinkaan jääkö asiakkaalle mitään millä elää.
Pitääkö olla niin omien rahojensa perään, koskaan aiemmin minulle ei tuolla pankissa ole kohdeltu noin törkeästi, kyllähän me kuullaan täällä kaikenlaisia tarinoita.
Eli kerro sinä siinä mitä kerrot, mulla jo seuraava asiakas odottaa, lopeta toi itku, ja anna tilaa toiselle kuluttajalle, joka saattoi olla lottovoittaja , jonka rahoja pankki kovasti haluaisi sijoittaa.
No ei kait, mutta kyllä se asiakaspalvelun ykköskohta on palvella asiakasta ystävällisesti, eikä heti kättelyssä mollata, maksamattomista eristä, minkä minä voi , että ansiosidonnainen päiväraha ei tule aina samana päivänä, kun pankin lainanlyhennys on.
Enhän mä voi nyt pankilainaksi muuttua, ei se elämä silleen pyöri. Että kaikki vaan ajattelisivat rahaa ja maksuja, kyllä sitä voisi joustaa pankeissakin.

Katselin tuossa  dokumentin siitä talusrikollisesta, kuinka siinä rouva paasasi siitä että leimaudutaan vankilassa istuvan perheeksi, eikä saa työtä , kun historia seuraa koko ajan mukana.
Ihan samanlainen tilanne se on meillä rahattomillakin, leimaudutaan yhteiskunnassa, vähävaraisiksi, köyhiksi.
Kissan viikset, ei me köyhiä olla , me ollaan todella rikkaita, ja ne varsinkin jotka avaavat suunsa ja tuovat sen julki.
Yhtä lailla minäkin voisin mennä telkkariin ja kertoa kaiken minun niin rikkaasta elämästäni. Johon ei valitettavasti kuulu, se surullisen kuuluisa raha.

Miestäkin olen tässä metsästellyt, ja laittanut tämän blogini sinne , ja hups keikkaa miehet katoaa, kuin pierut Saraharaan. En mä nyt mihinkään papin eteen heti ole menossa, huomenna vasta (huumoria)  hänen kanssaan, ja totta maar jos sill olisi rahaa tehtäisiin siitä avioehtosopimus, kyllä mä omat velkani hoidan, siihen tarvita ukkelin ropoja.  Kovin tuntuu olen ratkaiseva tekijä tämä raha , parisuhteessakin,  vaikka ketään en ole rahoittamaan pyytänytkään tätä mun  totta unelmista elämääni.

Ja yhäti kiitän tästä Hyväntahtoisuudesta mitä olen kohdalleni saanut,  kiitollinen, onnellinen ja hyvin toiveikas siitä , että asiat kyllä selviää ajan kanssa.

Ihania aurinkoisia päiviä Teille ja Meille . Tsemppii. Pidetään huolta läheisistämme.

11.4.2014 HYVÄNTEKIJÖITÄ, ANTAUTUU AUTETTAVAKSI.

Perjantaita, mutta ei onneksi 13 päivää vaan, ihan 11 päivää huhtikuuta.
Tälle aamulle on tullut jo monta mietelmää elämästäni.

Kannattaako surra sitä, mikä on jo mennyt elämässä?
Kannattaako surra sitä, mitä tulee elämässä ?
Hyödyttääkö menneen jauhaminen ja pähkäileminen, no kyllä, jos siitä voi oppia jotain uutta.

Eli minun kohdallani, kun olen miettinyt velkaantumistani, on eteen tullut uusia AHAA - elämyksiä, miksi kummassa olen tehnyt näin tai noin. En ole ollut silloin näin ajattelevainen, sitä on menty pää kolmantena jalkana Helsinkiin, Lahteen , Viroon yms.

Nyt vaan kotosalla , kun rahaa ei ole edes ruokaan välillä.
Ja koskas olen itselleni jotain ostanut?
Juu, kirppikseltä.
 FB.n sellaiselta ehkä 6€ jonkun neuleen.

Mutta, olen saanut hyväntekijöiltä pieniä ihania avustuksia.
Jotka lämmittävät mieltäni ja jaksaa taas .
Arkeni on aikasen ankeeta.
Mutta näistä pienistä arjen "enkeleistä" olen saanut monet hymyt huulilleni.

Näistä pienistä hetkistä täällä, nautin ja annan ehkä toivo toisille.
Laitetaan hyvä kiertoon.

KIITOS  <3

10.4.2014 AINA ON TOIVOA

Olen laittanut merkille tämän pitkän sairaslomani aikana, että ne todelliset ystävät löytävät tien , vaikka miten luokseni, mutta pannut olen myös merkille, että ihminen joka sairastelee syrjäytetään , jätetään yksin asioittensa kanssa.
Tässäkö Suomessa niin paljon puhetta aiheuttava syrjäytyminen. Työttömät useasti jätetään tyhjän päälle.
Ja jos ei ole sinnikäs, ja hae apua auttajilta/hyväntekijöiltä , kuten minä, ovat aikaisen tyhjän päällä.

