16.5.2014 PERJANTAITA ELETÄÄN !

Juu, tämäkin viikko ollut sellaista säheltämistä kuin vaan voi olla. Soitellut perusturvaan puuttuvia rahojaan, tai oikeammin yritin selvitää mitä mulle loppupelissä kuuluu. Ja selvyys tuli ja sisäistin nyt sitten sen tiedon.
Voiko elämä olla niin sekaisin , että joutuu asiaa kertaamaan monta kertaa, kyllä voi.

Eli vielä tässä kuussa , toukokuussa, mulle ei tule muuta kuin se satanen, ja sitten ne avustukset , eli ruokaseteli viime viikolla ja se 24 €. Sillä mun pärjättävä tämä kuukausi loppuun, mutta onneksi noita hyväntekijöitä riittää mun elämässäni. Ihan yllättäin tänään sain naapurin rouvalta ruokakassin !
Ja seurakunnassa olin kanssa palaveeraamassa ja sieltäkin avustusta. Ja olihan mulla onni saada myös postista taas pieni avustus loppukuulle. Kiitos, olen tosi onnekas ollut , siitä että apua saa joka apua pyytää ja tarvii.

Tietty mietin myös niitä jotka eivät ole yhtä onnekkaita, mutta tämä on mun keino selviytyä, ja joka kerta minä kiitän , kun apua saan. Ja yritänhän minä itsekkin , autan vanhuksia, ja tarjottiin toistakin hommaa, mikä olisi vaan hyväntekeväisyyttä, mutta saisin siitä varmasti jotakin, itsekkin, enkä tarkoita rahaa vaan kokemusta, oppia ja iloakin ehkä.
Niinhän se sanonta menee hyvä antaa vähästäänkin , paha ei paljostaankaan.

Kesäkuussa siis saan 104 € toimeentulotukea ja 100 € välitystilin ylijäämää. Sillä sitten pitää elää, ja elänkin.
Vaikkakin ensimmäisestä maksan sen lehtilaskun ja toisesta puhelinlaskun, jää 100 € / 20€ viikko.
Toivotaan,  että ei sataisi, kun en vieläkään ole saanut hommattua niitä saappaita. Ja kesällähän voi kävellä paljain varpain. Hyvää terapiaa varpaille ja jaloille.

Mä olen yrittänyt säästeliäästi ostella ettei kaikki mene kerralla, ja onneksi mulla on noi pakastimet.
Sinne voin leipoa pulla yms. Jos tarve vaatii, ja terapiaahan se mulle on, tykkään leipomisesta.

Ja jos joku tarvii neuvoja, sen verran vanha konkari tässä sopassa olen , että mielelläni neuvon.
Joskus sellainen ihminen , joka on tarponut tämän rumban itse, osaa neuvoa ehkä heellemmin , kuin asiantuntijat. Rohkeasti.

Mutta, lukijoilleni toivottelen, kauniita päiviä ja aurinkoa .

12.5.2014 MONTA TYÖNTEKIJÄÄ, JOKAISELLA ERI KÄSITYS

PERUSTURVAKESKUKSESSAMME !
Välillä tekisi lopettaa tuo mun välitystili homma. Enemmän mä tässä joudun nyt taistelemaan, kuin ennen muinoin.
Eli kun viime viikolla laitoin sinne ne lehtilaskut , toisen olin maksanut ja toista en vielä. Ja puhelinlaskun&netti olin osasuorittannut siitäkin osan, ja 67 € jäi tälle kuulle vielä maksettavaa.
Niin eikös sieltä sitten tullutkin lappu, jossa olivat maksaneet yhden sähkölaskun ja muuten oli kirjoitus:
PS: muut laskut kuuluvat toimeentulotuen perusosalla(480,20€), katettaviin menoihin, niitä ei huomioida erikseen menoina. Palautan laskut,  ne tulee maksaa itse.
Ja no soitin sitten sinne perusturvaan ja keskustelin työntekijän kanssa, ja taas eri henkilö, sanoi että kun maksan tuosta perusosasta 266€ pankin lainan , jää 214,20 € josta olen saanut sen 104,32 € ja sähkölasku 35,36€ ja sairaalalasku 30 € ,  ja viikonloppuksi sain perjantaina, 20 € ruokasetelin,  läheiseen K-kauppaan. Ja tuloutusta oli 24 € tänään, eli tässä tämän kuun saldoko.

