Sosiaalitoimistojen asiakkaita pompotellaan luukulta toiselle ja työntekijät kuormittuvat Kela-sotkuista.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Whatsappissa Jaa Messengerissä
Toimeentulotuen siirrolla kunnilta Kelaan haluttiin vahvistaa yhden luukun periaatetta: kaikki etuudet samasta paikasta.
Toisin kävi.
Eniten apua tarvitseville syntyi kahden luukun systeemi, jossa asiakkaita pallotellaan Kelan ja sosiaalitoimiston välillä. Osa katoaa jonnekin välimaastoon.
Yhteiskunnan heikoimmista tuli vuoden 2017 tukiuudistuksen häviäjiä. Asunnottomien, pieneläkeläisten, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten ja maahanmuuttajien joukossa on paljon heitä, joiden ongelmia ei ratkaista rahaa jakamalla.
Heistä moni tuntee tulevansa kyykytetyksi.
Kysyimme neljältä tukea saavalta ihmiseltä, millaista on elää köyhänä Suomessa.
Jaro Ström
työtön, 42
Jaro Strömin tatuoidut sormet napsauttavat tottuneesti oluttölkin auki, kun hän astuu rappukäytävästä tuuletusparvekkeelle. Täällä Itä-Pasilan Junailijankujalla, Helsingin kaupungin tuetun asumisen yksikössä eli Juniksessa, on 65 asukaspaikkaa ihmisille, joilla on eritasoisia elämänhallinnan ongelmia ja sairauksia.
Ström päätyi Junailijankujalle viime syksynä oltuaan asunnottomana. Käytännössä hän asusteli tyttöystävänsä luona, koska edellinen asunto lähti alta muun muassa vuokrarästien takia.
Jaro Ström ikkunassa
Pitkä päihdehistoria on Strömin omien sanojen mukaan selätetty metadonikorvaushoidon avulla.
Juniksessa hän tekee pieniä projektitöitä, kuten siivousta, tiskaamista ja huonekalujen kokoamista.
– Tienaan röökirahat. Muuten tuet eivät riitä, jengin on koko ajan pakko lainailla toisiltaan, kun eläkkeet ja muut rahat tulevat eri aikaan. Tulee hirveä kierre, Ström kertoo.
Tukien hakeminen sujuu kohtalaisen vaivattomasti. Kerran kuukaudessa pitää kirjautua nettipankkitunnuksilla Kelan sivuille ja laittaa rastit ruutuihin: työtön, työtön, työtön.
Jaro Ström portailla
Asumis- ja työmarkkinatuista jää kuussa käteen 538 euroa.
Jaro Ström kastelee kukkia
Vaikka Kelan kanssa nyt sujuu, on joitakin asioita pitänyt oppia kantapään kautta.
Lähes automatisoituun helppouteen liittyy myös miinoja: esimerkiksi vuokran omavastuuosuus täytyy maksaa itse. Tätä kaikki eivät tiedä tai muista.
– Sossuaikana se meni suoraan tililtä, mutta nyt monelle tulee helposti vuokrarästejä. Mullekin oli kertynyt niitä pitkältä ajalta, kun en tiennyt tästä systeemistä mitään. Onneksi saatiin sovittua, että voin maksaa ne osissa.
Vuokravelat ovat yksi merkittävästi lisääntynyt avuntarpeen kohde Helsingissä, kertovat Helsingin pohjoisen alueen aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist ja nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela.
– Asumiseen liittyvien menojen, jotka periaatteessa kuuluvat Kelalle, maksumäärät ovat meillä lisääntyneet huomattavasti. Haluamme turvata, etteivät ihmiset joudu asunnottomaksi. Kunta on maksanut vuokravelkoja huomattavasti aiempaa enemmän.
Jaro Ström nojaa kaiteeseen
Tukiuudistuksella syntyi järjestelmä, josta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Heitä Itä-Pasilan Juniksessa riittää.
Seitsemännen kerroksen tuuletusparvekkeelta näkyy idässä Kalasataman rakennustyömaalla kääntyilevät nostokurjet. Sinne Jaro Ström menisi mielellään töihin, mutta aina tulee jokin este. Tulityökortti puuttuu, työturvallisuuskortti on vanhentunut.
Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin. Sitä marssia rytmittää kerran kuukaudessa tapahtuva kirjautuminen Kelan sivuille. Työtön, työtön, työtön.
Ongelmat ehtivät kasaantua
Reilu kolme vuotta sitten tehdyn lakimuutoksen piti vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tehostaa toimeentulotuen toteuttamista.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan kuitenkin edelleen kunnasta. Näin syntynyt kahden luukun systeemi on paljastunut kipukohdaksi.
"Haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät putoavat turvaverkkojen läpi."
– palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laine, Masku, Mynämäki, Nousiainen
Kolme erilaista toimeentulotukea
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Sitä voi saada, jos henkilön tai perheen rahat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin.
Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää kunta erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata. Sitä voi saada esimerkiksi asumismenoihin tai jos taloudellinen tilanne heikkenee äkillisesti.
THL:n keräämien alustavien tietojen mukaan toimeentulotukea sai viime vuonna 316 000 kotitaloutta.
Yle Uutiset on haastatellut tätä artikkelia varten 25 kaupungin tai kunnan sekä viiden kuntayhtymän sosiaalityön vastuuhenkilöitä.
Vastauksista selviää, että alun kaaoksen jälkeen perustoimeentulotuen toimeenpano sujuu Kelalta jo paremmin. Yhteistyö Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välillä on koko ajan sujuvoitunut.
Huoli kaikkein heikoimmista on silti kasvanut kunnissa.
"Kela on pystynyt ottamaan hyvin vastuuta tilapäisen toimeentulotuen tarpeessa olevista asiakkaista ja niistä, jotka osaavat hoitaa asioitaan. Meille kaatuvat pitkäaikaisessa taloudellisessa niukkuudessa elävät, moniongelmaiset ja sairaat asiakkaat."
– nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela ja aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist, Helsinki
"Ongelmat kasaantuvat, eikä niihin päästä puuttumaan ajoissa. Ennen uudistusta asiakkaita tavattiin säännöllisesti ja heidän ongelmansa olivat ennakoitavissa."
– sosiaalityön päällikkö Jenni Halava, Parkano
Valtiontalouden tarkastusvirastokin on havainnut kahden luukun ongelman.
Se evästää lainsäätäjiä jatkossa huolehtimaan, että "heikoimmassa asemassa olevat asiakasryhmät kykenevät hakemaan heille kuuluvia palveluita ja etuuksia".
"Välillä asiakas ei ole osannut riittävästi tuoda kirjallisessa hakemuksessaan esiin tarpeitaan ja toiveitaan hakea myös täydentävää tukea. Jos hakeminen 'toiselta luukulta' jää asiakkaan hoidettavaksi, jaksavatko kaikki tehdä uuden hakemuksen?"
– johtava sosiaalityöntekijä Johanna Turunen, Joensuu
"Olihan se ennen sujuvampaa: asiakas tuli toimistoon ja sai kaikki etuudet tarkistettua aina perustoimeentulosta ennaltaehkäisevään. Saimme yhdellä istumalla kokonaiskuvan paremmin selville."
– sosiaaliohjaaja Päivi Andersson, Hanko
Sirpa Manninen
elämänkriisistä kuntoutuva, 46
Keskenmeno. Insinööriksi opiskelevan Sirpa Mannisen, 46, elämä pysähtyi kolme vuotta sitten, kun vauvan odotus loppui.
Hän sai pinnistettyä loppusuoralla olevat opintonsa valmiiksi, mutta sen jälkeen arki romahti. Seuraavat viikot Manninen vietti sairaalassa.
– Keskenmeno vaikutti mielenterveyteeni. Siitä toipuminen vei pitkään. Olin tehnyt koko opiskeluajan alani töitä eri metsäyhtiöissä, mutta valmistumisen jälkeen olin työtön.
Sairaalasta päästyään Manninen eli jonkin aikaa toimeentulotuella, mutta aloitti sitten työt puhelinmyyjänä. Tulot ovat sen jälkeen olleet pienemmät kuin opintojen aikana.
