21.01.2018 Suomalaisilla yhä enemmän vakuudetonta kulutusluottoa - velkalinjalle soittavilla keskimäärin velkaa 29 000 euron edestä
Suomalaisilla yhä enemmän vakuudetonta kulutusluottoa - velkalinjalle soittavilla keskimäärin velkaa 29 000 euron edestä
Keskiviikko 10.1.2018 klo 12.50
Kymppien pikavipit ovat muuttuneet tuhansien eurojen pikalainoiksi, mikä näkyy tavallisten ihmisten velkaantumisessa.
Vakuudettomien kulutusluottojen summat ovat kasvaneet viime vuosina tuhansilla euroilla. (JENNI GÄSTGIVAR/IL)
Suomalaisten vakuudettomien velkojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain, ainakin mikäli on uskominen velallisten neuvontapuhelimeen Velkalinjaan soittaneiden ihmisten tilannetta. Velkalinjan tiedotteen mukaan paloon soittaneilla ihmisillä oli viime vuonna vakuudettomia velkoja keskimäärin lähes 29 000 euron edestä. Luku on viidessä vuodessa kasvanut yli neljänneksen, eli keskimäärin 6 200 euroa.
Velkalinjaa pyörittävän Takuusäätiön viestintäjohtaja Minna Mattilan mukaan muutos johtuu kasvaneista luottorajoista.
- Nykyään tarjotaan isompia luottoja ja on mahdollisuus siihen, että useamman tuhannen euron luottoja yhdistellään isoiksi, jopa kymmenien tuhansien eurojen luotoiksi.
Mattilan mukaan ennen käytettyjen pienten pikavippien sijaan, nyt tuhansien eurojen pikalainat mahdollistavat sinnittelyn velkakierteessä niin, että tilanne riistäytyy hallinnasta. Kynnys avun hakemiseen on suuri.
- Raha on Suomessa tabu. Kynnys on ollut suuri aina. Myös silloin kun oli näitä pikavippejä, lähdettiin apua hakemaan vasta kun niitä oli useita kymmeniä kappaleita. Tällä hetkellä meillä on tilanne, jossa ihmisellä ei ole lukumääräisesti kovinkaan montaa näitä, mutta velkamäärä on kasvanut suureksi.
Takuusäätiön mukaan valtaosalla Velkalinjalle soittavista, vakuudettomien velkojen summa on enintään 40 000 euron luokkaa. Suurvelallisiakin löytyy kuitenkin reilusti toistasataa. Heidän velkansa on yli 70 000 euroa. Joka toisella heistä velkamäärä ylitti 100 000 euroa, vaikka he olivat tavallisia kuluttajia.
Kierre voi yllättää
Mattila muistuttaa, että velkakierteeseen joutuvat aivan tavalliset ihmiset. Usein jopa hyvätuloiset, koska ajatellaan, että lainaa pystytään kyllä maksamaan pois. Moni kierteeseen joutuva rahoittaa luotolla esimerkiksi remontteja ja käy samaan aikaan lomamatkoilla - hankintoja ei ajoiteta limittäin.
Taustalla on myös vaikeita elämäntilanteita ja ikäviä tapahtumia: työttömyyttä, eroja, sairastelua tai homeasuntoja.
- Näissä elämäntilanteissa ihmisten huomio on arjesta selviytymisessä. Raha ei ole ongelma niin kauan kuin saa luottoa. Pahaan velkakierteeseen voi ajautua myös tajuamattaan, Mattila muistuttaa.
Hänen mukaansa tärkeää olisi purkaa rahasta puhumisen tabua ja saada ihmiset avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Suomessa on usein helpompaa puhua jopa masennuksesta tai muista sairauksista kuin rahaongelmista. Siitä tunnetaan suurta häpeää, jos ei ole osannut käyttää rahaa.
Mattilan mukaan ihmisiä kohtaavien ammattilaisten tulisi ottaa nykyistä herkemmin myös raha-asiat puheeksi kohdatessaan esimerkiksi eroprosessin keskellä olevia tai työttömyyden kanssa kamppailevia ihmisiä.
