31.1.2014 ANNETAAN, MUTTA KELLE ANNETAAN JA MILLÄ PERUSTEELLA. TAMMIKUUN PÄIVITYS !

Minä itse olen ollut Meidän kaupungin perusturvan asiakas, ja en kyllä ole tuollaisia summia saanut.
Ja joudun toimittamaan joka kuukausi : tiliotteet, laskut, YTK:tosite päiväraha maksusta, lääkelaskut.
Eivät huomioi mitään muita menoja, kuin vuokran , sähkölaskun, lääkärimaksut ja lääkelaskut. Ulosoton huomioivat  osittain menoksi, mutta koskaan en ole saanut sitä 180 € mikä menee ulosottoon. Harmittaa tottakait, kun kuulemma pitäisi tulla suoraan sama summa tilille. Eroja näköjään on.
Olen pyytänyt armahdusta, muutamia kertoja, mutta niistä ei ole vielä tullut päätöksiä.  Mutta, jos tulee kielteinen, niin vetoa kyllä eteenpäin. Ja käytän kaiken voimani asian oikeudenmukaiseen päätökseen saakka.

Saanhan srk:lta ruoka-apua, mutta  muuten en kyllä selviäisikään. Kaikki tuloni menee ulosottoon, laskuihin ja takauslainaan. Viimeksi jäi muistaakseni 20 €.

Kyllä mulle kelpaisi apukin, eikä tarvitsisi mulle tulla voisin ihan hyvin antaa tilinumeron ja laskun  maksuun.
Sosiaalitoimistohan, ei anna mulle muuta kuin sen rahan minkä olen lääkkeistä maksanut. Ja se menee yleensä seuraavan kuukauden lääkkeisiin.

Mutta, apua onneksi varmaan saan mun lääkäriltä tai joltain, saa kirjoittaa lausunnon, mistä selviää nykyinen terveyden tila. Ja miettiköön sitten, tarviinko jotain apua.

Sain täältäkin kautta apua, vaikka en sitä pyytänyt. Hyviä ihmisiä on olemassa, ja valmiita auttamaan.
Kiitos, todella paljon sinulle. Tuli niin tarpeeseen.

Facebookissa yksi nainen pyyteli 5000 € lainaksi, en tiedä mihin, johonkin  tarpeelliseen toivottavaksi.
Mutta, kun ajattelee, mihin kaikkeen ihminen tarvitsee loppupelissä rahaa, sekin vaihtelee suuresti. Keille raha on elämän tärkein asia, keille se on välttämätön paha.  Itse yritän olla tuossa ryhmässä välttämätön paha rahan suhteen. Pyytämällä saa, ja antaja on iloinen saadessaan auttaa, tietty sekin riippuu, mutta minä uskon siihen, että aina ei asiat ole niin yksi yhteen. Jos autat jotain ja annat omistasi, myös toinen toimii samanlailla, hyvä laitetaan kiertoon.

Laskuista sen verran, ulosotossa alkaa olemaan jo aikaisen lailla. Ja odotan kovasti sitä hetkeä kun, saan maksettua takaamani lainan ja voin hakea tuohon ulosottojuttuuni apua. Nythän siihen ei ole mahdollisuuksia. Maksetaan vaan ulosottoon " kuollutta lehmää ". Vuokra taas pikkasen rästissä, mutta olen sopinut siitä maksut, ja puhelimesta/netistä kanssa maksusoppari, ja veroista kanssa pitäisi tehdä soppari.  Eli kolme seuraavaa kuukautta, menee ihan 0 € budjetilla .

26.1.2014. MIELEENI PÄLKÄHTI ...

Mulle sattuu ja tapahtuu, puhelin tipahti sementtilattialle, ja kuin ollakaan pari nappulaa ei oikein toimi.
En mä mitään hienouksia ole haluamassa, vaan ihan perus luuria, minkä hinta suurin piirtein siinä alle 130 €.
Kumminkin sellainen missä radio ja kamera, kunnollinen.
No, sitten viime viikolla kävelin meidän kaupungin puhelinliikkeisiin ja ajattelin kysäistä, että millä lailla luototon ihminen voipi saada puhelimen, kytkytkauppa - ei onnistu, entäs luottokauppa- onnistuu jos maksat 300€ luottokauppa vakuuta, se vakuus on sitten sinulle moni vuotinen, että jatkossakin saat sieltä shoppailla luttotiedottomana - ei onnistu. Käteiskauppa, juu onnistuu. Ja mistähän rahat ?
Tässäkin kuussa jää miinukselle, jouduin Intrumin kanssa sopimaan vuokrasta maksusuunnitelman, kun tuo YTK (Yksityinen työttömyyskassa) vei sitten kunnon verot, eipä jäänyt kuin kortti käteen.
Onneksi tuo SRK (seurakunta) avittaa ruokaseteleillä.