Otsikoissa ollut aiheena , että kun ihminen menee työelämään, löytyy omat piirit , mitä kasvatetaan ja ruokitaan itselleen tarpeelliseksi. Löytyy työelämästä myös vastakkainen puoli, kiusaaminen sekä henkinen mollaaminen. Koita nyt siinä tehdä  kunnolla töitä, kun joutuu miettimään kaiken moisia asioita, että jaksaisi ahertaa päivä kerrallaan, jopa tunnin kerrallaan. Pomojen pöytien takaa ehkä miettimistä , mistä johtuu moinen,  sieltäkin voisi avautua mahdollisuus muutoksiin.
 Ei ajettaisi ihmistä niin loppuun burn out:iin, kykenemättömäksi työntekoon. Kun nyt näistä pitemmistä työurista jurputetaan niin kannattaa panostaa henkiseen hyvinvointiin työelämässä enemmän ja enemmän.

Tai on tällaisessa pattitilanteessa, tietämättään minne mennä tai mitä tehdä tulevaisuudessa. Mutta, kun ei ole työtä (muuta kuin paperilla, kirjoilla töissä)  niin asiat ovat todella huonosti. Tälläinen tilanne syö ihmistä enemmän ja enemmän. Paineet tulee kotoa, ystäviltä, työkavereilta, työkkäriltä,  liitolta, kelalta, sossuilta  ja jopa vakuutusyhtiöltä, hoitavilta lääkäreiltä.  Aikasen kädettömiä ovat.

Hope  Love  <3

6.4.2014. SYVÄLTÄ SUNNUNTAI FIILIKSET

Miettinyt tämä nainen täällä, että älkää ikinä ottako pankkilainaa ja varsinkaan siihen sukulaisia takaamaan.
Jos olisin eilen voittanut lotosta sen päävoiton olisin maksanut kaikkien sukulaisten ja ystävien lainat, ja sanonut , että olkaa hyvä ja nauttikaa ! Ja antanut siitä myös hyväntekeväisyyteen.

Niin on ollut "paska fiilis" koko viikonlopun, kun eilen soitin toiselle takaajalle, että pankissa kun kävin torstaina, olivat vihaisen oloisia siitä, kun olen antanut kaupungille rahani, välitystilille ! Ja ne sieltä kautta ei ole viitettä millä maksaa ja ei ole muutenkaan tietoja, eikä lupaa tällaiseen. MITEN NIIN ?
No, toinen takaaja oli jo sitä mieltä suurin piirtein , että irtisanoovat lainani ja he joutuvat maksamaan.
Tässäkin asiassa, miksi pitää aina ajatella kaikkien pahinta. Ei tässä muuten olisi ollut mitään ongelmaa, mutta  kun pankki kerkisi ennen maksua laittamaan kirjeen ja takaajat saivat sen.  Menen  tiistaina keskustelemaan pankkiin tästä asiasta. Selviää varmasti, ja käsken niitten soittamaan takaajille. Sen verran harmittaa tämä tilanne.
Toinen takaaja taas sanoo, että menisin töihin saisin maksettua lainani. Paha mennä puolikuntoisena, ja sairaslomalla.

Omissa käytännön raha-asioissa, kaikki mennyt ihan päin honkia, tuon pankin ottaman rahan vuoksi.
Onneksi sain hyväntekeväisyyttä pikkasen avustusta. FB:n Hyväntekeväisyyttä vähävaraisille, yksi lahjakortti, millä sain sitten ostettua elintarvikkeita. Ja taas jaksaa, sitten pähkäillä näitäkin asioita.

Voi saakeli, kun on mennyt ihan koko viikonloppu pilalle tämän pankkilainani takia.

Mitä pahaa minä olen tehnyt, kun tälleen rangaistaan. Tai ei voi sanoa, että rangaistaan vaan koetellaan.
Auttaisi paljonkin , jos vaikka pienenkin lottovoiton voittaisi. Aina sitä saa toivoa, ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Neljän vuoden päästä voidaan katsoa uudelleen tapaustani.
No, katsotaanhan me ainakin tiistaina, mitä siellä pankissa on tuumailtu. Mun välitystili jutussani.

2.4.2014 VIHAINEN NAINEN

Niin olen pyhää vihaa täysi, piti tänään mennä ostamaan ne silmälasit, ihan odottelin niiden hakua innolla.
Ei tarvii pitää kaksia laseja päällekkäin, kun nypin kulmakarvoja.