No, ei se mitään kyllä mä pärjään, on puurohiutaleita, riisiä ja pakkasessa leivonnaisia, ja leipää.
Mutta tuli kyllä viikonloppuna mieleen tuo pikavippi taivas, jos olisi luottotietoinen niin tarjontaa on aikasenlaisesti.  Ihan alkaen 20 €:stä eurosta ihan pitkälle neljä nollasiin lukuihin. Ja voi niitä herkkiä, rahattomia, mitkä menee lankaan, ja uudelleen ja uudelleen. Voi , lukisivat tämän ja sitten vasta miettisivät kannattaako, ei todellakaan.  Jotakin laina juttua luin tuolta, on laitettu lainaa takuumaksu, vaikka korko olisi pieni niin tämä takuumaksu on sitten aikasen suuri

Luottotiedot ovat ihmiselle tässä nykyisessä maailmassa aikasen tärkeä asia.
Ei saa vuokra-asuntoa, ei pankista lainaa, ei ammattia, jossa vaaditaan puhtaat luottotiedot.
Ei luottokortteja, ei ostoksia osamaksulla, ei tilauksia netistä.

Eli totaalinen putoaminen tyhjään. Ja vielä kun ulosottokin tulee kuvioon, ei tämä elo ole mitään herkkua.
Ei uusia kevät vaatteita, ei uusia kenkiä eikä matkoja vaikka vaan kotimaahan , ja kahvilassa käyntejä.
Jopa oma minä kuva voi horjua, ja muuttua, ryhti painuu, ei nauti elämästä, hymy katoaa.

Mutta ajatukset oli tässä, koetetaan taas pikkasen kesää kohti paremmin mielin.

9.5.2014 VANHUKSETKIN ....

Vanhusten maksuhäiriöt kasvussa
Maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Koko maassa maksuhäiriöiden määrä lähentelee jo laman jälkeistä ennätystä.


Mistä on kyse?

Maksuhäiriöiden määrä jatkaa kasvuaan Suomessa
Maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä
Suomen Asiakastiedon mukaan keskimäärin kuluttajalla on rekisterissä 16 merkintää. Määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin.
Nuorten aikuisten lisäksi kulutusluottoihin turvautuvat myös vanhemmat ihmiset
Maksuhäiriömerkintöjä löytyy yhä useammalta ikäihmiseltä. Luottotietoyhtiö Bisnoden mukaan maksuhäiriöisten yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut Suomessa lähes 70 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2013. Viime vuonna maksuhäiriömerkintä oli 44 000:lla yli 60-vuotiaalla.

Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen sanoo, että monella velkaantuminen jatkuu eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tilanne voi muuttua tukalaksi, kun tulot putoavat mutta menot pysyvät entisellään.

Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä kuluttajalla on jo 16 merkintää, mutta määrä vaihtelee yhdestä useisiin satoihin. Tosin vuodesta 2011 lähtien jokainen ulosottoesteen sisältämä velka on aiheuttanut oman maksuhäiriömerkintänsä, joka on kasvattanut uusien maksuhäiriöiden määrää merkittävästi.

Koko maassa maksuhäiriömerkintä oli viime vuoden lopussa 360 000 henkilöllä. Määrä on lähes 70 000 enemmän kuin vuonna 2008. Enimmillään maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut vuonna 1997 noin 368 000. Maksuhäiriöitä on kaikissa ikäryhmissä enemmän miehillä kuin naisilla. Yrityksiä, joilla on maksuhäiriömerkintä, oli viime vuonna runsaat 55 000.