Mutta haluaahan ihminen jotain joskus uuttakin haluta, esim 2 vuotta vanha toppapukuni vaatii aikaisen paljon alle vaatteita, että tarkenee ulkona liikkua pakkasilla. Vaan , kun ei jää rahaa maksujen jälkeen yhtään sivuun, tällä sivuun jättämisellä varmaan saan uuden toppapuvun ensi vuoden talvella 2015. Kirpputoreiltahan saa vaatteita, juu saa, mutta onko ne yhtään parempia kunnoiltaan. Ehkä, ehkä ei ja vielä löytyykö sitä Suomalaisten eniten käytettyä kokoa 38, onkin sitten eri asia.

Ja sitten tämä hyväntekeväisyys. Joku kuuluisuus antoi rahaa Lastensairaalalle, olikohan 150 000 €, no tottahan toki pitää antaa ja saa nostaa imagoaan hyväntekijänä. Entäs jos olisi vaan laittanut kyseisen hankkeen tilille ja ollut hiljaa, kaikki hyväntekijät eivät havittele kunniaa ja kultaa tällä tavalla.  Heidän tulohan ovatkin ihan toista luokkaa, kuin tavallisten ihmisten, on varmasti mistä lahjoittaa. Voisi muutkin ottaa oppia. Ja kuinka näppärästi saataiskaan Suomi maailman kartalle, jos "yhteiskunnan kerma" perustaisi järjestön ja laittaisi Suomen kuntoon. Mutta tämähän on vaan haaveilua, mutta ei ihan mahoton ajatus.
Moni ratsastaa hyvillä teoillaan maailmassa, mutta ei kuitenkaan mainosta asiaa millään lailla.

Hyväntekeväisyydessä onkin aina vaikeaa, valita juuri oikea avun saaja. Vanhukset, lapsiperheet, yksinhuoltajat ja kotinsa menettäneet menee edelle hakukriteereissä. Itsekin olen hakenut apua eräältä hyväntekeväisyysyhdistykseltä, ensin luvattiinkin, mutta kas kummaa tulikin takapakkia, kun olikin paljon enemmän avuntarvitsijoita, minut sivuutettiin. Ei mua haittaa, jos se sanottaisiin suoraan, ettet saa mitään apua. Vaan kun luvataan, meni maku .

Tässä pikkasen mieleni purkausta.

26.1.2014 PÄIVÄSTÄ TOISEEN

Minä 49 vuotias nainen. Rämmin täällä elämässä päivän kerrallaan eteenpäin, ja nyt mennyt tilanne taaksepäin.
Tipuin pohjalle, kamelin selkä katkesi. Yritys loppui..... elämää ei näkynyt eteenpäin.
Kaikkeni yrität ja petyt, loukkaannut ja häpeät.
Louttotiedottomalle tämä maailma on ihan hirveän vaikea paikka.
Rahattomalle vielä vaikeampi, sovi laskujen päiväyksiä, mieti mistä jätät ja minne annat.
Ja mistään et saa apua, luovutanko ? Luovuttaisin jos ei olisi niin vastuuntuntoinen sukulaisten takaamasta pankkilainasta.
Kääriytyisin peittojen alle nukkuisin ja jättäisin kaikki huolet pois, mielestä.

Ja sinä joka olit lukenut blogiani, ja kommentoinut sitten jonnekin keskusteluun, että tämäkin blogi täynnä lehdistä kopioituja tekstejä, totta kait niitä kopioin , kun ne koskettavat näit mun asioitani. Faktaa tietoa.

Mutta, näillä voimavaroilla mitkä mulla nyt on en jaksa juurikaan enempää kirjoittaa, ja jos kopioin tekstejä ja kirjoituksia, ne pikkasen korvaavat omaa tekstiäni. Ei tietty mun omaleimaista sanan solinaa.
Koettakaa kestää kopioidut tekstit, asiaahan niissäkin on.

Siivoon tätä blogia, kunhan pikkasen kuntoudun.

26.1.2014. Yksi rikas on 11 köyhää

Yksi rikas on 11 köyhää

Oxfamin raportin mukaan maailman 85 vaurainta ihmistä omistaa enemmän kuin 3,5 miljardia köyhää. Suomessa tilanne on toinen.

Leipäjono Hurstien köyhien joulujuhlaan viime jouluaattona.

Oletko huolissasi tuloerojen kasvusta?

92%
8%
Ääniä 6132
Iltalehti laski Tilastokeskuksen tulonjakotilastoista Suomen suurituloisempien tulotason suhteessa maamme köyhimpään väestönosaan.

Korkeapalkkaisin prosentti koostuu noin 53 000 suomalaisesta. He tienasivat vuonna 2012 7,2 miljardia euroa. Summa on sama kuin noin 600 000 köyhimmän suomalaisen yhteenlasketut vuosiansiot.

