Yli 100 kansanedustajaa haluaa muutoksen ”häpeärekisteriin” – maksuhäiriömerkintä pois heti, kun velat on maksettu
perjantai 15.05.2020 klo 9:07Kansanedustajien mukaan lakimuutoksella on erityisen kiire koronakriisin takia.
Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. ANU KIVISTÖ
Kansanedustajat Jari Myllykoski (vas), Katja Taimela (sd), Ville Vähämäki (ps), Arto Satonen (kok), Arto Pirttilahti (kesk), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Joakim Strand (r) ja Antero Laukkanen (kd) ovat tehneet lakialoitteen, jonka myötä maksuhäiriömerkintä poistettaisiin luottotietorekisteristä heti velan suorittamisen jälkeen. Nykyisin merkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu.
Lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa hallitus- ja oppositiopuolueista.
Aloitteen tekijät pitävät lakimuutosta kiireellisenä etenkin koronavirustilanteen vuoksi. Yt-neuvottelujen piirissä on nyt tai on ollut tähän mennessä yhteensä lähes 480 000 työntekijää, ja kokoaikaisesti lomautettuja on vajaat 170 000 suomalaista (TEM).
Samaan aikaan monet työttömyyskassat ovat hyvin ruuhkautuneita, ja tuen saaminen voi paikoin viivästyä. Myös Kela on varoittanut, että hakemusten suuri määrä voi aiheuttaa ruuhkaa ja viivästyttää käsittelyä.
– Tilanne on huolestuttava. Ihmiset joutuvat varmaan turvautumaan erilaisiin pikavippeihin, on vaikeuksia maksaa vuokraa, lääkemaksuja ja muita arkipäiväisiä laskuja, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Koronavirusepidemia tulee aiheuttamaan velkaantumisen rajua kasvua ja sitä myötä myös lisääntyneitä maksuhäiriöitä, kansanedustajat arvioivat.
”Nimi häpeärekisterissä”
Nykyinen maksuhäiriömerkinnän säilyvyysaika aiheuttaa ahdinkoa kansanedustajien mukaan paitsi yksittäisille kansalaisille, myös yrittäjille. Esimerkiksi yrittäjien lainansaanti voi tyssätä maksuhäiriömerkintään, vaikka velka olisi jo maksettu.
– Nyt pitää rakentaa silta, jolla velkansa maksaneet pääsevät irti epäoikeudenmukaisesta ja syrjivästä maksuhäiriömerkinnästä, aloitteen tehneet kansanedustajat katsovat.
Suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna kansalaisille kirjattiin yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää, mikä on viidenneksen edellisvuotta enemmän.
Jo noin 386 700 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
– Nykyinen järjestelmä voi johtaa siihen, että ihmisellä on nimi häpeärekisterissä, vaikka olisi maksanut velkansa. Se voi estää uuden työpaikan saamisen, asunnon saamisen, lainan saamisen, opintolainan saamisen. Häpeärekisterin olemassaololla voi olla arvaamattomia seurauksia, Alanko-Kahiluoto toteaa.
Erilleen positiivisesta luottorekisteristä
Kaikkia eduskuntaryhmiä edustanut koalitio jätti vastaavan aloitteen jo viime kaudella. Aloitteen allekirjoitti silloin 138 kansanedustajaa. Se ehti kuitenkin raueta, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus erosi.
Nykyinen hallitus otti asian hallitusohjelmaansa ja on ilmoittanut edistävänsä maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentämistä, mutta asian valmistelu on kytketty positiivisen luottorekisterin valmisteluun.
Aloitteen jättäneet kansanedustajat katsovat, että maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentäminen pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian.
– Vaikka tässä hallituspuolueen kansanedustajana tässä olenkin, positiivinen luottorekisteri on liian pitkäkestoinen ja vaikea, Jari Myllykoski (vas) sanoo. Hän oli myös yksi edellisen aloitteen tekijöistä.
Hallituspuolue vihreiden Alanko-Kahiluotokin toteaa, että positiivinen luottorekisteri on sinänsä hieno hanke, mutta se vaatii aika laajaa kuulemista ja säädösvalmistelutyötä, jotta siitä tulee hyvä.
– Akuutin koronakriisitilanteen vuoksi olisi tärkeää, että ne irrotettaisiin ja velallisten tilannetta helpotettaisiin ja nimi poistuisi saman tien rekisteristä, kun velka on maksettu, hän katsoo.
Myllykosken mukaan aloitteen tekijät halusivat osoittaa, että maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisellä on edelleen laaja, puoluerajoista riippumaton tuki eduskunnassa.
Voi liittyä porsaanreikiä
Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar muistutti Iltalehden haastattelussa, kun vastaavaa aloitetta käsiteltiin viime kaudella, että hyvältä kuulostaviin uudistuksiinkin liittyy usein porsaanreikiä, joita on tärkeää tarkastella, mikäli aloite etenee.
– Tällaisessa olisi vaikkapa mahdollisuus siihen, että ihmiset lainaavat rahaa jostain muualta maksaakseen velkansa pois ja saadakseen itselleen puhtaat luottotiedot. Ei se ongelmavelkaantumista siinä vaiheessa vähennä, Pantzar huomautti.
Kaikille asiakkaille, jotka saavat Takuusäätiöltä vapaaehtoisen velkajärjestelyn, laitetaan maksuhäiriömerkintä.
– Halutaan näin estää liikavelkaantuminen. Merkintä tavallaan suojelee ihmistä ongelmalliselta käytökseltä, jota hän saattaa hädissään tehdä, Pantzar totesi vuoden 2018 kesäkuussa.
Pantzar sanoi kuitenkin pitävänsä hyvänä, että lakialoitteessa huomioidaan se, että merkintöjen pitkä säilyvyys voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.
– Jos ongelmavelkaantumisen syy on poistunut ja ihminen on kyennyt ottamaan taloutensa haltuun, ei ole yhtään reilua, että merkintä roikkuu siellä vuosikausia perässä, vaikka ihminen olisi tapansa muuttanut ja parannuksen tehnyt, hän totesi.
HANNA GRÅSTEN