Velkaneuvoja Liisu Kuusela Kouvolan kaupungilta sanoo, että nuorten asiakkaiden kohdalla näkyy selvästi pikavippien ottaminen. Kulutusluottoja ottavat hänen mukaansa kuitenkin yhä enemmän myös vanhemmat ihmiset. Kouvolassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan noin kuukauden ajan.

Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteisessä velkaneuvonnassa työskentelevä Kirsi Parikka kertoo, että vanhusten määrä asiakkaina on pysynyt melko tasaisena. Uusia asiakkaita tuli velkaneuvontaan viime vuonna lähes 300. Sukupolvien välillä on eroja, mutta pikavippejä ottavat kaiken ikäiset.

Kotkan seudun korkea työttömyys näkyy myös Parikan mukaan velkaneuvonnassa. Suurista asuntolainoista selvityminen on vaikeutunut, kun työpaikka on lähtenyt yllättäen alta. Kotkassa velkaneuvontaan pääsyä joutuu odottamaan kahdesta kolmeen kuukautta.

Kymenlaakson aikuisväestöstä maksuhäiriömerkintöjä oli kahdeksalla prosentilla tammikuun puolivälissä. Laskujen laiminlyönnistä johtuva maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä kahdesta kolmeen vuotta.

9.5.2014 MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ

Nuoret asunnottomat pulassa Helsingissä – pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen
Nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi. Valtaosa asunnottomista nuorista on Helsingissä. Pääkaupunkiseudlla pienikin maksuhäiriömerkintä voi estää asunnon saamisen. Nuorisoasuntoliitto toivoo, että asuminen saadaan osaksi nuorisotakuuta.


Tyhjä asunto.
Oma asunto on monen nuoren haaveissa.
Alle 25-vuotiaiden nuorten pitkäaikaisasunnottomuus on lisääntynyt merkittävästi.
Kasvua edelliseen vuoteen oli koko maassa jopa 27 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on noin 8 000  asunnotonta, joista neljännes on nuoria. Heistä yli puolet eli reilu tuhat on Helsingissä.

- Tämä liittyy siihen, että Helsinkiin on paljon tulijoita, mutta asuntoja on vähän eli asumisen hintataso on hirveän kallis täällä, selittää Nuorisoasuntoliiton kehittämispäällikkö Tiina Irjala.

Maksuhäiriömerkinnät taakkana

Nuorten asunnottomuuteen liittyy yleisen taloustilanteen ja työllisyyden ohella maksuhäiriöiden yleistyminen.

- Nykyään jo kymmenellä prosentilla nuorista on maksuhäiriömerkintä. Se tarkoittaa, että joka kymmenennen nuoren on äärimmäisen vaikeaa saada vuokra-asuntoa, Irjala kiteyttää.

Nuorisoasuntoliitossa toivotaan vuokranantajilta joustoa.

- Vuokranantajat ovat aika tiukkoja maksuhäiriömerkinnöistä. He voisivat enemmän selvittää, ettei ihan pienistä maksuhäiriöistä tulisi estettä vuokra-asunnon saamiselle.

Nuorisoasuntoliitto rakentaa asuntoja nuorille ja tarjoaa näille tukea ja neuvontaa asumiseen liittyvissä asioissa. Liiton asuntoihin voivat päästä myös maksuhäiriömerkinnän saaneet.

- Toki sitä katsotaan, että jos on hirveän suuri maksuhäiriömerkintä, joka on tullut maksamattomista vuokrista, niin se saattaa olla este, mutta tapaukset selvitetään aina yksilöllisesti, Irjala sanoo.

Asunnottomuus on myös työssäkäyvien ongelma

Vastoin yleistä käsitystä asunnottomuus ei ole ainoastaan syrjäytyneiden ongelma, vaan asunnottomia voivat olla myös palkkatyössä käyvät nuoret, joiden varat eivät riitä asuntoon. Nämä saattavat majailla kavereidensa luona väliaikaisesti, eivätkä välttämättä näy tilastoissa.

Toisaalta monilla asunnottomilla on myös ongelmia arjen hallinnassa.