Yksi rikas vastaa siis tuloiltaan noin 11 köyhää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) köyhyystutkija Jouko Karjalainen muistuttaa, että Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti kohtuullisen pienet.

- Vuosina 1995-2005 tapahtui selvä muutos. Kiitos erilaisten konsulttien huippujohtajien palkat lähtivät elämään omaa elämäänsä. Samaan aikaan kaikkein pienituloisempia koskeva sosiaaliturva jäädytettiin käytännössä sille tasolle, Karjalainen sanoo.

- Hokema oli se, että köyhistä pidetään huolta. Ei pidetty. Pulma ei ole pelkästään moraalinen vaan myös yhteiskunnan eheyden kannalta.

Karjalainen muistaa, että ennen 1990-luvun lamaa suurituloisin viidennes ansaitsi noin 4,5 kertaa enemmän pienituloisempaan viidennekseen verrattuna.

- Nykyisenkin taantuman aikana tuloerot ovat pysyneet samalla tasolla, jopa vähän kaventuneet. Sinänsä hyvä asia, mutta perusteena on hyvätuloisten optioiden ja myyntivoittojen leikkaantuminen.

Synkät näkymät

Karjalainen uskoo, että tuloeroilla on vaikutusta esimerkiksi asuntomarkkinoihin.

- Epäilen, että rahojen siirtely on yksi syy kasvukeskusten asuntojen hintojen jatkuvaan nousuun muun talouden hiipumisesta huolimatta. Ylimääräistä rahaa sijoitetaan varmoihin paikkoihin. Kiinteistöt ovat perinteisesti olleet sellaisia.

- Se heijastuu asumisen kalleuteen ja myös kaikkein pienituloisimpiin.

Yt-neuvottelut ja irtisanomiset kirpaisevat yhä useimpien kotitalouksien arkea.

- Työttömyys on keskeinen tekijä pienituloisten köyhyyden takana.

- Väistämättä näkymät ovat aika pessimistiset. Vaikea löytää valoa, Karjalainen pohtii.

Työpaikkojen vähennykset koskevat entistä enemmän myös keskiluokkaa.


- Irtisanomiset näyttävät kohdistuvan myös asiantuntijatyöhön. Aiemmin on kuviteltu, että se olisi jotenkin suojassa globaalisessa myllerryksessä. Ei näytä olevan.

Karjalainen uskoo, että ihmiset joutuvat entistä enemmän työllistämään itse itsensä.

- Irtisanotut insinöörit perustavat omia firmoja ja tulevat samoille markkinoille kuin aiemmat työnantajansa. Ei välttämättä paranna kilpailuasetelmaa.

PASI LEHTINEN
pasi.lehtinen@ilmedia.fi

14.1.2014 Aikuisväestöstä 8,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä.

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä nousemassa 1990-luvun laman lukemiin
14.1.2014 12:08
HELSINGIN SANOMAT


Aikuisväestöstä 8,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä.
Maksuhäiriömerkintöjä tulee nyt yhä enemmän muun muassa maksamattomista vuokrista, sähkölaskuista ja postimyyntiostoksista.

Suomalaisilla kuluttajilla on yhä enemmän maksuhäiriöitä, kertoo Suomen Asiakastieto. Viime vuonna kirjattiin ennätykselliset 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää 252 000 kuluttajalle.

Aikuisväestöstä 8,3 prosentilla on maksuhäiriömerkintöjä. Merkintöjä on kaikkiaan 360 000 henkilöllä. Jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on keskimäärin 16 merkintää, mutta joillakin on useita satoja.

Yli 60 prosenttia maksuhäiriöisistä kuluttajista on miehiä. Erityisen tarkkana luotonmyöntäjien tulisi Asiakastiedon mukaan olla 25–39-vuotiaiden miesten hakiessa uutta luottoa.

Merkintöjen taustalla on työttömyyden lisäksi myös se, että yhä useampi kuluttaja on velkaantunut monelle luotonmyöntäjälle, jolloin kokonaisvelka on kasvanut liian suureksi.

Liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastiedosta sanoo, että kulutusluotot ovat edelleen suurin syy maksuhäiriöiden takana, mutta niiden "häiriökasvu" on pysähtynyt muun muassa pikavippeihin kohdistuvien rajoitusten takia.

Maksuhäiriömerkintöjä tulee nyt yhä enemmän muun muassa maksamattomista vuokrista, sähkölaskuista ja postimyyntiostoksista.

Maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärä kasvoi vuodessa 14 000:llä.

"Enimmillään maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut vuonna 1997 noin 368 000. Silloisilla maksuhäiriömerkintöjen tallennusajoilla olisi tuo luku todennäköisesti nyt jo rikkoutunut", Muhonen sanoo.

