26.1.2014. Yksi rikas on 11 köyhää
Yksi rikas on 11 köyhää
Oxfamin raportin mukaan maailman 85 vaurainta ihmistä omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhää. Suomessa tilanne on toinen.
Leipäjono Hurstien köyhien joulujuhlaan viime jouluaattona.
Oletko huolissasi tuloerojen kasvusta?
92%
8%
Ääniä 6132
Iltalehti laski Tilastokeskuksen tulonjakotilastoista Suomen suurituloisempien tulotason suhteessa maamme köyhimpään väestönosaan.
Korkeapalkkaisin prosentti koostuu noin 53 000 suomalaisesta. He tienasivat vuonna 2012 7,2 miljardia euroa. Summa on sama kuin noin 600 000 köyhimmän suomalaisen yhteenlasketut vuosiansiot.
Yksi rikas vastaa siis tuloiltaan noin 11 köyhää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) köyhyystutkija Jouko Karjalainen muistuttaa, että Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti kohtuullisen pienet.
- Vuosina 1995-2005 tapahtui selvä muutos. Kiitos erilaisten konsulttien huippujohtajien palkat lähtivät elämään omaa elämäänsä. Samaan aikaan kaikkein pienituloisempia koskeva sosiaaliturva jäädytettiin käytännössä sille tasolle, Karjalainen sanoo.
- Hokema oli se, että köyhistä pidetään huolta. Ei pidetty. Pulma ei ole pelkästään moraalinen vaan myös yhteiskunnan eheyden kannalta.
Karjalainen muistaa, että ennen 1990-luvun lamaa suurituloisin viidennes ansaitsi noin 4,5 kertaa enemmän pienituloisempaan viidennekseen verrattuna.
- Nykyisenkin taantuman aikana tuloerot ovat pysyneet samalla tasolla, jopa vähän kaventuneet. Sinänsä hyvä asia, mutta perusteena on hyvätuloisten optioiden ja myyntivoittojen leikkaantuminen.
Synkät näkymät
Karjalainen uskoo, että tuloeroilla on vaikutusta esimerkiksi asuntomarkkinoihin.
- Epäilen, että rahojen siirtely on yksi syy kasvukeskusten asuntojen hintojen jatkuvaan nousuun muun talouden hiipumisesta huolimatta. Ylimääräistä rahaa sijoitetaan varmoihin paikkoihin. Kiinteistöt ovat perinteisesti olleet sellaisia.
- Se heijastuu asumisen kalleuteen ja myös kaikkein pienituloisimpiin.
Yt-neuvottelut ja irtisanomiset kirpaisevat yhä useimpien kotitalouksien arkea.
- Työttömyys on keskeinen tekijä pienituloisten köyhyyden takana.
- Väistämättä näkymät ovat aika pessimistiset. Vaikea löytää valoa, Karjalainen pohtii.
Työpaikkojen vähennykset koskevat entistä enemmän myös keskiluokkaa.
- Irtisanomiset näyttävät kohdistuvan myös asiantuntijatyöhön. Aiemmin on kuviteltu, että se olisi jotenkin suojassa globaalisessa myllerryksessä. Ei näytä olevan.
Karjalainen uskoo, että ihmiset joutuvat entistä enemmän työllistämään itse itsensä.
- Irtisanotut insinöörit perustavat omia firmoja ja tulevat samoille markkinoille kuin aiemmat työnantajansa. Ei välttämättä paranna kilpailuasetelmaa.
PASI LEHTINEN
pasi.lehtinen@ilmedia.fi
Oxfamin raportin mukaan maailman 85 vaurainta ihmistä omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhää. Suomessa tilanne on toinen.
Leipäjono Hurstien köyhien joulujuhlaan viime jouluaattona.
Oletko huolissasi tuloerojen kasvusta?
92%
8%
Ääniä 6132
Iltalehti laski Tilastokeskuksen tulonjakotilastoista Suomen suurituloisempien tulotason suhteessa maamme köyhimpään väestönosaan.
Korkeapalkkaisin prosentti koostuu noin 53 000 suomalaisesta. He tienasivat vuonna 2012 7,2 miljardia euroa. Summa on sama kuin noin 600 000 köyhimmän suomalaisen yhteenlasketut vuosiansiot.
Yksi rikas vastaa siis tuloiltaan noin 11 köyhää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) köyhyystutkija Jouko Karjalainen muistuttaa, että Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti kohtuullisen pienet.
- Vuosina 1995-2005 tapahtui selvä muutos. Kiitos erilaisten konsulttien huippujohtajien palkat lähtivät elämään omaa elämäänsä. Samaan aikaan kaikkein pienituloisempia koskeva sosiaaliturva jäädytettiin käytännössä sille tasolle, Karjalainen sanoo.
- Hokema oli se, että köyhistä pidetään huolta. Ei pidetty. Pulma ei ole pelkästään moraalinen vaan myös yhteiskunnan eheyden kannalta.
Karjalainen muistaa, että ennen 1990-luvun lamaa suurituloisin viidennes ansaitsi noin 4,5 kertaa enemmän pienituloisempaan viidennekseen verrattuna.
- Nykyisenkin taantuman aikana tuloerot ovat pysyneet samalla tasolla, jopa vähän kaventuneet. Sinänsä hyvä asia, mutta perusteena on hyvätuloisten optioiden ja myyntivoittojen leikkaantuminen.
Synkät näkymät
Karjalainen uskoo, että tuloeroilla on vaikutusta esimerkiksi asuntomarkkinoihin.
- Epäilen, että rahojen siirtely on yksi syy kasvukeskusten asuntojen hintojen jatkuvaan nousuun muun talouden hiipumisesta huolimatta. Ylimääräistä rahaa sijoitetaan varmoihin paikkoihin. Kiinteistöt ovat perinteisesti olleet sellaisia.
- Se heijastuu asumisen kalleuteen ja myös kaikkein pienituloisimpiin.
Yt-neuvottelut ja irtisanomiset kirpaisevat yhä useimpien kotitalouksien arkea.
- Työttömyys on keskeinen tekijä pienituloisten köyhyyden takana.
- Väistämättä näkymät ovat aika pessimistiset. Vaikea löytää valoa, Karjalainen pohtii.
Työpaikkojen vähennykset koskevat entistä enemmän myös keskiluokkaa.
- Irtisanomiset näyttävät kohdistuvan myös asiantuntijatyöhön. Aiemmin on kuviteltu, että se olisi jotenkin suojassa globaalisessa myllerryksessä. Ei näytä olevan.
Karjalainen uskoo, että ihmiset joutuvat entistä enemmän työllistämään itse itsensä.
- Irtisanotut insinöörit perustavat omia firmoja ja tulevat samoille markkinoille kuin aiemmat työnantajansa. Ei välttämättä paranna kilpailuasetelmaa.
PASI LEHTINEN
pasi.lehtinen@ilmedia.fi
