Yritys maksoi työntekijänsä 15000 euron pikavipit pois – "Kun ongelma on otettu haltuun, helpottuu työntekijän olo välittömästi"
15.9.2018 4.30
Ongelmat esiin. Velkakierre on katkaistava mahdollisimman nopeasti, Timo Parmasuo sanoo. KUVA: LAURI OLANDER /KL
Hallitus haluaa suitsia pikavippejä lainsäädännöllä. Halutessaan myös yritys voi auttaa yksittäisiä työntekijöitä.
Pikavippien aiheuttamat ongelmat syövät suomalaisten työtehoa. Perheyhtiö Meconetin hallituksen jäsen Timo Parmasuo törmäsi tähän ensimmäisen kerran 1990-luvun lopulla.
”Henkilö oli töissä myynnissä. Keskustelin hänen kanssaan yleisesti ja yritin kaivaa esille syitä siihen, että tulokset ja työnlaatu olivat heikentyneet. Lopulta hän kertoi veloistaan ja ryhdyimme hoitamaan ongelmaa”, Parmasuo kertoo.
Meconetissa on hoidettu useiden työntekijöiden raha-asioita kuntoon. Viimeisin pikavippitapaus on vuodelta 2010. Velkojen määrät ovat vaihdelleet muutamista tuhansista yli 15 000 euroon. Metallikomponentteja valmistavassa Meconetissä on töissä 250 työntekijää.
Katso miten avain ja lukko kommunikoivat keskenään!
”Olemme maksaneet työntekijöidemme pikavippivelat heti pois. Sen jälkeen Meconet on tehnyt työntekijän kanssa velkasopimuksen. Joissakin tapauksissa olemme auttaneet myös pankkisuhteen luomisessa.” Parmasuon mukaan tilanteet ovat olleet työntekijöille vaikeita ja aiheuttaneet häpeää.
”Esimiehen täytyy edetä taitavasti, jos aikoo avata tällaisen keskustelun. Kaikissa tapauksissa velkaongelma on heijastunut työntekijän perhe-elämään. Puolisoiden välillä tulee riitoja, lapset oireilevat. Sen jälkeen ongelmat alkavat näkyä työpaikalla.” Parmasuon mukaan velkakierre on katkaistava mahdollisimman nopeasti. ”Kun ongelma on otettu haltuun, helpottuu työntekijän olo välittömästi. Se näkyy myös työnteossa.”
”Olemme maksaneet työntekijöidemme pikavippivelat pois.”
Avun antamisella on ollut myös myönteisiä vaikutuksia Meconetille. Yhtiön motiivina ei kuitenkaan ole ollut oma hyöty. ”Syynä oli halu auttaa ihmisiä.”
Parmasuo pitää vippifirmoja saalistajina. ”Ne käyttävät hyväkseen ihmisten hädänalaista tilannetta. Tämä koskee erityisesti nuoria, jotka ottavat vippejä ymmärtämättömyyttään. Kun velat ovat kasvaneet riittävän isoiksi, nuorilta menee motivaatio rakentaa omaa elämäänsä.”
Parmasuo kertoo työntekijästä, joka yritti ratkaista velkaantumista järjestämällä aiemmat lainat 2 000 euron pikavipillä. Sen vuosikorko oli 70 prosenttia.
”Velka kasvoi hetkessä lähes kaksinkertaiseksi, kun hän ei selvinnyt kuukausimaksuista, koroista ja perintäkuluista.”
Parmasuon mukaan vippejä pitäisi säädellä tiukemmin. ”Ei pidä luoda kalliita rahoitusinstrumentteja, joita käyttävät henkilöt, jotka eivät hallitse omaa rahankäyttöänsä.” Meconetin tekemissä velkasopimuksissa korot ovat vaihdelleet yhdestä kolmeen prosenttiin.
Vielä 1900-luvun lopulla monet yritykset tarjosivat käteiskassasta vippejä ja palkkaennakkoja. Nyt S-ryhmä tarjoaa työntekijöilleen henkilökuntalainaa S-Pankista. Hyvinkääläinen hoiva- ja siivousalan yritys Jety on viiden vuoden ajan tarjonnut mikrolainoja esimerkiksi veromätkyihin ja vakuutusten omavastuihin. Parmasuo ei patista muita yrityksiä tekemään samoin. ”Ongelmien hoitaminen vie hirvittävän paljon aikaa ja velan hoitoa pitää seurata jatkuvasti.”
Ilkka Jauhiainen
