torstai 28. toukokuuta 2020

28.05.2020 KELALTA PÄÄTÖS

Kelalta päätös : 


 Päätös perustoimeentulotuesta                                                

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea laskuihin.                       

        Perustoimeentulotuen määrä                                                   
                 1.6.2020 - 30.6.2020    perustoimeentulotuki     92,62 e            

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava        
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle                
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on      
                 kohdassa Maksu.                                                     

        Maksu                                                                        
                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella            
                 vuokranantajalle:                                                   
                  VUOKRA                                           

                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                  
                 1.6.2020        116,57 e    1.6.2020   - 30.6.2020                  

                 Perustoimeentulotukea maksetaan laskuttajille:                      

                 Maksupäivä      Määrä       Laskuttaja                              
                 2.6.2020         72,02 e    FORTUM ASIAKASPALVELU OY                
                 15.6.2020        20,60 e   TERVEYSKESKUKSEN K     

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                          
                 Peltola Susanna                                          

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                          
                 Sinulla on voimassa oleva perustoimeentulotuen päätös ajalle        
                 1.5.2020 - 30.6.2020.                                               

                 Toimittamasi laskut on käsitelty seuraavasti:                       

                 Riihimäen seudun terveyskeskus ky:n lasku (numero 6420017096,       
                 eräpäivä 13.6.2020) 20,60 euroa on hyväksytty ja maksettu           
                 laskuttajalle.                                                      

                 Fortum Asiakaspalvelu Oy:n laskusta (numero 11006452464,            
                 eräpäivä 2.6.2020) on huomioitu ja maksettu laskuttajalle           
                 72,02 euroa, koska lasku sisältää kustannuksia sähköyhtiön          
                 vapaavalintaisista lisäpalveluista.                                 
                 Laskusta jää sinulle itsellesi maksettavaa laskuttajalle            
                 19,60 euroa.                                                        

                 Sähköyhtiön lisäpalvelut (aurinkovalinta, vaihtotakuu) eivät        
                 kuulu perustoimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Voit           
                 hakea tarvittaessa täydentävää toimeentulotukea, jonka              
                 myöntämisestä päättää kotikuntasi                                   
                 sosiaalitoimi.                                                      

 
 Tulevat maksut
 
 Maksupäivä  Määrä €  Maksetaan €        Ajalta  
 01.06.2020694,56   579,96  04.05.2020 - 01.06.2020    
 02.06.202028,94   24,17    02.06.2020 - 02.06.2020    
 02.07.2020723,50     03.06.2020 - 02.07.2020    
 31.07.2020752,44     03.07.2020 - 01.08.2020  
  
 
Saatavista määristä missä ei maksua menee 16,5 % veroa.

Järjetöntä !
Koko summa kerralla, siitä laskut ja sitten mietit miten selviät koko kuukauden. 

lauantai 23. toukokuuta 2020

23.05.2020 RAHATTA RIKASKO

Mietteitä, tuosta julkaisusta, missä Hanna kertoi elämästään.
Samaistun täysin hänen kirjoitukseensa.
Rahatilanteen, velkatilanteen miettiminen ahdistaa, saa kurkkuun palan joka ei sitten lähde millään pois.
Siihen ei auta sanominen, ryhdistäydy tee tilanteelle jotakin.
Mene töihin !
Säästä rahaa !

Ja juurikin, kun on kaikkein ahdistavinta toivoo vaan, että laskujen avaamisen tekisi joku toinen.
Ja että niitä laskuja ei tulisi.

Nyt kun itselläni kaikki velat ulosotossa, ei tule kirjeitä, menee kaikki ulosottokirjeet OmaPosti- postilaatikkoon.
Noita ulosottokirjeitä oli aika pino monelta vuodelta, kun niitä silppusin. 
Toisaalta oli huojentavaa luopua niistä papereista. Velkoja niiden silppuaminen ne ei vienyt pois
Mutta helpotti oloa. 

Itselläni ei ole ketään ketä auttaisi minua noin, kuin Hannan äiti ja tytär. 
Ihanaa on, että olisi tuollainen äiti-tytär-tyttärentytär suhde, mutta kuten tuossa kiristää välillä välejä. 
Toivottavasti kaikki järjestyy tuossa lehtileikkeen jutussa hyvin, sitten ajallaan. 

Itselläni on ollut joskus, oman sukulaisen kanssa vähän samanlainen juttu, 
siitä selvittiin aika nopeasti, eikä tullut mitään isoja velkoja, asiat nyt ok. 

