Juttua korjattu 10.1. kello 12.00: Kyse ei ole vielä hallituksen esityksestä, vaan työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee omatoimisen työnhaun mallia.
Työttömän elämä kiristyy: Kahden kuukauden karenssi, jos ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa
Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen on allekirjoittanut 120 000 ihmistä, mutta eivät muutokset tähän lopu.
Työttömyysturva10.1.2018 klo 06:00päivitetty 10.1.2018 klo 16:02
Mies menossa sisään TE-keskuksen ovesta.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kristiina Tolkki
Kansalaiset pillastuivat toden teolla, kun työttömien aktivointimalli astui voimaan vuoden alusta. Myös Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK ilmoitti vastustavansa aktiivimallia, mutta totesi, ettei ”toria ole vielä varattu”.
Uusia muutoksia on kuitenkin jo luvassa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee omatoimisen työnhaun mallia. Työtön velvoitaan siinä hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa. Työnhausta pitäisi raportoida viikottain sähköisesti TE-toimistolle.
Työtä ei tarvitse hakea, jos työtön osallistuu uravalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai TE-keskuksen hyväksymiin opintoihin.
Jos ei osallistu, pätkähtää 60 päivän karenssi, korvaukset pannaan katkolle. Muutoksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.
Lisää vaatimuksia
Varmaa on, että työttömältä aletaan vaatia yhä enemmän. Toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund pitää pitkiä karensseja työttömien kyykyttämisenä.
– Suomessa karenssit ovat viisinkertaisia esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Jos syyllistyy moitittavaan käytökseen, niin kahden kuukauden ajalta viedään rahat pois.
Aikaisemmin vasemmistolaisena pidetty Sund on hämmästyttänyt monet ilmoittamalla, että hän kannattaa vuoden alusta voimaan tullutta aktiivimallia.
Aktiivimallissa työttömän on tehtävä osa-aikaisia töitä, tienattava omalla yritystoiminnalla tai osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos ei osallistu, työttömyysetuuksia leikataan 4,65 prosenttia.
Työtön ei voi kuitenkaan voi saada kahta rangaistusta päällekkäin, 60 päivän karenssia ja työttömyystuen leikkausta.
Summaan nolla perään
Toimihenkilöjärjestö STTK:n ekonomisti Ralf Sund uskoo, että tapaamiset työvoimaviranomaisten kanssa voivat edistää työllistymistä. On eri asia, onko siihen panostettu tarpeeksi. Hallitus päätti viime syksynä lisätä työvoimapalveluihin 10 miljoonaa euroa lisää
– Kannattaa panostaa siihen, että ihminen saadaan töihin. Mutta tuohon summaan pitäisi saada nolla perään, Sund sanoo.
Hallituksen työllisyystoimet eivät ole vakuuttaneet myöskään professori Harri Meliniä. Tampereen yliopiston sosiologian professori ei usko, että työ lisääntyy työvoimaa tarjoamalla ja työttömiä pakottamalla.
– On otettu väärä linja, kun on valittu keppilinja tilanteessa, jossa kenties porkkanoilla ja tuella voitaisiin saada parempia tuloksia aikaan.
Melin ihmettelee Suomen mallin vertaamista Tanskaan. Tanskassa työvoimatoimistoissa on huomattavasti enemmän työntekijöitä, välimatkat ovat lyhyitä ja työn perässä muuttaminen on helppoa.
Yle Uutisgrafiikka
Ansiosidonnaista lyhennettiin
Muutoksia työttömän asemaan tuli myös viime vuonna. Ansiosidonnaista työttömyystukea lyhennettiin sadalla päivällä. Vuoden alusta jäädytettiin pienimpien työttömyysetuuksien indeksit. Korotuksia on siis turha odotella.
Nollatuntisopimuksia hallitus ei kiellä. Jäätelökioskin myyjä voidaan yhä käskeä hellepäivänä töihin ja komentaa sateen sattuessa kotiin.
Porkkanaa on tullut harvakseltaan. Viime kesänä astui voimaan Lex Lindström, eläketuki pitkäaikaistyöttömille. Se helpotti monen kuusikymppisen elämää. Viitisentuhatta yli viisi vuotta työttömänä ollutta pääsi kortistosta eläkkeelle.