Sirpa Manninen parvekkeella
Sirpa Manninen asuu lähellä Jyväskylän keskustaa. Vuokra on korkea, vaikka talo on vanha.
– Saan yleistä asumistukea. Viime vuoden loppupuolella jouduin hakemaan toimeentulotukea. Asun kaksiossa: kävin Kelan kanssa pitkän taistelun, etten joudu muuttamaan halvempaan asuntoon. Sain lopulta jäädä, koska sähkö kuuluu vuokraan.
Viime tammikuussa Mannista kohtasi toinen elämänkriisi, kun pitkä parisuhde päättyi eroon. Hän sai ahdingostaan toipumiseen sairauslomaa heinäkuun loppuun. Tulot putosivat entisestään.
Sirpa Manninen kahvilla
Manninen juo joka päivä kahvit kirpputorilta löytyneistä Arabian kahvikupeista. Hänen mielestään se tuo juhlaa arkeen.
Muutaman kerran Kelan tukipäätökset ovat venyneet niin, että harkinnanvaraista tukea on täytynyt hakea sosiaalitoimistosta. Paikka on Manniselle tuttu, sillä keskenmenosta toipuessaan hän liittyi aikuissosiaalityön asiakasraatiin.
Tuolloin tuki tuli vielä yhdeltä luukulta, josta sai sekä rahallisen että sosiaalisen tuen.
– Siellä sai kertoa tarinansa. Kun kerroin keskenmenosta, siellä vastattiin, että otan osaa. Sellaista vastausta ei saa Kelassa. Sosiaalityön rooli on pienentynyt liikaa, kun Kela tuli mukaan kuvioon.
Sairauspäivärahan, asumistuen ja toimeentulotuen summasta jää vuokran ja laskujen jälkeen kuukausittain 200 euroa ruokaan.
Sirpa Manninen virkkaa
Virkkaaminen on Mannisen uusi harrastus. Uutta tekemistä voi keksiä loputtomasti, mutta ennen kaikkea se on halpaa.
– Kalapuikkoja ja puuroa kuluu paljon. Minulla ei ole varaa vihreään salaattiin, joten ostan usein kaalia. Imurini hajosi vähän aikaa sitten: säästän monta kuukautta saadakseni uuden.
Harrastuksiin ei riitä rahaa. 18 euron kuntosalimaksu on kuukausittain liikaa, joten Manninen lenkkeilee paljon.
– Lisäksi katson televisiota. Viime aikoina olen alkanut virkata.
Kaikesta huolimatta Manninen on tyytyväinen, että Suomessa voi saada tukea myös kriisistä toipumiseen.
– Minua odotetaan jo kovasti takaisin töihin. Voisin kohta palatakin. Haluan kuitenkin toipua kunnolla. On hienoa, että siihen on vielä mahdollisuus.
Sirpa Manninen nauttii auringosta
Aikuissosiaalityön asiakasraatiin kuuluva Sirpa Manninen toivoo, että ketään ei jätettäisi yksin tukien hakemisessa.
Huomattavasti odotuksia kalliimpi
Kela-siirrolla tavoiteltiin myös tehostamista.
Urakka osoittautui odotettua paljon isommaksi ja työvoimaakin on tarvittu kaksin verroin enemmän kuin laskettiin. Aikaa on kulunut paljon myös päätösten virheiden korjaamiseen.
Viime vuonna tukikäsittelyn välittömät kustannukset olivatkin lähes 100 miljoonaa euroa. Lain valmistelussa ne arvioitiin noin 32 miljoonaksi euroksi.
Yksi uudistuksen kaunis ajatus oli, että kunnissa sosiaalityöntekijät pääsisivät tekemään perustyötään, kun rahan jakamisesta huolehtii Kela.
Kuinka kävi?
"Asiakkaat ovat paljon yhteydessä sosiaalitoimeen, koska Kelaan ei saa yhteyttä. Heitä täytyy ohjeistaa, mitä laki heille takaa perustoimeentulotuesta."
– palvelupäällikkö Ritva Anttonen, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kohvakka, Jyväskylä
"Edelleenkin sosiaalityöntekijät ja ohjaajat selvittävät Kelan päätöksiä ja tekevät todella paljon muuta selvittelytyötä. Meillä on velvollisuus neuvoa asiakkaitamme ja haluamme auttaa, ettei pompotella Kelan ja meidän välillä."
– vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen, Kainuun Sote
Verkkoasiointi Kelassa on lisääntynyt. Viime vuonna Kela vastaanotti 1,6 miljoonaa perustoimeentulotuen hakemusta, niistä lähes 75 prosenttia oli tehty verkossa.
Ylen haastattelemissa kunnissa Kela saa kiitosta digitaalisten palveluiden kehittämisestä.
Sähköinen asiointi on joustavaa ja nopeaa. Se onnistuu anonyymisti, mitä pidetään tärkeänä varsinkin pienillä paikkakunnilla, joissa asiakkailla saattaa olla leimautumispelon takia kynnys hakea toimeentulotukea.
Ongelmat korostuvat Kelan palvelupisteistä kaukana asuvilla ja niillä, jotka eivät pysty tai osaa asioida verkossa. Asiointi puhelimessa tai paikan päällä Kelassa ei ole läheskään yhtä mutkatonta kuin verkossa.
"Kaikilla ei ole nettiyhteyttä. Moni ei osaa verkossa hakea etuuksia, lähettää liitteitä tai hoitaa ajanvarausta Kelan toimipisteeseen. Erityisesti prepaid-liittymän omistajien on vaikeaa tai jopa mahdotonta soittaa Kelaan, koska puhelut jonottamisineen ovat maksullisia."
– palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laine, Masku, Mynämäki, Nousiainen
"Ehdottomasti tarvittaisiin maksuton palvelunumero Kelalle. Jonotusaika on ajoittain todella pitkä."
– johtava sosiaalityöntekijä Raili-Helena Kangasluoma, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava
Ilmi Hautamäki
pieneläkeläinen, 83
Ilmi Hautamäki, 83, ei toimeentulotukea enää hae, ei Kelasta eikä muualtakaan. Kaksi turhaa yritystä riittää hänelle.
Pari vuotta sitten pienellä eläkkeellä elävä Hautamäki olisi tarvinnut apua välttämättömien lääkkeiden ostamiseen.
– Kun kysyin asiaa puhelimessa Kelasta, sanoivat, että minun tuloillani pitää pärjätä.
Hautamäki asuu vuokralla Vaasan keskustassa. Asumistuen kanssa hänen eläkkeensä on kuukaudessa tuhannen euron verran.
Ilmi Hautamäki kotonaan
Koska Hautamäki asuu yksin, on kaikki kulutkin maksettava yksin.
Peruskulujen jälkeen hänelle jää kuukaudessa elämiseen 100–200 euroa.
– Ihmettelen, kuinka ne puhelimessa pystyivät suoralta kädeltä laskemaan, että rahani riittävät.
Koko elämänsä nuukasti elänyt Hautamäki sanoo, että vähälläkin rahalla kyllä yleensä pärjää. Herkutteluun ei ole varaa eikä juurikaan uusiin vaatteisiin.
Hautamäki availee kauniin valkoisen neuletakkinsa nappeja.
– Minun kokoiselle löytyy huonosti vaatteita kirpputorilta, mutta tämä tuli siellä vastaan.
Ilmi Hautamäki kotonaan
Ilmi Hautamäki on huomannut, että eläke riittää nykyisin entistä vähempään. Kaikki on kallistunut.
Vuosittain julkaistavan sosiaalibarometrinkin mukaan pienituloisten eläkeläisten tilanne on heikentynyt. Sosiaalialan ammattilaisten mukaan ikääntyneet hyötyisivät henkilökohtaisesta palvelusta. Useimmat vanhukset eivät tunne oikeuksiaan edes tavanomaisiin toimeentuloa helpottaviin etuuksiin.
Ilmi Hautamäki myöntää, että näin on.
– Kaikki tieto on verkossa. Pitäisi osata sieltä etsiä.
Asiointimatkoihin tarkoitetusta tuestakin Hautamäki sai vinkin vasta sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka auttoi myös sen hakemisessa.