Toiselle sukulaiselle olen hyväntahtoisesti lainannut luottotietoja ja ostanut laitteen, jonka lupasi maksaa, mutta kuinka onkaan käynyt, ei ole tullut suorituksia. Mitä tästä olen mieltä..... 
Voitte vaan arvailla. Minulla ei ole mahdollista jättää tätä maksamatta, 
sillä se vaikuttaa minuun, niin suuresti. 
Tässä ja monessa muussakin velka asioissa olen menny kovalla vauhdilla peppu edellä puuhun, olisi pitänyt harkita ja harkita.
Eihän tässä valmiissa maailmassa mihinkään kiire ole. 
 
Elämässä tulee välillä vaan sellaisia asioita, joista ei selviä, vaikka kuinka yrittäisi.
Mikä siihen avuksi?
Kaikki keinot ja ihmiset  koitetaan läpi. 
Ei ketään.
Silloin miettii todellakin, onko asia niin tärkeä ja juuri nyt. 
Jos on, voisiko olla paikka seurakunnan diakoniatyö, 
vai perusturvan täydentävä toimeentulotukihakemus.

Aina noita ei voi käyttää, eikä varsinkaan esim. kahvinkeittimeen, imuriin yms.
Koska perusturvassa, eletään kivikautta, kahvi keitetään vanhaan tapaan, kuuma vesi kattilasta, porojen päälle ja suodattimen kautta kuppiin. Ja imuri oli se rikkakihveli ja harja. 
Tai ohjeistus olisi kierrätyskeskuksesta hankit.
Ja kauhea paperityö selvität tulot ja menot, Kelan lausunnot, mitä varten tarvitset, tarvitsetko oikeasti.

Niin, miksi?
Koska olet köyhä, ja et tarvitse mitään uutta, pärjäät vanhallakin. 
Eikö köyhälläkin olisi josku olla JOULU, saada jotain sellaista,  mitä toiset pitävät itsestäänselvyytenä.
Sen pienenkin asian saaminen on vaikeassa rahatilanteessa olevalle ilo ja antaa toivo tulevaan.
Ja kestää uusi paremmin, kuin vanha laite. 

Asiat järjestyvät.
Jos ei järjesty, tässä maailmassa on pahempiakin paikkoja, kuin velat, köyhyys ja asunnottomuus. 
Terveys menee kaiken edelle, jos ei ole terveyttä, ei ole mitään muuta. 
Ystävät ja sukulaiset tärkeitä.  Ne pienet onnen hetket, mistä voi nauttia. 
Retki lähimpään metsään. 

Ainahan kaikki ei mene raha edellä. 

Itseni luokittelen köyhäksi. 
Bruttotulot alle 800 € kuukaudessa. 
Rikkaaksin voidaan mainita, maksusitoumus apteekkiin lottovoitto ja kelan asumistuki sekä perustoimeentulo kuukausittain. Sähkölaskun ja terveyskeskus laskut vien  kelaan. 

Asiat rullaa. 


Itsekin käyn paljon metsässä kävelyllä, siellä jos missä, ymmärtää elämän. 
Rauhaa ja elämää ruohonjuuritasolla. 



23.05.2020 Ylivelkaantumisen taustalla ero, sairastuminen ja kulutusluottokierre – viisikymppinen Hanna elää 11 euron päiväbudjetilla: ”Ilman äitini apua en selviytyisi”

 Ylivelkaantumisen taustalla ero, sairastuminen ja kulutusluottokierre – viisikymppinen Hanna elää 11 euron päiväbudjetilla: ”Ilman äitini apua en selviytyisi”

Ylivelkaantuminen ahdistaa Hannaa. Metsä on paikka, jossa pelko selvitymisestä hetkeksi selviää, eikä se maksa mitään. 

Viisikymppiseksi asti Hanna eli taloudellisesti huoletonta elämää. Sitten tulivat sairastuminen, ero ja kulutusluottokierre. Ylivelkaantuminen on itseään ruokkiva kehä, jonka vaikutukset heijastuvat yli sukupolvien myös iäkkääseen äitiin ja parikymppiseen tyttäreen.

Fasupalat ovat Hannan kodissa harvinaista herkkua, mutta tänään niitä on tarjolla haastattelun kunniaksi ruskeassa jälkiruokakulhossa keittiön ruokapöydällä. Paketti suklaisia vohvelikeksejä maksaa kaksi euroa 59 senttiä, mikä lohkaisee lähes neljäsosan hänen 11 euron päiväbudjetistaan. Jotta raha riittää välttämättömään, hän ei osta juuri koskaan mitään ylimääräistä.

– Haluaisin takaisin elämän, jossa minun ei tarvitse koko ajan tuntea, että rahani eivät riitä, Hanna sanoo.

– Että voisin huoletta ostaa lauantaimakkaran joutumatta ajattelemaan, että jos ostan sen, en voi huomenna ostaa maitoa.

