RAHA Talousvaikeuksissa jopa viisinumeroisilla kuukausituloilla? Joillekin se on arkipäivää. Miten lähes kymppitonnin tuloilla voi ajautua ongelmiin?
Kyse ei ole ainoastaan holtittomasta kulutuksesta, vaan usein taustalla on myös jotain muuta. Ylivelkaantuneita auttavassa Takuu-Säätiössä ilmiö on tuttu.
– Kyllä meidän puheille on tultu ihan sellaisilla viisinumeroisilla ja lähelle viisinumeroisilla tuloilla, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.
”Köyhät rikkaat” herättivät paljon keskustelua pari vuotta sitten eikä ilmiö ei ole kadonnut mihinkään.
– Kyllä niitä kaiken aikaa siellä piisaa. Ne ovat tietysti aina niin räikeitä tapauksia, että ne pistävät silmään.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että tammikuun toinen viikko on Takuu-Säätiössä perinteisesti vilkkainta aikaa.
Kymppitonnin tuloilla talousvaikeuksiin joutuneet ovat toki poikkeuksellisia tapauksia. Yleisempi esimerkki on vaikkapa perhe, jossa molemmilla vanhemmilla on 4 000 euron tulot.
– Tällaiset tapaukset eivät ole kovin tavattomia, Pantzar sanoo.
”Mitä isommat tulot, sitä isommat menot”
Tilanne räjähtää käsiin taas ensi viikolla. Panzar kertoo, että tammikuun toinen viikko on Takuu-Säätiössä perinteisesti vilkkainta aikaa. Silloin joulun kulutusjuhla on ohi – kun vielä joulun alla on haluttu sulkea silmät todelliselta tilanteelta.
– Eli rakennetaan joulua ja hyvää oloa myös talouden voimin. Ja välttämättä kaikki ei tule sieltä kukkaron likvidipuolelta, vaan luottopuolelta. Sitten huomataan, että nämähän pitää maksaa takaisinkin.
Joulun kulutusjuhlasta aiheutuvat maksuvaikeudet eivät ole erityisesti köyhien rikkaiden ongelma, vaan kohdistuu kaikkiin taloutensa tiukalle virittäneisiin – tuloluokasta riippumatta.
Mutta miten suurituloinen henkilö saa taloutensa sellaiseen kuntoon, että tarvitsee apua?– Kyllä se näyttää yllättävän helppoa olevan. Tietysti se on niin, että mitä isommat tulot, sitä isommat menot.
Pantzarin mukaan suurituloisilla vaikeudet eivät kuitenkaan yleensä johdu ainoastaan holtittomasta kulutuksesta, vaan taustalla on jotakin muuta - usein velkarakennelma, joka jossakin kohtaa pettää.
– Usein tilanne lähtee siitä, että on olemassa jokin iso perusmenopotti, esimerkiksi joku täysin yliviritetty asuntokuvio tai muu vastaava. Esimerkiksi asumiskulut ovat täysin kohtuuttomia ja suhteettomia tienaamiseen nähden.
Usein ongelmat alkavatkin asumismenoista. Sen jälkeen vaikeudet kasvavat pikkuhiljaa – ensin otetaan luottoa johonkin, kuten esimerkiksi remonttiin. Sitten otetaan luottoa luoton päälle ja niin edelleen.
– Esimerkiksi asumiskuluihin ei menekään sitä 40 prosenttia vaan saattaakin mennä 60 tai 70 prosenttia. Ja sitten jos on vielä isompi perhe ja lisäksi vaikka autolainaa tai kesämökkiä siihen päälle. Siinä kohtaa kotitalouden paketti ei kestä pienintäkään katkosta tulovirrassa, vaan se kaatuu heti, Pantzar kuvailee.
Espoon Westendissä asuu paljon hyvätuloisia. Tulojen keskiarvo alueella on peräti yli 65443 euroa vuodessa.
”Ei ole varaa edes erota”
Ongelmiin voi johtaa myös mahdollinen avioerotilanne. Tai sitten ei yksinkertaisesti voida edes erota, koska taakkana on kallis talo, joka ei kuitenkaan menisi kaupaksi.
– On kuultu niitäkin tarinoita, että asutaan sellaisessa Lego-palikan tai sokeripalan näköisessä talossa jossakin kehyskunnassa ja kaikki näyttää ulkoisesti hyvältä. Mutta totuus on se, että ei voida edes erota, koska ei ole varaa erota, Pantzar kertoo.
Kallista asuntoa on vaikea saada kaupaksi. Mutta jos tämä on lähinnä etelän ongelma, voi muualla Suomessa tilanne olla päinvastainen.
– Niitäkin tapauksia näkyy kaiken aikaa, että taloon on euromääräisesti enemmän velkaa kuin mikä sen talon reaaliarvo markkinoilla olisi.
Suomalainen ei helpolla apua pyydä
Lopullinen tilanteen kriisiytyminen tapahtuu yleensä huomaamatta. Mutta Pantzarin mukaan se tapahtuu juuri siksi, että ei ole ollut minkäänlaista ennakointia ja varautumista. Sitten tulee tilanne, jossa tarvittaisiin lisäjoustoa, mutta kaikki joustot on jo käytetty. Kaikki rahahanat menevät kerralla kiinni.
Mutta vaikka tilanne olisi paha, suomalainen ei helpolla apua pyydä – omilla pärjätään. Erityisesti suurituloisilla ylpeys ei helpolla anna periksi pyytää apua, mutta samaa on Pantzarin mukaan havaittavissa pienempituloisillakin.
– Suomalaiset haluavat mahdollisimman pitkään selviytyä itse tilanteensa kanssa. He koittavat vielä ajatella, että itsehän olen itseni tähän tilanteeseen asettanut. Eli kyllä minun tämä homma täytyy hoitaa kuntoon.
Pantzarin mukaan lähes jokaisessa tapauksessa apua pyydetäänkin liian myöhään.
– Eli siinä vaiheessa, kun aletaan velkaa maksamaan uudella velkarahalla, olisi jo kannattanut olla yhteydessä meihin. Olipa kyse sitten isoista tai pienistä veloista.
Ei kysyvä tieltä eksy, kuului vanha sanonta. Valitettavan moni kuitenkin ennemmin eksyy.
– Siihen kun tulisikin edes pieni nöyryys sen suhteen, että olisi myös ilmaista apua tarjolla ja että voihan sitä ainakin kysyä, ei siinä mitään menetä. Vaikka niitä neuvoja ei sitten noudattaisikaan ja menisi edelleen päin seinää.
Pasi Pieti