Maksuhäiriöisten henkilöiden lisäksi Asiakastiedon rekisterissä on noin 50 000 henkilöä, joille on määrätty edunvalvoja tai jotka ovat ottaneet Oma luottokielto -turvamerkinnän luottotietojensa suojaksi.

Uusista maksuvaikeuksista kertovien velkomustuomioiden määrä kasvoi viime vuonna, ja niitä rekisteröitiin yhteensä 347 500. Valtaosa merkinnöistä johtuu pienehköistä kertaluotoista.

Asiakastiedon arvion mukaan luotonmyöntäjät osaavat nyt arvioida riskejä paremmin. Nykyisin hakijan muut kulutusluotot pystytään selvittämään jo luottoa myönnettäessä.

13.1.2014 KUUSI "VANHUSTA" , KUUSI VELKATARINAA

Kuusi tarinaa ikääntyvien velkahelvetistä

Yli 65-vuotiaiden velkaongelmat ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Vaikeuksiin voi joutua monesta eri syystä. Lue kuusi tarinaa suomalaisten velkahelvetista.

Yhä useammalla ikääntyvällä suomalaisella on kasvava velkataakka. Ongelmien syyt vaihtelevat holtittomasta rahankäytöstä aikuisten lasten ja lastenlasten auttamiseen.
Yhä useammalla ikääntyvällä suomalaisella on kasvava velkataakka. Ongelmien syyt vaihtelevat holtittomasta rahankäytöstä aikuisten lasten ja lastenlasten auttamiseen.
Ohessa kuusi tositarinaa siitä, miten yli 50-vuotiaiden velkaantumisessa voi pahimmillaan käydä. Tiedot tapauksista on saatu Takuu-Säätiöltä.

1.Sairaus vei talouden ahdinkoon

70-vuotiaan naisen talousvaikeudet alkoivat salakavalasti jo useita vuosia varsinaisia ongelmia aiemmin.
Hän oli ottanut lainaa avopuolisonsa kanssa. Rahat kuluivat lähinnä kodin hankintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Sitten mies sairastui: vaimo otti lisää velkaa, jotta kaikki elämisen kulut saatiin maksettua.
Muutaman vuoden kuluttua sairastumisestaan mies menehtyi. Silloin myös naisen terveys heikkeni, ja hän masentui. Omien asioiden hoito tuntui ylivoimaiselta. Rahaa säästääkseen nainen muutti pienempään vuokra-asuntoon, mutta samalla hän joutui ottamaan uutta lainaa muuttoa varten.

Pieni eläke ei enää riittänytkään rahojen takaisinmaksuun ilman apua, sillä velkaa oli kertynyt yhteensä jo noin 15 000 euroa.

2.Pojan kallis taloremontti

Noin 60-vuotiaan naisen velkaantuminen alkoi aikuisen pojan remonttipulmista. Poika asui perheineen talossa, joka vaati remonttia. Perheen omat rahat eivät riittäneet siihen, koska pojan vaimo oli pitkällä
sairauslomalla masennuksen takia.
Auttaakseen poikaansa nainen lupautui maksamaan osan taloremontista. Nainen otti remonttilainaa useasta rahoitusyhtiöstä. Oman asuntolainan ja muiden aiemmin otettujen lainojen kanssa talous joutui ahtaalle.
Aluksi velkojen takaisinmaksu sujui hyvin. Pian lainat koituivat liian suuriksi ja pienetkin ylimääräiset menot sekoittivat talouden. Velkojen maksu ei onnistunut ja niitä alkoi mennä perintään.

Yhteensä lainataakka ehti kasvaa noin 30 000 euroon.

3.Avioero koitui kohtaloksi

Naisen velkaantuminen alkoi jo lähes vuosikymmentä aiemmin, kun hän erosi miehestään ja jäi yksinhuoltajaksi. Seuraavina vuosina lainaa tarvittiin muun muassa uuden kodin sisustamiseen, lasten harrastusmenoihin sekä pyykin- ja astianpesukoneen hankintaan.
Kun kulutusluottojen laskut alkoivat kasaantua, otti yksinhuoltajaäiti uutta velkaa lainojen maksuun.
Nainen jäi työttömäksi, ja viimeistään se katkaisi kamelin selän noin neljä vuotta sitten.
Nainen väsyi päivärahalla sinnittelyyn ja useamman kuukauden laskut menivät perintään.

Kun nainen sairastui vakavasti, sairaalassaoloaikana perintään meni lisää maksamattomia laskuja. Lopulta naiselle kertyi 26 000 euron velkataakka.

4.Asunto-ongelmista vaikeuksia

Eläkkeellä olevan 70-vuotiaan miehen rahavaikeudet alkoivat vuokra-asunnoissa asumisesta. Esimerkiksi homeongelmien vuoksi hän joutui muuttamaan useasti, eivätkä pienet tulot riittäneet jatkuviin muuttokustannuksiin.
Muuttoja varten hän otti pikavippejä. Vippikierre paheni entisestään, kun hän sai 400 euron veromätkyt.