- Maksuhäiriöt ja puutteet talouden hallinnassa ovat tehneet asunnottomuudesta yleisempää, mutta on siellä edelleen laajasti ongelmia elämän hallinnassa ja arjen taidoissa. Voi olla kestämätön kotitilanne tai lastensuojelutaustaa, kertoo Irjala.

Järkeä kaavoitukseen

Irjalan mielestä pääkaupunkiseudun asuntopulaan pitäisi puuttua jo kaavoituksessa.

- Toivon, että saataisiin mahdollisimman paljon järkevän kokoisia ja hintaisia asuntoja. Siihen liittyvät kaavoituskysymykset, tinkiminen autopaikoista ja väestönsuojista.

Lisäksi Nuorisoasuntoliitossa toivotaan, että asuminen lisättäisiin osaksi nuorisotakuuta.

- Asuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin työllistyminen ja koulutuspaikan saaminen, Irjala toteaa.

6.5.2014 VELKASANEERAUKSEEN......

Minun kohdallani se on pois suljettu mahdollisuus, koska minä olen ollut siinä jo kerran, ex-mieheni velkoja maksellen 5 vuotta putkeen, ensin siinäkin maksoin muutaman ajan ulosottoon.
Ja toista kertaa ihmisellä ei kuulemma ole mahdollisuutta siihen hakeutua, tai on mutta minun kohdallani ei se kriteeri tule täyttymään.

Makselen siis lainaani pankille 4 vuotta ja 3 kuukautta, yritän olla, tai siis olen ottamatta maksuvapaita kuukausia, koska lähimmäinen ja perikunta ovat lainassa takaamassa, tämä asia pitää hoitaa näin, ettei tule sukuriita ja välit menee poikki.

Takuusäätiön lainaakin olen jo kerran kysynyt, mutta summa meni ylitse, ja pankki ei antanut takuusäätiön takaamaa lainaa minulle, koska en ollut kykenevä maksamaan sitä takaisin.

Ja muuta laskut ja vipit saavat mennä ulosottoon ja ovat jo suureksi osaksi menneetkin. Mutta onneksi myös suoritan ulosottoon ansiosidonnaisesta päivärahasta 1/3 osaa, eli on suoritusta jo 9000 € ja koko ajan kun suoritan vähenee summa, tai pysyy ainakin kohtuuden rajoissa.

Onhan tämä kituuttaminen ihan syvältä, ja harmittaahan se ettei voi matkustella kotimaassa (ikinä en ole vielä Tallinnaa pidemmällä käynyt tai Ruotsissa) , tapaamassa ystäviä, tai voin, mutta se vie ruokarahoista sitten osuuden ja mielummin näin kuin kadulla ja asunnottomana, pari kertaa niitä uhkauksia on tullut elämäni aikana, mutta aina jostain useimmiten perusturvasta apu tullut. Mutta nyt saa sekin jäädä.

Kyllä 50 naisen pitää tajuta, elää kuten muittenkin, rahatilanne hallinnassa ja elämän valttikortit kourassa.
Kovaa koulua käyn, ja kyllä uskon että päivä tulee , kun saan hengähtää , olen voittanut.

5.5.2014 HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ

Päivä on mitä onnekkain , aurinkokin loisti loppu illasta oikein taivaan täydeltä, kylmä viima muistutti kevään petollisuudesta. Vaatetta päälle ja liikuntaa, jos tuppaa tulemaan liian kylmä.

Sain kaksi kirjettä tänään sukulaiselta toisen ja siellä oli villasukat,  pieni kirja Onnen Ajatuksia, ja kortti ja seteli, ja pyydettiin ostamaan kukkia sillä rahalla ja istumaan uudet villasukat jalassa sohvalle ottamaan kirjan käteen ja lukemaan siitä ajatuksia. Niin tein.