Mutta kappas, pankki oli mennyt ottamaan lainanlyhennykseen 100,00 €. Siinä meni meikäläisen suunnitelmat, päin prinkkalaa. Kyllä ne on ihan syvältä noi pankit, niillä oikeus mennä asiakkaan tilille, vaikka päivämääräksi on merkattu 15.4.2014 , jolloin voivat ottaa lyhennyksen.

Huomenna otettava yhteyttä ja annettava palautusta, niin pankkiin kuin muihinkin tahoihin, sen verran nyt pistää vihaksi.

Millä ilveellä mä maksan ne lasit ? Ja millä mä elän, niin todellakin , todellakin , haen sieltä avustusta mistä tähänkin asti hakenut. Varmasti, kun huominen päivä illassa olen pikkasen viisaampi.

Kyllä olen miettinyt sitä valtakunnallista apujärjestöä,  joka voisi tällaisissa asioissa auttaa, hätään joutunutta auttaa. Varmasti saa sen takaisin tuplana, kun asiakas olisi saanut asiansa järjestykseen.

Tuolla netin puolella, eli "FACESSA" on muutamia linkkejä joilta voi hakea avustuksia, mutta ei selvää rahaa, vaan just ruokalahjakortteja ja pieniä paketteja, vaatteita hygieniatarvikkeita , ihmiselle jotain pientä iloa, tuostakin, jollekin voi olla ihan suurikin ja ainut apu.

Mutta ei jatkuvaa, vaan ihan väliaikaista kaikki on vaan, kunnes elämässä löytyy se ilo, valo ja onni. Asiat järjestyksessä.

1.4.2014. HUHTIKUU ALKOI

 Tämäkin kuukausi tuo taas muutaman uuden lainan ulosottolaskuuni. Hitaasti mutta varmasti ne kaikki tippuu sinne. Uusia lainoja /velkoja on vaan kaksi jotka menee ulosottoon tänä kuluvana vuotena, ne ovat parkkisakkoja, autolla jonka haltija olin, joka oli mun pojalla.
Jätti ne maksamatta, ja en mä niitä maksa kuin tuolta ulosoton kautta, vaikka kuinka pieniä ovatkin. Tärkeämpänä pidän niitä laskuja, joita nyt kertyy  kuukausittain omalle vastuulle.  Eli puhelinlasku , jonka unohdin kokonaan viime kuukauden tilityksestäni, eli siitä  summasta pois se silmälasikulu ja sitten tämä puhelinlasku... eli eipä taida riittää.
Pitää kehitellä jonkulainen pieni lisä homma, josta saisin muutaman kympin.  Ruokaapua saan seurakunnalta ja Hyväntekeväisyysjärjestö FB:n kautta laittaa mulle avustuskassin, sieltä myös saan tuulipuvun ulkoiluun.
Toivon tuhannesti , että joku kaunis päivä olisin itse varoissani ja voisin sitten autella muita vähäosaisia.

Tässä tilanteessa kun rahaa ei ole elämiseen, tulee taas kovasti mieleenne , jotka luovuttavat. Heikkoja hetkiä on ollut minullakin, mutta yritän pikku hiljalleen vaan könytä polvilleni ja siitä sitten kontilleen ja ylös saakka.
Kyllä on ollut suuri tie pyytää apua, tuntee kovasti olevansa liian hyvätuloinen verrattuna  niihin , jotka majailevat siltojen alla, ja jonottelevat ruokajonoissa. Kaikissa kaupungeissa kun ei ole ruokajonoja, vaan menee tieto hiljalleen suusta suuhun, ja kauppojen roskiksien kautta menee moni kotiinsa, kun sinne mätetään ruokia, ihan käyttökelpoisiakin.

Uskaltaisi toi eduskunta tehdä lakiehdotuksen, että suurista  eläkkeistä/tuloista  napsastaisiin  10 % vähävaraisten kassaan, josta ruokittaisiin ja vaatetettaisiin ja lääkärissä käytettäisiin , ihmiset kuntoon ja takaisin elämään. Oikeaan elämään, ihmisarvoiseen sellaiseen.

Mutta kun tämä köyhyys on niin suuri tabu.
Itse olen siitä jakanut sanaa, ruinannut apua, ja yrittänyt tehdä apuhommia, mutta kerta kaikkiaan aina omat voimavaratkaan ei kestä, pitää välilllä luovuttaa ja olla vaan.
Että ymmärrän kyllä, jos ei jaksa, ei välitä, heittää hanskat kehään.
Yrittänyttä ei kannusteta  Suomessa kuten ei muuallakaan millään lailla, että hyvä kun teet noin, tai noin, se kannustaisi enemmän jatkamaan, ja jakamaan tietoa ja apua muillekin.
Perustamaan ehkä ryhmän.... avustukseen, hyväntekoon yms.

Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.