Velkojen takaisinmaksu ei onnistunut, ja ne siirtyivät perintään ja ulosottoon. Lyhyessä ajassa miehelle kertyi lähes 30 pikavippiä ja velkaa noin 8 500 euroa.

5.Vaimon kuolema oli liikaa

Noin 60-vuotiaan miehen velkaongelmat alkoivat, kun hänen vaimonsa kuoli viisi vuotta aiemmin. Aiemmin pariskunta oli maksanut velkoja yhdessä, mutta nyt mies jäi yksin velkojen kanssa. Lainaa hän joutui ottamaan myös hautajaiskuluihin.
Mies teki pätkätöitä ja rahat olivat jatkuvasti lopussa. Arkisten menojen maksuunkin hän joutui ottamaan lisää velkaa. Myös asunnon vuokra jäi välillä rästiin.
Mies yritti parantaa työnsaantiaan muuttamalla suuremmalle paikkakunnalle. Töitä löytyikin, mutta työnantaja ei kuitenkaan pitänyt kiinni sovitusta viikkotyötuntimäärästä.

Kun mies joutui pitkälle sairauslomalle, velkataakka kasvoi entisestään. Lopulta velkaa kertyi yhteensä noin 20 000 euroa.

6.Asuntokin meni velkoihin


Noin 65-vuotiaan miehen talousongelmat alkoivat, kun hän erosi vaimostaan. Osa yhteisiin nimiin otetuista lainoista tuli miehen maksettavaksi. Kun mies jäi eläkkeelle, hänen tulotasonsa romahti: eläke oli pieni, koska työura sisälsi myös työttömyyskausia.
Velkataakan lyhentäminen oli jo ennestään vaikeaa, mutta kun taloyhtiössä tuli remontti, olisi siihen pitänyt olla uutta lainaa. Kun rahat eivät riittäneet remonttiin, mies myi asuntonsa ja muutti vuokralle.
Asunnosta saadut rahat eivät kuitenkaan riittäneet kaikkien velkojen maksamiseen. Osa veloista meni ulosottoon.

Lopulta miehelle jäi velkaa noin 8 000 euroa.

11.1.2014 Otsikoista ...Mihin katosi luokaton Suomi?

Mihin katosi luokaton Suomi?

Tunnetko kuuluvasi keskiluokkaan? Niin tuntee moni muukin. Mutta miksi luokalla on yhtäkkiä taas merkitystä? Vai onko kyse vain huvista lokeroida itsensä? Yksi pelko tuntuu olevan yhteinen: se, että työttömyys syöksee pienituloisuuteen eikä koulutus enää pelasta.

Suomalaisten luokkajako on jälleen noussut esille. Eivätkö kaikki kuulukaan uuteen keskiluokkaan, kuten meille on uskoteltu?

Jakolinjat eivät ole kadonneet mihinkään, osoittavat useat viime vuosina julkaissut tutkimukset. Turun yliopistossa työskentelevä taloussosiologi Jani Erola jakaa suomalaiset peräti kuuteen luokkaan ammatin perusteella.

Erolan asiantuntemusta oli hyödynnetty Helsingin Sanomien luokkakoneessa ja Kuukausiliitteen jutussa, jossa luokkia pohdittiin kirjailijoiden näkökulmasta.

Keskiluokkaisen pelko on, että työttömyys, sairaus tai avioero voivat suistaa ainakin väliaikaisesti pienituloisuuteen.

Politiikan tutkijan, valtiotieteen tohtori Anu Kantolan mukaan uuden luokkajaon esiin nouseminen heijastaa nyky-Suomen ongelmia.

– Vanha luokkajako on murtumassa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut selkeitä luokkia, porvaristo, työväenluokka ja sitten maaseutuväestö, viljelijät. Tämä on ollut myös puoluejärjestelmämme pohja, Kantola sanoo Taloussanomille.

Vanha kehikko alkoi haurastua jo 1960-luvulla, kun koulutus irrotti suomalaiset perinteisistä luokistaan. Maaltamuutto ja suurten ikäluokkien siirtyminen työelämään veivät vanhalta jaottelulta pohjaa. Seuraava vuosikymmen oli politisoitumisen ja hyvinvointivaltion esiinmarssin aikaa.

Hyvinvointivaltion suuri kertomus on, että kuka tahansa voi parantaa elinolojaan koulutuksella.

Murros merkitsi samalla perinteisten maatalous- ja teollisuustyöpaikkojen nopeaa vähentymistä.

– Yhteiskunta on muuttunut ja vanhoilta luokilta on kadonnut pohjaa. Teollisuudessa piirissä on enää seitsemän prosenttia työtätekevästä väestöstä ja maataloudessa alle neljä, Kantola toteaa.

