Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”
Hädän kasvaminen on havaittu sekä tukea aiemmin myöntäneissä kunnissa että vapaaehtoisjärjestöissä.
Heidi Jaari nostelee lahjoitetusta matkalaukusta hyväntekeväisyyteen tarkoitettuja tavaroita Merja Rantasalmen katsellessa. Naisten mukaan avunpyyntöjen määrä on kasvanut sen jälkeen, kun toimeentulotukea uudistettiin. (KUVA: KALLE KOPONEN / HS)
Päivi Repo HS
Julkaistu: 24.9. 2:00 , Päivitetty: 24.9. 18:27
TOIMEENTULOTUEN perusosan siirto Kelaan viime vuoden alussa on johtanut siihen, että ihmisiä putoaa tyhjän päälle. Se on havaittu sekä kunnissa, jotka myönsivät tuen aiemmin, että vapaaehtoisjärjestöissä.
Facebookissa toimivan Apuna ry:n Heidi Jaari ja Merja Rantasalmi saavat avunpyyntöjä jatkuvasti. Tiistai-iltana tuli tällainen:
”Sain teiltä apua alkuvuonna, kun meillä oli tosi tiukkaa. Häpeissäni joudun uudelleen pyytämään apua, koska en saa sitä muualta. Sairastuin muutama viikko sitten ja kävin päivystyksessä, mutta minut lähetettiin kotiin. Neljän unettoman yön jälkeen yritin uudelleen ja jäin sairaalaan useiksi päiviksi.”
”Kuukauden rahat menivät taksimatkoihin, sillä en saanut Kela-taksia. Kotona on kaksi pientä lasta, ja ruoka riittää huomiseen. Joudumme olemaan rahattomina seuraavaan lapsilisien maksupäivään.”
Keskiviikkoaamuna tuli seuraava viesti: ”Pyydän nöyrästi ruoka-apua.”
AVUNPYYNTÖVIESTIEN määrä on lisääntynyt, Jaari sanoo.
”Se alkoi heti, kun toimeentulotuki siirtyi Kelalle. Sosiaalitoimistosta sai ennen apua hätätilanteeseen, nyt ei”, hän kertoo.
”Ihmiset putoavat järjestelmän aukkokohtiin.”
Avunpyynnöistä on tullut päivittäisiä. Yhdistys avustaa nyt lähes viittäsataa perhettä muun muassa lahjakorteilla, ruokakasseilla ja maksamalla laskuja.
”Meille tulee pyyntöjä ihmisiltä, joita viranomainen on kehottanut kääntymään puoleemme. Eihän sen näin pitäisi mennä.”
Apua on tarvittu esimerkiksi silloin, kun toimeentulotuen varassa elävälle perheelle tulee sähköyhtiöltä 60 euron tasauslasku, joka kaataa budjetin. Tai kesäaikana, kun lapset eivät saakaan lämmintä ruokaa koulussa.
NYT yhdistys kuulee monilta, että jo myönnettyjä tukia katkaistaan ja halutaan lisäselvityksiä.
”Olemme monen toimeentulotuki sillä aikaa, kun Kela käsittelee valituksia”, Jaari kuvailee.
”Me emme voi sanoa, ettemme auta.”
Avustettavana on esimerkiksi perhe, jossa on äiti ja alle kouluikäinen lapsi. Jaarin mukaan he muuttivat halvempaan asuntoon, mutta Kelan mielestä muutto oli aiheeton, ja asumistuki katkaistiin.
Tuki lasketaan kuitenkin edelleen tuloksi, eikä äiti saa sen takia toimeentulotukea. Hän valitti, mutta valituksen käsittely kestää. Sinä aikana Apuna ry kustantaa perheelle ruokaa sekä puhelin- ja bussikuluja.
Kelan mukaan tällaista tilannetta ei pitäisi syntyä, sillä perustoimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain ne etuudet, jotka toimeentulotukea saavalle perheelle on myönnetty. Asumistukea ei siis oteta perustoimeentulotuessa tulona huomioon, jos asumistuki on lakkautettu.
TUEN myöntäminen on muuttunut kaavamaisemmaksi. Se kävi ilmi keväällä julkaistussa Sosiaalibarometrissa, jota varten Soste eli Suomen sosiaali ja terveys ry lähetti kyselylomakkeen kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, sosiaalityöntekijöille, Kelan johtajille ja puolelle Kelan toimihenkilöistä. Vastauksia tuli lähes tuhat.
Yksilöllisiä tilanteita ei enää huomioida tuesta päätettäessä, sanovat barometriin vastanneet sosiaalityöntekijät ja Kelan toimihenkilöt.