Tuki tuli tarpeeseen, sillä edes lähikauppaan Hautamäki ei pääse liikkumaan enää omin voimin. Korvaamaton apu on ollut naapurikunnassa asuva pojanpoika, joka käy auttelemassa lähes päivittäin.
Mieleltään vireän vanhuksen aika on kulunut tänä keväänä normaaliakin tiukemmin neljän seinän sisällä.
– Olen aina ollut vähän bakteerikammoinen ja siksi olen pysynyt visusti täällä.
Ilmi Hautamäki neuloo
Aika kuluu paremmin, kun käsillä on tekemistä.
Ilmi Hautamäki käyttää tablettia
Sohvapöydällä on sukankutimen vieressä tabletti. Poika on opettanut sitä käyttämään.
Hautamäki osaa käydä verkkopankissa ja surffailee välillä myös sosiaalisessa mediassa. Kelan sivuilla hän ei ole enää käynyt.
– En enää sen yhden tapauksen jälkeen.
Kipeäksi muistoksi on jäänyt lohduton tilanne, joka nakertaa yhä luottamusta sosiaaliviranomaisiin. Siitä on aikaa paljon enemmän.
– Esikoispoikani – kolmen lapsen isä – kuoli nuorena. Hain silloin toimeentulotukea suruvaatteiden ostamiseen, mutta hakemus hylättiin.
Ilmi Hautamäen silmissä vaihtelee suru ja ilo. Hän kaappaa Muru-kissan syliinsä ja sanoo päättäväisesti, että aikoo pysyä omassa kodissaan loppuun asti.
– Vaikka sitten sisulla.
Ilmi Hautamäki Muru-kissansa kanssa
Tänä keväänä Muru on ollut Ilmi Hautamäelle entistäkin tärkeämpi kumppani.
Sosiaalityön osaaminen puuttuu Kelasta
Ylen haastatteluissa nousee esiin toive henkilökohtaisen palvelun ja sosiaalityön osaamisen lisäämisestä Kelassa.
"Kelassa pitäisi olla enemmän yksilöllistä harkintaa. Kaavamaisen päätöksenteon takia tuen hakijoiden ongelmat voivat syventyä."
– tulosaluejohtaja Leila Kankainen ja tulosyksikköpäällikkö Kati Saarela, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä
"Yhä törmätään kuntalaisiin, jotka olisivat olleet perustoimeentulotukeen oikeutettuja, mutta se selviää vasta, kun he ovat rahojen loputtua yhteydessä kuntaan. Kela ei siis arvioi asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen automaattisesti muiden etuuksien hakemisen yhteydessä. Näyttää siltä, että osin myös neuvonta on puutteellista."
– perusturvajohtaja Teuvo Räsänen, Rautavaara
"Esimerkiksi asunnottomilla, joilla on useita etuuksia ja erityisen tuen tarve, olisi hyvä olla Kelassa oma nimetty hakemusten käsittelijä. Se helpottaisi yhteistyötä ja esimerkiksi vuokravakuuksista neuvottelua."
– palvelupäällikkö Taru Herranen, Tampere
Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijöiden yhdistyksen puheenjohtajalla Sari Savikolla on 20 vuoden kokemus toimeentulotukityöstä.
– Ihmisiä kyykytetään ja nöyryytetään. Kenenkään etu ei ole, että köyhistä tehdään entistä köyhempiä, sanoo Savikko.
Hän työskentelee nyt lastensuojelussa, mutta on luottamustehtävänsä takia puntaroinut paljon tukiuudistusta.
– Suurin kipukohta on, että uudistus ei yksinkertaisesti toimi.
Kunnissa on havaittu, että asiakkaiden on todella vaikeata päästä Kelaan hoitamaan asioitaan. Siksi ihmiset kääntyvät hädissään edelleen sosiaalitoimen työntekijöiden puoleen myös perustoimeentulotukiasioissa.
Hakemuksia hukkuu, lisäselvityksiä katoaa, päätöksissä on virheitä.
– Hirveän suuri määrä sosiaalityöntekijöistä joutuu hoitamaan asiakkaiden asioita Kelaan päin.
Kelan puhelinpalvelu on tullut Savikolle itselleenkin tutuksi.