En murehtinnut raha-asioita, en murehtinnut ulosottoa en ollenkaan mitään. Oli hyvä olla.
Se kesti muutaman tunnin, kyllä tämä elämä vaan koulii kovalla kouralla, meitä velallisia. Ja jollekin se pieni asia voi olla suuri, pieni muistaminen, entä muistamatta jättäminen tuoko se toivottomuutta tulevaisuuteen.
Tuo, olen sitä mieltä, jos kukaan ei muista sinua siitä että tänäänkin tai joku muu päivä päivä voi olla onnellinen siitä pienestä lahjasta, muistamisesta ja siitä että, että joku muistaa sinua esimerkiksi kirjeellä tai kortilla, antaa voimaa jatkaa sitä toivotonta taapertamista toivottomuudesta toivoon ja uskoon että, joku kaunis päivä  olen yhtä voimakas ja arvokas, kuin kuka tahansa meistä,  anteeksi teistä, me tulemme vahvoiksi ehkä vahvemmiksi kuin kukaan koskaan on ollut , tällaisen tilanteen jälkeen.

Toisen paketin sain kanssa hyväntekijältä. Siinä oli nahkatakki, josta olen aina unelmoinut , mutta jota koskaan en ole saanut hankittua, ja niin se oli tänään mulla , kuin taivaan lahjana.  Kiitos . Paljon muutakin oli  mutta tuo oli sellainen , joka sai kyyneleet silmiini.

Ja kun olen nöyrtynyt tarpeeksi tässä elämän tilanteessani, olen kirjoittanut HYMY-lehteenkin  hymyntekijä palstalle, olisinko minä sen joka ansaitsee jotakin hyvää, en paljon pyytänyt , kumisaappaita ja Diksonin maiharitakkia.

Laskuista sen verran, että taas sinne ulosottoon oli mennyt, ja pyysivät menoa toimistoon, menen keskiviikkona, kun menen kysymään myös siitä, vievätkö veronpalautukseni sinne niille, saatavaksi.

Ja tämän kuun toimeentulotuki oli ja meni, keskiviikkona menen SRK:n juttu hetkeen, nöyränä. tykkään niistä juttutuokioista, saan niistä voimaa, ja iloa. Mun työntekijä on huippu henkilö.

Ette usko , että mieleni tekisi välillä luovuttaa tämä koko kurjuus, en yhtään ihmettele niitä keneltä tämä taakka menee liian raskaaksi, ja tosiaan luovuttaa.
Kokonaan.
Puoliksi.
Yksinäiselle tämä voi olla myös lopullinen päätös.
Näitä ahdinko hetkiä tulee kullekkin, välillä, mutta minäkin yritän sinnitellä, ja ajatella juuri viime viikkoista ohjelmaa, osattomana, kodittomana ilman mitään omaa, muuta kuin se pussi pari vaatteita.

Mutta sitä toivoa pitää olla ja siihen on uskottava.
Muuten ei ole mitään mihin uskoa.

1.5.2014 NO, KELALTA TAISI PÄÄSTÄ PIENI VIRHETIETO

Kopioitu  teksti netistä YLEN:n sivuilta "Oikaisu Ajankohtaisen kakkosen juttuun: Virolainen työtön voi saada työttömyysturvaa Suomesta vain 3 kk:n ajan
Ajankohtainen kakkonen laski Kelan tietoihin perustuen kuinka paljon kuvitteellinen virolainen kirvesmies Martin ja hänen perheensä voisivat saada sosiaaliturvaetuisuuksia Suomesta.


Virolainen rakennusmies
 Mistä on kyse?

Maahanmuutto ja siihen liittyvä mahdollinen sosiaaliturvaturismi on yksi eurovaalien pääteemoista
Elintasoero uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä luo jännitteitä
Euroopan unionin alueella ei ole yhtenäistä sosiaaliturvajärjestelmää
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asu Suomessa
Ajankohtainen kakkonen kertoi tiistaina Kelalta saamiinsa tietoihin perustuen, että työttömäksi jäänyt ja Viroon palaava virolainen kirvesmies voisi saada Suomesta jopa 30 000 euron sosiaalietuudet itselleen ja perheelleen 500 päivän työttömyysjakson aikana.

Keskiviikkona 30.4.2014 ilmeni, että Kelan toimitukselle antama tieto oli väärä. Tosiasiassa kotimaahansa palaava virolainen työtön voi saada työttömyyspäivärahaa ja muita etuuksia vain kolmen kuukauden työttömyysjaksolta.