Globalisaatio
jyrää

Muutos jatkuu. Nyt Suomea muokataan myös rajojen ulkopuolelta. Globalisaatio on heikentänyt perinteisen työväestön asemaa ja kasvattanut ylimpien tuloluokkien etumatkaa muihin nähden.

On syntynyt huoli siitä, onko yksi etuoikeutettu luokka irtoamassa muusta yhteiskunnasta.

Alempien yhteiskuntaluokkien mahdollisuudet vaikuttaa omaan asemaansa ovat heikentyneet. Työväenluokan identiteetille työ oli tärkeä.

– Tämä oli myös keino parantaa omaa asemaansa esimerkiksi lakkoilun ja neuvotteluvallan avulla. Vähäväkisempikin kansanosa pystyi aktiivisesti kohentamaan omaa asemaansa, Kantola sanoo.

Voimakkaan työväen identiteetin sijaan ovat tulleet keskiluokkaiset ihanteet. Toisaalta keskiluokasta voi pudota, nopeastikin.

– Työttömyys tipauttaa ihmisiä yksilöinä. Yhteiskunnan ulkopuolelle tipahtavat ovat hajanainen joukko, joiden on vaikea nähdä, miten aseman parantaminen onnistuisi yhteistoimin. Uusi pysyvämpi syrjään jäävien rälssi on muodostumassa ammattitaidottomista ja nuorista.

– On huolestuttava merkki, jos syntyy väestöryhmä, joka putoaa pysyvämmin työelämän ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Heidän äänensä ei enää kuulu päätöksenteossa, Kantola sanoo.

Koulutus
ei aina auta

Suomessa on uskottu pitkään koulutuksen voimaan.

Jaotteluista paljon kirjoittanutta professori J.P Roosia mukaillen voisi sanoa, että ruotsalaistyyppistä luokkaretkeä ei pidetä Suomessa minään, koska lähes kaikki suomalaiset ovat kokeneet sen.

Suomalainen eliittikin korostaa usein työläistaustaansa.

Tamperelainen sosiologian professori Harri Melin korostaa, että koulutus on yhä väylä nousuun, mutta väylä on kaventunut.

– Koulutuksella on edelleen merkitystä, mutta se ei ole enää samanlainen tae noususta kuin menneinä vuosikymmeninä. Esimerkiksi yliopistotutkinto tuo mahdollisuuksia, mutta samalla se rajaa joitakin vaihtoehtoja pois. Asia on tärkeä, sillä koulutus on kuulunut olennaisena osana sosiaalidemokraattiseen pohjoismaiseen hyvinvointiprojektiin, Melin sanoo.

Hänen mielestään ennen ajateltiin, että työpaikkoja syntyy jatkuvasti lisää. Siksi koulutukselle oli luontainen tarve.

– Nyt sekä julkinen että yksityinen sektori ovat uudessa tilanteessa. Niin konepajat kuin teknologiateollisuuskin laajentavat ja rekrytoivat lähinnä ulkomailla.

Melinin mukaan työelämän ulkopuolelle jäävien koulutettujen nuorten tyytymättömyys ei ole järjestäytynyt poliittiseksi liikkeeksi, kuten jotkut ovat odottaneet.

Tähän vaikuttaa se, että keskiluokkaisen eetoksen omaksuneet nuoret eivät hae syyllistä syrjäytymiseensä ulkopuolelta vaan katsovat peiliin ja toteavat, etteivät vain ole järjestelmälle kyllin hyviä.

– Nuoret ovat osansa ottaneet, Melin painottaa.

Viimeaikaisten laskelmien mukaan Suomessa on jo yli 50 000 syrjäytynyttä nuorta.

8.1.2014. Ja selittelyt edelliseen Ilmoitukseen :/

8.1.2014. Ja selittelyt edelliseen Ilmoitukseen :/
Kaupungin maksusitoumusta yritettiin myydä nettihuutokaupassa – "typerä päähänpisto"
8.1.2014 11:23 12