– Esimerkiksi vuodenvaihteen tietämissä roikuin 40 minuuttia odottamassa, että pääsisin Kelan puhelinpalvelussa läpi ajaakseni asiakkaan asiaa.
Johanna Hiltunen
hoitovapaalla, 41
Viiden lapsen äiti Johanna Hiltunen on tottunut tietokoneen ja netin käyttäjä, mutta hänelläkin menee välillä hermot. Hän on joutunut viime kuukaudet hakemaan runsaasti tukia, sillä paluu työhön Valmet automotiven Uudenkaupungin autotehtaalle viivästyi. Siellä ei ollutkaan vielä töitä, joten Hiltunen jatkaa hoitovapaalla syksyllä kolme vuotta täyttävän Mimosa-tyttären kanssa.
Tulossa olevien perintörahojenkin saaminen käyttöön mutkistui, joten Hiltusesta on tullut sekä Kelan että Nousiaisten kunnan sosiaalitoimiston asiakas.
– Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan ja Kelan sähköinen alusta takkuaa. Kunnalle joudun lähettämään täydentävän tuen hakemukseen kolme eri sähköpostia, että saan mahtumaan kaikki valokuvat, kertomukset ja asiakirjat sinne.
Johanna Hiltunen asuu perheineen omakotitalossa. Mimosa-tytär etsii, onko hyönteishotelliin tullut asukkaita.
Oma piha on tärkeä, mutta omakotitalossa asuminen maksaa. Lämmitysöljy on iso kulu. Puusaunaan pitää hankkia puita.
Teini-ikäiset pojat syövät paljon.
– Ostan halvinta jauhelihaa ja mielelläni laputettuja tuotteita. Tosin ne lähtivät nopeasti hyllystä silloin, kun monet hamstrasivat ruokaa koronan vuoksi.
Liukumäkeen Mimosa tarvitsee äidin apua.
Johanna Hiltunen sai vinkin vuodenvaihteessa, että myös apteekkikuluihin voi saada apua. Monet perheenjäsenet käyttävät lääkitystä muun muassa allergiaoireisiin, joten hakemus lähti Kelalle.
– Kela lähetti apteekkiin sitoumuksen, joka oli voimassa vain yhden päivän. Olisi pitänyt päivittäin käydä katsomassa, onko päätös tullut. Viiden lapsen perheessä on vähän muutakin tekemistä. Perinteinen posti tulee laatikkoon viikon viiveellä, joten sitäkään kautta en olisi saanut tietoa ajoissa, pohtii Hiltunen.
Vuodenvaihteessa haetut lääkkeiden maksusitoumukset on saatu kuntoon lopulta huhtikuussa. Niille saatiin pitempi kesto kuin yksi päivä. Ruokakuluihin apua on saatu hyväntekeväisyyteen annetusta ruoka-avusta.
– Käyn itse auttamassa ruokakassien jakamisessa. Saan auttaa muita, ja samalla oma perhe saa ruokakassin, kertoo Hiltunen.
Johanna Hiltunen on rakentanut pihalleen myös pation. Perhe viettää paljon aikaa pihalla ja koirille on tilaa.
Kaikkia ei tavoiteta
Kelan velvollisuus on ilmoittaa kuntaan niistä toimeentulotukiasiakkaista, joilla on tarvetta sosiaalityön palveluille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan tällaisia asiakkaita on 20–40 prosenttia kaikista perustoimeentulotuen hakijoista.
"Kelahan on huolikouluttanut työntekijöitään sosiaalityötä silmällä pitäen, mutta se ei ole vielä riittävää. Emme välttämättä saa esimerkiksi häätöuhasta tietoa Kelasta, vaan se voi tulla suoraan ulosottomieheltä. Kun tieto tulee vasta kihlakunnansyyttäjältä, meillä on vain kaksi viikkoa aikaa järjestää asuminen."
– sosiaaliohjaaja Päivi Andersson, Hanko
Sari Savikon mukaan ilmoituksia Kelasta kyllä tulee, mutta läheskään kaikkia avun tarpeessa olevia ei koskaan tavoiteta.
Heillä itsellään ei ole halua tulla sosiaalitoimistoon eivätkä sosiaalityön resurssit riitä heidän etsimiseensä.