Tässä Ajankohtaisen kakkosen oikaistu juttu Kelalta saatuihin korjattuihin tietoihin perustuen:
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu asumiseen Suomessa. EU-lainsäädännön perusteella suomalaisen sosiaaliturvaetuuksien piiriin voi kuitenkin päästä, vaikka ei asuisi Suomessa. Tämä aiheuttaa kitkaa erilaisten lainsäädäntöjen yhteensovittamisessa.
Kaikissa EU-maissa käydään tällä hetkellä keskustelua etenkin lyhyttä työaikaa tekevästä vierastyövoimasta. Peruskysymys on, että millaista yhteyttä heiltä voidaan edellyttää jäsenvaltioon, ennen kuin oikeus erityisesti verorahoitteisiin etuuksiin avautuu. Sosiaaliavustuksen saajasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle.

Jäsenvaltioissa käydään myös keskustelua sosiaaliturismista eli liikkujista, jotka shoppaavat sosiaaliturvaa toisista maista. Tämä haasteen ratkaiseminen on Kelan asiantuntijoiden mukaan keskeistä koko EU:n uskottavuuden kannalta.

Martinin tarina

Kuvitteellinen henkilö Martin on virolainen kirvesmies. Hän työskentelee rakennustyömaalla Helsingissä. Martin on ollut suomalaisen urakoitsijan palveluksessa viime vuoden lokakuusta lähtien. Martin tekee normaalia kahdeksan tunnin työpäivää ja saa palkkaa alan työehtosopimuksen mukaisesti.

Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sairasvakuutuksen piirin pääsee, jos työ Suomessa on tarkoitettu kestämään ainakin neljä kuukautta, työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka on alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 154 euroa kuukaudessa.
Martinin työskentely täyttää edellytykset ja Kela on hyväksynyt Martinin Suomen sosiaaliturvaan sekä sairaus- ja työttömyysvakuutukseen.
Kuukaudessa yli 600 euron tuet

Martinin vaimo Siiri asuu Tallinnassa. Hän ei ole töissä vaan hoitaa kotona perheen kahta lasta. Perheen esikoinen Rasmus on neljävuotias ja kuopus Eerik vuoden ikäinen.
Suomen valtio maksaa Martinin perheelle lapsilisät täysimääräisesti, koska Siiri ei ole Virossa töissä. Rasmuksen lapsilisä on 104,19 euroa ja Eerikin 115,13 euroa kuukaudessa. Yhteensä Martinin perhe saa lapsilisiä 219,32 euroa kuukaudessa.

Suomi maksaa lisäksi Martinin perheelle kotihoidon tukea. Alle 3-vuotiaasta Eerikistä maksetaan 341,06 euroa kuukaudessa. Yli 3-vuotiaasta, alle kouluikäisestä Rasmuksesta tuki on 65,61 euroa kuukaudessa.
Suomen valtio tukee joka kuukausi Martinin perhettä 625,99 eurolla, kun lapsilisät ja kotihoidontuki lasketaan yhteen.
Jos Siiri päättää mennä Virossa töihin, niin Suomen maksamien perhe-etuuksien yhteismäärästä vähennetään Viron maksamat etuudet.

Martin sairastaa

Suomi vastaa Martinin sairaanhoitokustannuksista. Martinilla on oikeus käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja kuten kotikuntalaisella.

Martin maksaa saman asiakasmaksun kuin kotikuntalaiset ja Suomen valtio korvaa kunnalle Martinin hoidosta aiheutuneet hoitokustannukset. Martinilla on myös oikeus saada Kelan maksamia sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, vaikka hän ei olisi työntekonsa vähäisyyden vuoksi tullut Suomessa sairausvakuutetuksi.

