Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnille Kelalle viime vuonna. (KUVA: Heikki Saukkomaa; Emmi Korhonen / Lehtikuva)
Julkaistu: 24.1. 9:49
Toimeentulotuki siirrettiin viime vuonna kunnilta Kelalle, ja velvoitteista luistaneiden tukiin tehtävät 100–200 euron alennukset yleistyivät selvästi.
Toimeentulotuen alentamispäätöksiä tehtiin viime vuonna 24 000 kappaletta, selviää Kelan Taloussanomille kokoamista tiedoista.
Luku on merkittävästi suurempi kuin aiempina vuosina, mitä selittää se, että vastuu viimesijaisen tuen myöntämisestä siirrettiin vuoden alussa kunnilta Kelalle.
Lain mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata 100–200 euroa, jos työtön on ”kieltäytynyt tarjotusta työstä” tai ”laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota”.
Kuntien sosiaalityössä tätä mahdollisuutta sovellettiin THL:n tutkijan Jouko Karjalaisen mukaan vain harvoin.
– Tarkkoja lukuja ei ole kenelläkään, mutta arvioidemme mukaan alentamispäätöksiä tehtiin kunnissa ehkä muutama tuhat vuodessa. Kela-siirron jälkeen määrä näyttää moninkertaistuneen.
”Toimeentulotuki ei ole perustulo”
Alennettua toimeentulotukea maksettiin viime vuonna noin 11 000 kotitalouteen, mikä vastaa neljää prosenttia kaikista toimeentulotukea saaneista kotitalouksista.
Yksi kotitalous voi saada useita alentamispäätöksiä vuoden aikana. Useimmiten leikkauksen suuruus on 100 euroa, mutta tilanteen toistuessa se voi nousta 200:aan.
Mahdollisuus alentaa toimeentulotukea perustuu siihen, että lain mukaan ”jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan”.
– Toimeentulotuki ei ole perustulo, Karjalainen tiivistää.
Näissä tapauksissa leikkuri iskee
Käytännössä Kela voi alentaa toimeentulotukea tapauksissa, joissa työtön on saanut te-toimistolta karenssin esimerkiksi jätettyään hakematta määrättyjä työpaikkoja tai kieltäydyttyään osallistumasta koulutukseen.
Etuuspäällikkö Marja-Leena Valkosen mukaan yleisiä ovat myös tapaukset, joissa henkilö ei ole lainkaan ilmoittautunut te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
– Jos asiakas ei kehotuksestamme huolimatta sinne ilmoittaudu, voimme soveltaa alentamismahdollisuutta, Valkonen sanoo.
Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä nousi viime vuonna selvästi. Kela-siirto teki tuen hakemisesta aiempaa helpompaa.
Aktiivimalli ei leikkaa toimeentulotukea
THL:n Jouko Karjalainen ja monet muut tutkijat ennakoivat jo etukäteen, että Kela-siirron takia toimeentulotuen alentamisesta tulisi aiempaa yleisempää.
Kunnissa leikkauspäätöksen saanut työtön ohjattiin usein sosiaalityöntekijän luokse ja leikkaus peruttiin. Alentamiseen turvauduttiin ennen kaikkea tapauksissa, joissa tuensaajaan ei yksinkertaisesti saatu yhteyttä yrityksistä huolimatta.
Kela taas toimii keskitetysti, eikä yksilökohtaisella harkinnalla ole enää yhtä suurta roolia kuin kunnissa.
Toimeentulotuesta leikkaamista on arvosteltu siksi, että kyseessä on välttämättömiin menoihin tarkoitettu viimesijainen etuus.
Leikkausmahdollisuuden puolustajat taas vetoavat kannustimiin: ilman alentamista työttömän tulotaso ei välttämättä putoa lainkaan, vaikka tämä ei täyttäisi te-toimiston antamia velvoitteita ja saisi karenssia.
Esimerkiksi aktiivimallin velvoitteiden laiminlyönti ei sosiaali- ja terveysministeriön mukaan voi olla peruste toimeentulotuen alentamiseen, joten aktiivimalli ei vaikuta toimeentulotukea saavien työttömien tuloihin.
Teemu Muhonen