Savikko sanoo, että ennen Kela-siirtoa ihmiset eivät päässeet samalla tavalla putoamaan turvaverkon läpi.
Kun toimeentulotuki oli kunnilla, asiakkaille saatettiin ilmoittaa, että tuen saaminen edellyttää paikan päällä käymistä.
– Se ei ehkä ollut ihan laillista, mutta se oli hyvä metodi.
Kela: parempaan suuntaan menossa
Kelan etuusjohtaja Anne Neimala myöntää, että erityisesti alkuvaiheessa uudistukseen liittyi ongelmia. Hänen mukaansa monet asiat ovat menneet parempaan suuntaan.
– Usealla asiakkaalla on aiempaa vähemmän kahden luukun tilanteita, sillä heille riittää asiointi Kelassa esimerkiksi työttömyysturva-, asumistuki- ja toimeentulotukiasioissa. Päätös tulee tällä hetkellä nopeammin kuin kunnilta aikanaan.
– Kela tarjoaa digitaalisia palveluita, joita kunnilla ei ole aikaisemmin ollut. Asiakkaat saavat esimerkiksi apteekkiin sähköisen maksusitoumuksen lääkkeitä varten.
– Asiakkaiden kohtelu on yhdenvertaista: aiemmin kunnilla oli toisistaan poikkeavia ohjeita ja tulkintoja.
– Kelassa osataan tunnistaa ne asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalityön ammattilaisia. Kela pystyy ohjaamaan heidät sosiaalityön puoleen. Työnjako on Kelan ja kuntien välillä selkeä.
– Kela pystyy ohjaamaan heidät sosiaalityön puoleen. Perustoimeentulotuessa on kyse taloudellisesta tuesta. Se ei yleensä vaadi sosiaalityön osaamista.
STM: toimeentulolaki tarkasteltavaksi
Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) tunnistetaan Ylen selvityksessä esiin nousseet ongelmat.
– Käytännön ongelmia on ollut. Yhteistyökäytäntöjä Kelan ja kuntien välillä on kehitetty, mutta on tullut selväksi, että kaikkiin tilanteisiin pelkkä yhteistyön kehittäminen ei riitä, vaan meillä on lainsäädännössäkin kehitettävää, sanoo STM:n neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen.
Myös ministeriössä on kiinnitetty huomiota niihin toimeentulotuen asiakkaisiin, joilla tuen tarve on suurempi.
– Heidän kohdallaan tämä uudistus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tuen tarvetta ei heti ehkä tunnisteta, jos asioidaan pelkästään siellä perustoimeentulotuen puolella, Rahkonen sanoo.
Ministeriö julkistaa lähiviikkoina asiantuntijatyöryhmän raportin, jossa käydään läpi toimeentulotukeen liittyviä lainsäädännöllisiä ongelmia. Työnjako Kelan ja kuntien välillä on yksi asia, joka nousee julkistettavassa selvityksessä esiin.
Raportin julkistuksen yhteydessä asetetaan toimeentulotukilain uudistamista valmisteleva työryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää toimeentulolain uudistamistarpeita. Toimeentulolain uudistaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
– Erityisesti tämä sosiaalityön ja sosiaalihuollon osuus kaipaa kirkastamista ja koko lainsäädännön läpikäyntiä. Ihan pienillä teknisillä muutoksilla tämä ei onnistu, vaan meidän on katsottava koko lainsäädäntö läpi, STM:n Rahkonen sanoo.
Samaan aikaan etenee kahdelle vaalikaudelle mitoitettu jättiurakka sosiaaliturvan uudistamisesta, mutta Rahkosen mukaan toimeentulotukea uudistetaan tällä vaalikaudella erillisenä hankkeenaan.
Yle Uutiset on haastatellut tätä artikkelia varten 25 kaupungin tai kunnan sekä viiden kuntayhtymän sosiaalityön vastuuhenkilöitä. Lisäksi lähteenä on käytetty Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusta perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle, THL:n tutkimuksia, THL:n ja Kelan tilastoja, tuoreinta Sosiaalibarometria ja haastateltu lukuisia alan toimijoita ja toimeentulotukiasiakkaita.