Kuvakaappaus maksusitoumuksen myynti-ilmoituksesta keskiviikkoaamulta.
Nettihuutokauppa Huuto.netissä oli keskiviikkona 7. tammikuuta myynnissä Vantaan kaupungin myöntämä maksusitoumus. Sitoumuksella kerrottiin saavan 500 eurolla tarpeita uuteen kotiin mistä tahansa huonekaluliikkeestä. Paperin lähtöhinta oli 320 euroa, mutta ilmoitus suljettiin vajaan tunnin päästä eikä kauppoja tehty.
HS oli yhteydessä sitoumuksen myyjään, joka kertoi ilmoituksen olleen typerä päähänpisto. Vantaan kaupungin perhepalveluiden johtaja Maritta Pesonenkertoo, että sitoumus on aito ja Vantaalta myönnetty. Pesosen mukaan maksusitoumusten myyntiyrityksiin ei ole törmätty aiemmin. Nyt kaupunki selvittää asiaa.
"Ryhdymme toimialan sisäiseen tarkastukseen siitä, onko myöntömenettelyssä ja päätöksenteon valvonnassa huomautettavaa. Tämä on ikävä asia", Pesonen sanoo.
Vantaalta on myös oltu yhteydessä sitoumuksen myyjään. Pesonen ei vielä osannut sanoa, millaisia toimenpiteitä tapahtunut aiheuttaa kaupungin toiminnassa tai aiheutuuko siitä seurauksia myyjälle.
"Täytyy selvittää ja keskustella, miten tällaisia väärinkäyttötapauksia voisi ehkäistä", Pesonen pohtii.
Huuto.netin asiakaspalvelupäällikkö Tapio Luoto vahvistaa myyjän sulkeneen ilmoituksen itse. Keskiviikkoaamuna palvelun ylläpito muutti ilmoituksen statuksen ylläpidon sulkemaksi.
"Muutimme kohteen statuksen vaikka se suljettu olikin, koska ilmoitus rikkoi sääntöjämme."
Maksusitoumustaan kaupanneen myyjän kanssa on käyty läpi myös Huuto.netin puolelta.
"Kyllä tästä mahdollisesti sanktioita saa. Kuulemme myyjän näkemyksen ja tarkastelemme hänen kauppahistoriaansa. Tarvittaessa tunnus suljetaan joko pysyvästi tai määräajaksi."
Luoto ei muista törmänneensä vastaavanlaiseen tapaukseen aiemmin. Palvelun kautta myydään 800 000 kohdetta viikossa, ja ilmoitusten asianmukaisuuden valvonta perustuu satunnaisotantaan ja käyttäjien aktiivisuuteen. Kohdesivuilla voi lähettää ilmoituksen ylläpidon tarkistettavaksi.
"Ilmoituksia asiattomiksi epäillyistä kohteista tulee päivittäin, ja pääosin kaikki toimii hyvin. Ei ole näköpiirissä, että muuttaisimme kaikki jätettävät kohteet ennakkotarkistettaviksi", Luoto sanoo.
Ilmoituksesta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.
Helsingin Sanomat ja Huuto.net kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin.

8.1.2014 ”Tiedän että tein väärin” – sosiaalitoimen maksusitoumusta netissä kaupitellut katuu

”Tiedän että tein väärin” – sosiaalitoimen maksusitoumusta netissä kaupitellut katuu

Julkaistu: 8.1.2014 16:11

20-vuotias vantaalaisnuorukainen laittoi tiistaina iltapäivällä Huuto.nettiin erikoisen ilmoituksen
20-vuotias laittoi Huuto.nettiin ilmoituksen, jossa hän ilmoitti myyvänsä sosiaalitoimen hänelle huonekalujen hankintaa varten myöntämää 500 euron maksusitoumusta.

”Olen kuitenkin pieneen asuntooni ostanut jo kaiken tarvittavan ja näin haluaisinkin pistää rahat johonkin itselleni tällä hetkellä järkevämpään”, mies kertoi ilmoituksessa.


Nyt harmittaa


Pian nuorukainen tuli katumapäälle ja poisti ilmoituksen. Ilmoitus jäi kuitenkin sulkeutumisenkin jälkeen verkkoon.

− Se oli ihan hetken mielijohde. Tiedän, että tein väärin, ja juttu on vain paisunut. Nyt harmittaa, mies kommentoi nimettömänä IS:lle.

Mies oli jo ehtinyt ostaa huonekalut lainarahalla ja kertoo, että olisi tarvinnut huonekalujen sijaan rahaa ruokaan.

"Kysymys merkittävästä tapauksesta"


Vantaan kaupungin sosiaalitoimi sai tietää tapauksesta, kun kansalainen kanteli asiasta aluehallintovirastolle.

− Kyseinen tapaus on tullut tietooni. Tällaiset asiat aina selvitetään perin juurin, ja totta kai aika merkittävästä tapauksesta on kysymys, sanoo Vantaan kaupungin sosiaalityön esimies Outi Raidén.

Raidén kertoo yleisellä tasolla, että sosiaalitoimisto tekee petosepäilyistä harkintansa mukaan tutkintapyynnön poliisille. Vantaalaismies kertoo, että Vantaan kaupungista on otettu häneen yhteyttä.

− Olemme sopineet, että palautan tuen, ja kaupunki tekee petoksesta rikosilmoituksen poliisille, katuvaisen oloinen nuorukainen sanoo.

"Hirveän ikävä juttu"


Sosiaalityön esimiehen mukaan maksusitoumus on täydentävä tuki, joka liittyy ihmisen erityisiin oloihin. Maksusitoumuksen huonekaluihin voi saada esimerkiksi ilman kotia ollut ihminen, joka tarvitsee uuteen kotiinsa perushuonekaluja.