Kela vetää tiukempaa linjaa kuin kunnat, sanoi myös osa Kelaan siirtyneistä sosiaalityöntekijöistä Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä kesäkuussa.
SAMANSUUNTAISIA viestejä kuuli myös Kuntaliitto kunnilta, kun se seurasi toimeentulotuen siirtoa Kelaan viime vuonna.
Maaliskuussa tehty yhteenveto osoitti, että kunnissa menee edelleen aikaa Kelan tekemien päätösten selvittelyyn ja virheiden oikomiseen sekä kohtuuttomien tilanteiden korjaamiseen.
Niihin kuluu myös rahaa enemmän kuin ennakoitiin. Yhteenvedosta ilmenee, että ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin viime vuonna 28 prosenttia enemmän kuin 2016, vuoden viimeisellä kolmanneksella peräti 42 prosenttia enemmän.
Kasvun myötä uudistus ei vähentänytkään kuntien menoja kuten odotettiin. Kymmenen miljoonan euron vähennyksen sijaan menot kasvoivatkin 10–12 miljoonaa euroa.
Vuokra- ja sähkölaskurästit ovat lisääntyneet merkittävästi, ja niistä seuraa ihmisille kohtuuttomia tilanteita, Kuntaliiton yhteenveto totesi. Jaarikin kohtaa niitä:
”Erään toimeentulotuella elävän perheen sähköt katkaistiin”, hän kertoo.
”Maksoimme sähkölaskun, koska perhe ei voi olla pimeässä pakkasella. Sosiaalityöntekijä kuuli tästä soitettuaan sähköyhtiöön.”
UUDISTUS kohdistui ihmisiin eri tavoin. Lähes kaikki Kelan johtoon kuuluvat katsoivat Sosiaalibarometrissa, että ihmisten välinen yhdenvertaisuus lisääntyi, mutta sosiaalityöntekijöistä oli sitä mieltä vain joka toinen.
Heikompiosaisten asema on heikentynyt entisestään, raporttiin vastanneet sosiaalijohtajat sanoivat. Ihmisten tilanteet ovat myös vaikeampia kuin ennen.
Kuntaliiton yhteenveto totesi, että niillä ihmisillä, joilla on muita heikompi toimintakyky, on huomattavia vaikeuksia selviytyä uudessa järjestelmässä.
Se huomautti, että Kelan asiointikanavat eivät riitä eivätkä ole kaikkien saavutettavissa. Sittemmin Kela on lopettanut 13 toimipistettä, joissa sai aiemmin henkilökohtaista palvelua.
KUKAAN ei halua avun tarvitsijaksi tai nauti siitä, että joutuu pyytämään apua, Jaari korostaa. Sen sijaan moni häpeää tilannettaan.
”Kysymys ei ole siitä, että ihmiset eivät yritä. He ovat surullisia, yksinäisiä, lannistettuja.”
Hän on myös nähnyt, miten apu vaikuttaa: elämänhalu palaa, autettu alkaa etsiä työtä, jotkut jopa tulevat mukaan auttamaan muita.
Auttaminen on ihanaa, hän sanoo. Yöunet kuitenkin menevät lasten takia.
”Tapaan joskus lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia. He eivät ole saaneet niitä pariin vuoteen.”
KELAN toimeentuloturvaetuuksien pohjoisen alueen ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä kommentoi myöhemmin maanantaina HS:n uutista: Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”
Oikaisu 24.9. kello 14.08: Juttuun lisätty tieto, että Kelan mukaan perustoimeentulotuessa otetaan tulona huomioon vain ne etuudet, jotka toimeentulotukea saavalle perheelle on myönnetty. Asumistukea ei siis oteta perustoimeentulotuessa tulona huomioon, jos asumistuki on lakkautettu.
Perustukea ja täydentävää tukea
+Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuoden 2017 alusta.
+Kotikunnalta voi anoa lisäksi ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.
+Kela käsitteli tammi–elokuussa 711 000 toimeentulotukihakemusta. Joka viides hakemus hylättiin.
+Hylkäyksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Niitä Kela ratkaisi tammi–elokuussa 7 200. Ratkaisuista 70 prosenttia oli hylkäyksiä joko kokonaan tai osittain.
+Toimeentulotukihakemus ratkaistaan keskimäärin 5 arkipäivässä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä menee nyt 128 kalenteripäivää.
Kela: Viranomaisten kuuluu huolehtia ihmisistä – ”On vakava asia, jos lapsiperheellä ei ole riittävästi ruokaa”