Ei 54-vuotiaan Hannan elämä aina tällaista ollut. Viisikymppiseksi asti se oli huoletonta ja helppoa, taloudellisesti holtitontakin, niin kuin hän sanoo. Sitten tulivat sairausloma, ero, rahavaikeudet ja kulutusluotto toisensa perään.

– Elämäni on nyt pientä. Kun pääsen töistä kotiin, istun pöydän ääreen läppärin kanssa: olen somessa, luen lehtiä ja pidän yhteyttä ystävien kanssa. Seuraavaksi siirryn olohuoneen sohvalle ja siitä sänkyyn. Kun ei ole rahaa tehdä mitään, arki on samanlaista. Velkaantuminen vaikuttaa pään sisään, se vie voimat.

Hannalla on asuntolaina ja tuhansien eurojen kulutusluotot

Hannan velkasaldo on tällä hetkellä lähes 95 000 euroa. Isoja velkoja on neljä: 45 000 euron asuntolaina sekä 38 000, 5 000 ja 6 500 euron kulutusluotot.

– Minulta ei ole koskaan mennyt yhtään laskua perintään, sillä olen hyvin tarkka siitä, että maksan laskut aina ensin. Muut kulut tulevat sen jälkeen.

– Mutta kulutusluottoja minun on ollut pakko ottaa lisää jo valmiiksi vaikeassa taloustilanteessa, jotta selviydyn. Minulla ei ole rahaa minkäänlaisiin ylimääräisiin menoihin, joita tulee kuitenkin jatkuvasti: kun sairastun ja pitää ostaa lääkkeitä tai auto, jota tarvitsen arjessani, vaatii korjausta.

Velkaantumista pidetään suurena, kun asumis- ja lainanhoitokulujen osuus on 40 prosenttia tai enemmän nettokuukausituloista. Hannan kuukausittaisesta 1 700 euron suuruisesta nettopalkasta kulujen osuus on noin 62 prosenttia. Silti hänelle myönnettiin vuosi sitten kulutusluottojen päälle asuntolaina. Hanna koki eronsa jälkeen vuokra-asumisen liian kalliiksi ja halusi ostaa pienen kaksion. Sen teki mahdolliseksi 80-vuotias äiti, jonka koti on tyttären asuntolainan vakuutena.

– Ilman äitini apua en selviytyisi.

 Arki töineen ja työkavereineen on Hannalle voimavara. – Viikonloput ovat kauheita, kun ei ole ketään, kenen kanssa jakaa asioita. Kun ei ole rahaa, meneminen on rajoitettua.
Arki töineen ja työkavereineen on Hannalle voimavara. – Viikonloput ovat kauheita, kun ei ole ketään, kenen kanssa jakaa asioita. Kun ei ole rahaa, meneminen on rajoitettua.

Äiti avustaa Hannaa rahallisesti

Äiti osti Hannalle sängyn ja läppärin, kun tämä erosi ja joutui tyhjän päälle. Äiti ostaa tyttärelleen joka viikko ruokaa, vaikka on itse pienituloinen eläkeläinen. Viimeksi kahden naisen viikon ruokaostokset maksoivat 67 euroa. Hanna tekee kaiken ruoan itse kotona: yleensä perunaa ja jauhelihaa.

Yleensä äiti auttaa häntä kuukausittain 200–300 euron arvosta. Hanna taas auttaa omaa tytärtään vähintään parilla sadalla eurolla.

”Olen vakuuttanut äidille, että yhdessä selviämme kaikesta. Vaikka eihän tämän pitäisi yhteinen ahdinko olla.”

Parikymppinen Kiira-tytär on ollut pitkiä jaksoja työttömänä. Kun häneltä ovat rahat loppuneet, hän on pyytänyt rahaa esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin. Hanna antaa tyttärelleen muutaman kympin silloin, toisen tällöin kuten äitikin hänelle. Pikkusummista kertyy kuukausittain potti, joka kutistaa merkittävästi Hannan ja äidin pieniä kukkaroita. Auttaminen on heistä tärkeintä, vaikka se tarkoittaa sitä, että itse pitää selvitä entistä vähemmällä eivätkä rahat välttämättä riitä omaan elämiseen.

– Olen kolmen viime vuoden aikana oppinut luopumaan lähes kaikesta. Ihmisten on vaikea kuvitella, miten vähällä voi tulla toimeen. Kun on selvittävä yksin melkein aina, sillä on iso henkinen merkitys, että on joku, johon voi hädän hetkellä luottaa ja nojata.

Ristiriidatonta järjestely ei ole. Myös äiti on joutunut ottamaan kulutusluottoja voidakseen auttaa Hannaa, mikä on aiheuttanut hänelle taloudellista stressiä ja väleihin pientä kitkaa.

