Sosiaaliammattilaisten mielestä toimeentulotuen uudistus jätti heikoimmat heitteille: "Kipukohta on kahden luukun palvelu"
Sosiaalityöntekijät ja diakoni näkevät käytännössä, kuinka digiaika jättää ihmisiä tukien ulkopuolelle myös Pirkanmaalla.
Toimeentulotuki19.5.2020 klo 10.27
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen.Miikka Varila / Yle
Kokenut tamperelainen sosiaalityöntekijä Sari Savikko sanoo suorat sanat kolmisen vuotta sitten tehdystä uudistuksesta. Siinä perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien sosiaalitoimelta Kelan vastuulle, mutta ehkäisevä ja täydentävä tuki jäivät kuntien hoitoon.
– En voi pitää tätä toimivana uudistuksena. Kela tekee työtä, jota kuntasektori sitten tarkastaa ja paikkaa. Lopputulos on, että keskeisen asiakasryhmän asiat ovat oleellisesti heikentyneet, tiivistää Savikko, joka on myös sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja.
Kaikilla ei ole digitaitoja eikä -välineitä sähköisen hakemuksen tekemiseen.
Sari Savikko
Sari Savikko on työskennellyt toimeentulotukiasiakkaiden kanssa parikymmentä vuotta. Tällä hetkellä hän tekee lastensuojelutyötä Tampereen kaupungilla ja on myös sosiaalityöntekijöiden yhdistyksen puheenjohtaja.Antti Eintola / Yle
Uudistuksen hyvä puoli on ollut, että Kela tekee päätökset samoin perustein koko maassa. Ihmisten tasa-arvo kohenee kotikunnasta riippumatta – kunhan vain hakijalla on taitoa ja välineet tehdä hakemukset pyydetyllä tavalla.
Ongelma näkyy käytännössä
Valkeakosken kaupungilla työikäisten sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijänä ja tiiminvetäjänä työskentelevä Hanna-Mari Imppu näkee saman ongelman kuin tamperelainen Savikko. Näin Imppu vastasi Ylen kyselyssä:
– Asiakkaiden, joilla on puutteita taloustaidoissa ja mahdollisesti myös muita elämänhallinnan vaikeuksia, on ollut vaikeampi asioida Kelan kanssa. Uudistus on huonontanut näiden asiakkaiden asemaa, koska Kela ei ole yhtä joustava kuin sosiaalitoimi on ollut.
Kahden luukun ongelma
Kun toimeentulotuki vuoden 2017 alusta siirtyi Kelalle, alku oli Sari Savikon mielestä "suorastaan skandaali". Hänen mukaansa parannusta on tapahtunut, mutta perusongelma on jäljellä: järjestelmä ei nyt palvele kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
– Suurin kipukohta on tämä kahden luukun palvelu, perustoimeentulotuki Kelalta ja ehkäisevä tai täydentävä toimeentulotuki kunnilta. Meillä kunnissa on laillistettuja sosiaalityön ammattilaisia ja myös kokonaiskäsitys asiakkaasta ja hänen elämäntilanteestaan. Kelalla sitä ei ole.
Kolme tukea, kaksi myöntäjää
Toimeentulotukea saa Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömään kuten ruokaan ja asumiseen. Tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Kelan hakuohjeet.(siirryt toiseen palveluun)
Täydentävä toimeentulotuki on tarkoitettu esimerkiksi asumiskuluihin, joihin ei saa perustoimeentulotukea. Voi saada myös muihin erityismenoihin oman toimeentulon turvaamiseksi tai pärjäämisen takia. Haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.
Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu esimerkiksi ehkäisemään syrjäytymistä tai estämään jatkuvalle toimeentulotuelle putoamista. Haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.
Sari Savikon näkemyksen ja kokemuksen mukaan ongelmat kärjistyvät lastensuojelussa.
– Suomen lastensuojelu paikkaa koko ajan, päivästä päivään ja kuukaudesta toiseen Kelan ongelmia. Suomen lastensuojelu ei jätä lapsia ilman ruokaa, puhtautta, lääkkeitä ja asuntoa. Sosiaalihuolto ajaa ihmisten asioita Kelaan päin, Sari Savikko sanoo.
Seurakunnan ensiavusta tuli jatkuvaa
Toimeentulotukijärjestelmän muutos näkyi heti myös ainakin Tampereen seurakunnissa. Kun Kela oli alussa tukehtua asiakastulvaan, ihmiset hakivat hädissään apua diakoniasta. Siellä ei kysytä uskontoa.
