Ismo Pekkarinen / AOP
Jopa sadattuhannet jäävät ilman sosiaalietuuksia
Tiedätkö, mitä kaikkia sosiaalietuuksia voisit saada? Jos tiedät, haetko kaikkia? Moni ei hae.
28.1.2016 06:01Outi Kokko
Moni jää ilman sosiaalietuuksia, joita voisi saada. Etenkin lukuisat toimeentulotukeen oikeutetut eivät asiantuntijoiden mukaan hae sitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tukea maksettiin vuonna 2014 noin 250 000 kotitaloudelle.
Hakematta jättäjien määrästä on vain arvioita.
– Joidenkin laskelmien mukaan toimeentulotukeen voisi olla oikeutettu jopa tuplasti niin suuri määrä kuin sitä on hakenut, kertoo tutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
Kelan tutkija Elina Ahola on puolestaan laskenut, että 27–45 prosenttia etuuteen oikeutetuista jättää sen käyttämättä. Haarukan yläreuna tarkoittaisi muutaman vuoden takaisten menojen perusteella, että toimeentulotukea jäisi maksamatta noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Vuonna 2014 maksettiin toimentulotukea noin 750 miljoonaa euroa. Menot ovat pari vuotta olleet suurimmillaan vuoden 1997 jälkeen.
Leipää on helpompi hakea kuin etuisuuksia
Toimeentulotuki on äärimmäinen apu ja sillä halutaan varmistaa, että ihmiset pystyisivät täyttämään perustarpeensa taloudellisesta ahdingostaan huolimatta.
Maria Ohisalo on tutkinut Itä-Suomen yliopiston professorin Juho Saaren kanssa leipäjonossa kävijöitä. Kuka seisoo leipäjonossa -tutkimukseen haastatelluista 3 500 jonottajasta vajaa puolet sai toimeentulotukea, mutta liki 40 prosenttia ei ollut hakenut sitä. 13 prosenttia oli hakenut, mutta ei ollut saanut.
Joka kymmenes ei ollut hakenut toimeentulo- eikä asumistukea, eikä saanut myöskään mitään ensisijaista tukea kuten työttömyyskorvausta, opintotukea tai mitään muutakaan mahdollisesta 13 etuudesta.
– Osa heistä on pienipalkkaisia työssä käyviä köyhiä, Ohisalo arvioi.
Byrokratia karsii hakijoita
Kelan erikoistutkija Markku Laadun mukaan tilanteeseen voi vaikuttaa se, että toimeentulotuessa tarvehankintaisuus on erittäin suurta. Byrokratia on Maria Ohisalosta yksi syy, miksi etuuksia ei haeta. Vaikka se on THL:n tutkijan Jouko Karjalaisen mielestä osin vähentynyt, sitä on edelleen melkoisesti.
Kehnoon tilanteeseen liittyy usein toimintakyvyn heikkeneminen. Moni syrjään ajautunut kärsii työttömyydestä, sairaudesta, päihde- tai mielenterveysongelmista tai sosiaalisten suhteiden rappeutumisesta.
– Järjestelmässä navigoiminen voi olla heille liian haastavaa, Ohisalo sanoo.
Kela on pyrkinyt yksinkertaistamaan ohjeistustaan ja lomakkeitaan, mutta ne ovat yhä melkoinen viidakko. Tuki voi jäädä saamatta, koska hakemus tai vaikkapa siihen liittyvä lääkärintodistus ei ole oikealla lomakkeella. Vaikka Kela pyytää lisäselvityksiä, niiden toimittaminen saattaa jäädä ja hakemus päätyä hylkäämiseen.
– Tällaisen koulutuksen saaneenkin on joskus vaikea täyttää niitä, Karjalainen sanoo.
Monet sosiaalietuudet kuuluvat kaikille kansalaisille. Osa niitä hakematta jättävistä saattaa olla Karjalaisen tyyppisiä.
– Jos Kela-kortti on unohtunut apteekkireissulta, lääkekorvauksia ei juuri ole tullut haetuksi, hän myöntää.
Kela-käsittely voi vähentää häpeää
Tiedon, osaamisen ja jaksamisen puutteen lisäksi moni jättää hakematta toimeentulotukea leimautumisen tai kyykyttämisen pelossa. Kotikunnan sosiaalitoimistossa asiointiin liittyvä häpeä saattaa helpottaa ensi vuoden vaihteessa, sillä perustoimeentulotukien käsittely siirretään Kelaan.
Karjalainen ennakoi, että byrokratia vähenee, kun sosiaaliturvaetuudet hoidetaan samassa organisaatiossa. Poikkeuksena on harkinnanvarainen täydentävä toimeentulotuki: siitä päätetään vastaisuudessakin kunnissa.
Etuusjärjestelmistä toimeentulotuki sitoo Jouko Karjalaisen arvion mukaan eniten viranomaisten työaikaa. Maria Ohisalo toivoo, että käsittelyn siirtyminen Kelaan vapauttaisi kunnissa sosiaalityöntekijöitä ja ihmisten haasteita pystyttäisiin yhä paremmin katsomaan kokonaisuuksina siivujen sijaan.
Diakonia-ammattikoulun tutkijan Anne Määtän muutaman vuoden takaisen Perusturva ja poiskäännyttäminen -väitöksen mukaan tähän on tarvetta, sillä asiakkaiden tilanne voi jäädä epäselväksi, kun päätökset tehdään pelkän kirjallisen hakemuksen perusteella. Hänen tutkimuksessaan monet kaipasivat neuvontaa kasvokkain.
– Riskinä on, että sosiaalityöntekijöitä karsitaan, kun etuusbyrokratiaa siirtyy muualle ja panostus ihmisten kohtaamiseen leikataankin pois, Ohisalo huolehtii.
Kustannukset voivat paisua
Julkisen talouden kannalta ei tunnu huonolta ajatukselta, että etuuksia jätetään hakematta satojen miljoonien eurojen arvosta. Kelan Markku Laatu sanoo, että se voi kuitenkin kasata ja paisuttaa ongelmia.
– Pidemmällä tähtäimellä voi seurata ikäviä tilanteita ja kokonaiskustannukset saattavat nousta huomattaviksi.