Jos Martin asuu Virossa, hänellä on oikeus saada Virossa kaikki tarvitsemansa sairaanhoito. Suomi maksaa Virolle Martinin siellä saaman hoidon kustannukset. Kela antaa Martinille myös eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän osoittaa oikeutensa saada kiireellistä hoitoa EU-alueella. Suomi vastaa tämän Kelan antaman kortin perusteella aiheutuvista hoitokustannuksista.
Koska Martin on sairausvakuutettu Suomessa, hänellä on myös oikeus sairauspäivärahaan. Jos Martinin kuukausipalkka on 3 000 euroa kuukaudessa, hän saa sairauspäivärahaa noin 79 euroa arkipäivältä. Jos Martinille on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös, hän voi saada myös kuntoutusrahaa.

Martinin perhe sairastaa

Suomi vastaa myös Martinin vaimon Siirin ja heidän lapsiensa Rasmuksen ja Eerikin sairaanhoidon kustannuksista. Perheenjäsenet saavat kaiken tarvitsemansa hoidon Virossa ja Suomi korvaa Virolle hoitokustannukset.
Siiri ja lapset voivat käyttää myös Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluja ja saada Kela-korvauksia yksityisten terveyspalvelujen kustannuksiin samalla tavoin kuin Martin. Lisäksi Kela antaa myös kullekin perheenjäsenelle eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Siirin ja lasten sairaanhoidon kustannukset siirtyvät Viron vastuulle, jos Siiri päättää mennä Virossa töihin. Tällöin Suomi vastaa vain Martinin sairaanhoidon kustannuksista.

Martin jää työttömäksi
Yllättäen Martinin työt rakennuksella loppuvat ja toukokuussa hänet irtisanotaan. Martin ilmoittautuu Suomessa työttömäksi työnhakijaksi työvoima- ja elinkeinotoimistoon ja palaa perheensä luokse Tallinnaan.
Saadakseen suomalaista työttömyysturvaa, Martinin tulee täyttää työssäoloehto. Martin on oltava palkkatyössä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana.
Suomi maksaa Martinille Viroon peruspäivärahan, joka on 32,66 euroa päivässä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lisäksi Martin saa kahdesta alle 18-vuotiaasta pojastaan lapsikorotusta 7,74 euroa päivässä.

Työttömänä työnhakijana Martin on kuitenkin samojen velvoitteiden piirissä kuin Suomessa asuvat työttömät työnhakijat. Jos Martin kieltäytyy tarjotusta työstä tai työllistymistä edistävästä palvelusta, hän voi menettää työttömyysetuuden määräajaksi.
Perheensä luona Tallinnassa asuva työtön Martin saa Suomesta peruspäivärahaa yhteensä 808 euroa kuukaudessa. Jos Martin ei saa töitä, Kela maksaa hänelle peruspäivärahaa kolmen kuukauden ajan.
Suomi maksaa edelleen työttömän Martinin perheelle lapsilisät. Peruspäivärahan kanssa Martinin perhe saa joka kuukausi Suomesta 1 027,32 euroa.

Keskiverto virolainen tienaa kuukaudessa noin 930 euroa. Esimerkiksi majoitus- ja ravintola-aloilla keskipalkka on kuitenkin 605 euroa kuukaudessa.
Suomen ulkomaisille vierastyöläisille maksamia sosiaalietuuksia kommentoivat tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa eurovaaliehdokkaat Sari Essayah (kd.), Jussi Halla-Aho (ps.) ja Jyrki J. Kasvi (vihr.).

Juttua on muutettu keskiviikkona 30.4. Kelalta saatujen korjattujen tietojen pohjalta.

Lähteet: Kansaneläkelaitos"

Oma kommentti : KELA:n antamissa, jukaisemissa tiedoissa tulee virheitä , niin miksi ei niitten antamissa rahoissa/korvauksissa voisi tulla vipoja. Ja miten ne sitten perii noilta ulkomaalaisilta liikaa maksettuja korvauksia. Mietimpä vaan ja tuumailen ??
Kuinka monta puhelin / sähköposti kyselyä ne ovat saaneet tuon 30 000 € antamisesta sosiaalisena tilinsiirtona.
Olisihan se ollut todella väärin, jos syydetään rahaa ulkomaille, kun kotimaassakin olisi  pikkasen epäkohtia.