− Yleensä tuet ovat aika minimaalisia. On aika harvinaista, että myönnetään useampi satanen. Tämä on hirveän ikävä juttu, koska se leimaa myös sellaisia ihmisiä, joilla on kunnialliset perusteet sosiaalituen saamiselle, Raidén harmittelee.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

8.1.2014 Näinkin toimitaan, mutta onneksi tekijälle järki käteen ja poisti myynti-ilmoituksen ! Yritää jollain toisella keinolla varmaankin....

8.1.2014 Näinkin toimitaan, mutta onneksi tekijälle järki käteen ja poisti myynti-ilmoituksen ! Yritää jollain toisella keinolla varmaankin....
500€ Lahjakortti Ikea, Sotka, Asko, Isku, Muu liike

Hinta 320,00 €

Osta heti 400,00 €

Myynnissä 1 kpl

Sulkeutunut 07.01.2014 18:20:37

Myyjä

 Myynti-ilmoitukseni koskee siis Maksusitoumusta, jolla saa ostaa sängyn, patjan, keittiöpöydän ja -tuolit, astioita, peittoja, tyynyjä, liinavaatteita, pyyhkeitä tai valaisimia Avoimesta huonekaluliikkeestä, kuten Ikeasta tai vastaavasta.

Saat siis 500€ mihin tahansa huonekaluliikkeeseen pienemmällä määrällä rahaa.

Kolikon kääntöpuolena on se, että maksusitoumus on minun nimissäni ja minun pitää kuitata maksusitoumus oston yhteydessä.



TAUSTATIETOA:

Olen 20-vuotias nuori suomalainen mies, opiskelen  ..... Muutin ensiasuntooni tammikuussa 2014, ja jouduin lainaamaan rahaa ostaessani kalusteita kotiini.

Pari päivää ostosten jälkeen sosiaaliviranomaiselta tuli päätös maksusitoumuksesta, sillä olen muuttanut ensiasuntooni. Muuttoani tuettiin tällä 500€ sitoumuksella.

Olen kuitenkin pieneen asuntooni ostanut jo kaiken tarvittavan ja näin haluaisinkin pistää rahat johonkin itselleni tällä hetkellä järkevämpään.

Asun Helsingin Pasilassa, tarkempaa tietoa voi kysellä;

8.1.2014/7.1.2013 Huostaanotot painottuvat köyhiin perheisiin....

Huostaanotot painottuvat köyhiin perheisiin

Keskiviikko 8.1.2014 klo 10.10

Suomessa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia viime vuonna yhteensä 17 830. Heistä huostaanotettuna oli 10 675, joista puolestaan 3 856 oli uusia huostaanottoja.

Suurin osa Suomessa huostaanotetuista lapsista on joko ihan pieniä tai teini-ikäisiä. Tutkimukset osoittavat huostaanottojen myös painottuvan köyhien perheiden lapsiin.- Ne ovat valtavan suuria lukuja ja hirveän mutkikkaita asioita, huostaanottoihin perehtynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Tarja Heino summaa.

- Suurin osa lapsista, jotka otetaan huostaan, ovat köyhistä perheistä. Tosiasia on, että huostaanotettujen lasten vanhemmista yli puolet saa toimeentulotukea, ja voi sanoa, että 80-90 prosentilla huostaanotettujen lasten vanhemmista on jatkuvia taloudellisia vaikeuksia, Heino sanoo.

Erikoistutkijan mukaan köyhyys ei ole syy huostaanottoon, mutta perheen heikko taloudellinen tilanne voi johtaa taloudellisten ongelmien lisäksi sosiaalisten ongelmien kasaantumiseen.

- Yhteiskunnan kahtia jakautumista on tapahtunut jo parikymmentä vuotta. Kun huono kehä lähtee käyntiin, se tiivistyy ja vahvistuu. Toki kehältä toisellekin siirtymiä tapahtuu, mutta pulmien kasaantuessa ihminen väsyy ja kamelin selkä voi silloin katketa helpommin, Heino toteaa.

- Kaikissa Pohjoismaissa huostaanottoa vältetään varmasti viimeiseen asti. Eri asia on, miten lapsi, nuori ja vanhemmat voivat, pystyvät ja osaavat vastaanottaa apua. Kyse on kuitenkin lapsen oikeudesta päästä turvaan, Heino toteaa.Suomessa huostaanotetaan lapsia hieman muita Pohjoismaita enemmän. Heinon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on vahvemmat avopuolen palvelujärjestelmät kuin Suomessa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi Suomea paremmin toimivia perhekeskus-, koululaisten oppilashuoltoa, iltapäivä- ja nuorisotoimintaa.