RIIKKA NYMAN
riikka.nyman@iltalehti.fi
Keskiviikko 10.1.2018 klo 12.50
Kymppien pikavipit ovat muuttuneet tuhansien eurojen pikalainoiksi, mikä näkyy tavallisten ihmisten velkaantumisessa.
Vakuudettomien kulutusluottojen summat ovat kasvaneet viime vuosina tuhansilla euroilla. (JENNI GÄSTGIVAR/IL)
Suomalaisten vakuudettomien velkojen määrät ovat kasvaneet tasaisesti vuosittain, ainakin mikäli on uskominen velallisten neuvontapuhelimeen Velkalinjaan soittaneiden ihmisten tilannetta. Velkalinjan tiedotteen mukaan paloon soittaneilla ihmisillä oli viime vuonna vakuudettomia velkoja keskimäärin lähes 29 000 euron edestä. Luku on viidessä vuodessa kasvanut yli neljänneksen, eli keskimäärin 6 200 euroa.
Velkalinjaa pyörittävän Takuusäätiön viestintäjohtaja Minna Mattilan mukaan muutos johtuu kasvaneista luottorajoista.
- Nykyään tarjotaan isompia luottoja ja on mahdollisuus siihen, että useamman tuhannen euron luottoja yhdistellään isoiksi, jopa kymmenien tuhansien eurojen luotoiksi.
Mattilan mukaan ennen käytettyjen pienten pikavippien sijaan, nyt tuhansien eurojen pikalainat mahdollistavat sinnittelyn velkakierteessä niin, että tilanne riistäytyy hallinnasta. Kynnys avun hakemiseen on suuri.
- Raha on Suomessa tabu. Kynnys on ollut suuri aina. Myös silloin kun oli näitä pikavippejä, lähdettiin apua hakemaan vasta kun niitä oli useita kymmeniä kappaleita. Tällä hetkellä meillä on tilanne, jossa ihmisellä ei ole lukumääräisesti kovinkaan montaa näitä, mutta velkamäärä on kasvanut suureksi.
Takuusäätiön mukaan valtaosalla Velkalinjalle soittavista, vakuudettomien velkojen summa on enintään 40 000 euron luokkaa. Suurvelallisiakin löytyy kuitenkin reilusti toistasataa. Heidän velkansa on yli 70 000 euroa. Joka toisella heistä velkamäärä ylitti 100 000 euroa, vaikka he olivat tavallisia kuluttajia.
Kierre voi yllättää
Mattila muistuttaa, että velkakierteeseen joutuvat aivan tavalliset ihmiset. Usein jopa hyvätuloiset, koska ajatellaan, että lainaa pystytään kyllä maksamaan pois. Moni kierteeseen joutuva rahoittaa luotolla esimerkiksi remontteja ja käy samaan aikaan lomamatkoilla - hankintoja ei ajoiteta limittäin.
Taustalla on myös vaikeita elämäntilanteita ja ikäviä tapahtumia: työttömyyttä, eroja, sairastelua tai homeasuntoja.
- Näissä elämäntilanteissa ihmisten huomio on arjesta selviytymisessä. Raha ei ole ongelma niin kauan kuin saa luottoa. Pahaan velkakierteeseen voi ajautua myös tajuamattaan, Mattila muistuttaa.
Hänen mukaansa tärkeää olisi purkaa rahasta puhumisen tabua ja saada ihmiset avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
- Suomessa on usein helpompaa puhua jopa masennuksesta tai muista sairauksista kuin rahaongelmista. Siitä tunnetaan suurta häpeää, jos ei ole osannut käyttää rahaa.
Mattilan mukaan ihmisiä kohtaavien ammattilaisten tulisi ottaa nykyistä herkemmin myös raha-asiat puheeksi kohdatessaan esimerkiksi eroprosessin keskellä olevia tai työttömyyden kanssa kamppailevia ihmisiä.
RIIKKA NYMAN
riikka.nyman@iltalehti.fi