Ruuan ja asumisen kalleus näkyy selkeästi pienituloisten toimeentulovaikeuksina.
Virpi Savela-Saarinen
– Aina kun Kelalla on ruuhkaa, ihmiset tulevat tänne. Ja jatkuvasti muutenkin. Ruuan ja asumisen kalleus näkyy selkeästi pienituloisten toimeentulovaikeuksina, sanoo Tampereen Eteläisen seurakunnan diakoni Virpi Savela-Saarinen.
Tampereen Eteläisen seurakunnan diakoni Virpi Savela-Saarinen.Heli Mansikka / Yle
Hän näkee saman kuin Sari Savikko tai Hanna-Mari Imppu käytännön työssä: kaikilla ei ole kykyä tai mahdollisuutta tehdä Kelan hakemuksia. On vaikea tietää, mitä liitteitä pitää lähettää ja miten se tehdään.
Yhtä epäselvää on myös Savikon mainitsema kahtiajako eli ensin Kelaan ja vasta sitten kunnan sosiaalitoimen pakeille.
Ruokaraha puuttuu
Diakoniatyöntekijät neuvovat, auttavat soittamaan ja selvittämään sekä täyttämään hakemuksia ja lähettämään liitetiedostoja.
Edelleen seurakunta antaa myös ruokakasseja. Virpi Savela-Saarinen sanoo, että toimeentulotuen varassa elävillä ihmisillä on ruuasta usein pulaa, koska tuki on yksinkertaisesti liian pieni. Talous kaatuu pienestäkin ylimääräisestä maksusta.
– Aika usein käy niin, että kun joku on hoitanut laskunsa, hänellä ei olekaan enää rahaa ruokaan. Meiltä saa nopeasti apua pahimpaan hätään silloin, kun sekä Kelalta että kunnan sosiaalitoimelta hakemiseen menee vähintään päiviä, Virpi Savela-Saarinen sanoo.
Joskus jopa Kelalta tai kunnan sosiaalitoimesta voidaan ehdottaa hädässä oleville ihmisille kääntymistä seurakunnan ruoka-avun puoleen.
Esimerkiksi Ruovedeltä sosiaaliohjaaja Kirsi Kalliomäki vastaa Ylelle, että "pienellä paikkakunnalla ei juuri kolmannen sektorin toimijoita ole. Seurakunnan diakoniatyön kautta organisoituu EU-ruoka-avun jakelu, jonne asiakkaita ohjataan säännöllisesti."
Kelan lähtö paikkakunnalta harmittaa
Kela on viime vuosina vetäytynyt monista kunnista, kaikkiin ei ole jäänyt edes palvelupistettä. Asiakkaita kannustetaan sähköiseen asiointiin, mutta kuten Sari Savikko ja muut sosiaalityön ammattilaiset kertovat, se ei suju kaikilta.
Ruovedeltä Kirsi Kalliomäki muistuttaa, että toimeentulotukiasiat ovat aikuissosiaalityön perustaa.
– Paikkakunnalla, jossa ei ole Kelan toimipistettä, ohjeistetaan ja avustetaan hakemusten teossa ja liitteiden etsimisessä.
Sosiaalityön päällikkö Jenni Halava kertoo hyvän ratkaisun Parkanosta. Siellä Kelan työntekijän toimipiste on kaupungin sosiaalihuollon yhteydessä. Se helpottaa asiointia: on helppo vaihtaa viereiseen huoneeseen, jos on tullut tukiasioissa väärään paikkaan.
Kelan sulkeminen on ongelma myös isossa kaupungissa
Kelan paikallistoimiston puuttuminen harmittaa isossa kaupunginosassa yhtä paljon kuin pienissä ja keskikokoisissa kunnissa. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa ei Kelaa enää ole.
Diakoni Virpi Savela-Saarinen epäilee, että Kela piti Hervannan toimiston kävijämäärää lopulta liian pienenä.
– Kuviteltiin varmaankin, ettei toimistoa tarvittaisi täällä, mutta minusta sitä tarvitaan. Ongelma oli, että toimistoon piti sen loppuaikoina varata aika netissä. Eivät kaikki osaa tehdä varausta eikä kaikilla ole tietokonetta tai älypuhelinta. Kaupungin keskustassa Kela olisi, mutta kaikilla taas ei ole rahaa bussilippuun.