– Äiti on sanonut suoraan, että elää ajoittain yli varojensa minun takiani. Olen pahoitellut sitä ja vakuuttanut hänelle, että yhdessä selviämme kaikesta. Vaikka eihän tämän pitäisi yhteinen ahdinko olla. On ahdistavaa olla äidistä näin riippuvainen.

Kiira taas ei tiedä koko totuutta, millaisissa veloissa ja miten tiukoilla Hanna on. Vaikeneminenkin on kulkenut perheessä sukupolvien ketjussa.

”Kuvittelin, että lapsuudenkodissani oli taloudellisesti asiat hyvin”

Kotitalo oli korskea: siellä oli uima-allas, kahden auton autotalli ja yli 300 asuinneliötä vain isää, äitiä ja heidän ainokaistaan, Hannaa, varten. Yrittäjäisä oli autoritäärinen, pelottava ja ankara, humalassa varsinkin. Äiti sovitteli kodin vaikeaa ilmapiiriä ostamalla. Hän halusi miellyttää tytärtään eikä kieltänyt tältä mitään. Hanna sai tavaroita, vaatteita ja ulkomaanmatkoja.

– Kuvittelin, että taloudellisesti meillä oli asiat hyvin.

”Lapsuudessani tavaroita vain ilmestyi jostain, ilmeisesti velaksi. Minun ei tarvinnut ottaa vastuuta mistään, enkä oppinut käyttämään rahaa.”

Hanna oli 45-vuotias, kun hän siivosi vanhaa kotitaloaan isänsä kuoleman jälkeen. Vintiltä löytyi monta muovikassillista täynnä avattuja ja avaamattomia kuoria: maksamattomia laskuja ja perintäkirjeitä vuosikymmenien takaa. Niiden joukossa oli myös äidin kirjoittama kirje, jossa luki muun muassa sanat:

En jaksa enää.

– Silloin minulle alkoi valjeta, millaista elämää meillä oli lapsuudessani oikeasti vietetty. Tavaroita vain ilmestyi jostakin, ilmeisesti velaksi. Minun ei tarvinnut ottaa vastuuta mistään, enkä myöskään oppinut käyttämään rahaa.

Hanna yritti puhua löytönsä jälkeen äidin kanssa, mistä tämän kirjeessä ja laskuröykkiöissä oli ollut kyse, mutta äiti ei enää halunnut palata vanhoihin asioihin. Selväksi kuitenkin tuli, että yltäkylläinen lapsuus oli hatarasti kyhätty, ahdistuksella vaalittu kulissi. Luksusta uhkuvaan taloonkaan ei ollut ostettu edes kotivakuutusta.

– Minulla oli lapsesta asti sellainen olo, että kaikki ei ole kunnossa, mutta en tiennyt, mistä se johtuu. Olin pelokas ja stressaantunut, mutta pidin pahan olon sisälläni ja yritin miellyttää muita.

Hanna uskoo, että niin hänen kuin äidinkin rahavaikeuksien yhtenä syynä ovat olleet liiallinen kiltteys ja miellyttämisenhalu.
Ylivelkaantuminen aiheuttaa Hannalle häpeää. – Jos joudun kieltäytymään vaikka kaverin kutsusta elokuviin, en välttämättä kerro, että se johtuu rahattomuudesta, vaan keksin muun syyn. En anna itselleni lupaa velloa tilanteessani.


Ylivelkaantuminen aiheuttaa Hannalle häpeää. – Jos joudun kieltäytymään vaikka kaverin kutsusta elokuviin, en välttämättä kerro, että se johtuu rahattomuudesta, vaan keksin muun syyn. En anna itselleni lupaa velloa tilanteessani.

Ylivelkaantuminen alkoi eron jälkeen

Hanna tapasi Mikon nelikymppisenä. Molemmat työskentelivät kasvatusalalla, ja yhdessä perustettiin uusperhe, johon kuuluivat kummankin lapset.

– Elimme perisuomalaista elämää. Matkustimme ulkomaille muutaman kerran vuodessa. Mikko harrasti eräilyä, minä hoidin kotia. Meillä oli omakotitalo, kolme lasta, koira ja Audi.

Auto maksoi 30 000 euroa. Se hankittiin, vaikka se oli heille liian­ kallis, koska mies oli haaveillut siitä kauan. Kun perhe muutti omakotitalosta toiseen, asuntolainaa otettiin auton hinnan verran enemmän, jotta kulkupeli saatiin ostettua.

Hanna suhtautui velaksi elämiseen rennosti. Yhteiset rahat riittivät ruokaan, harrastuksiin ja vaatteisiin, mutta isot hankinnat, kuten kodinkoneet, ostettiin usein kulutusluotoilla, joita makseltiin pois pienissä erissä ajan kanssa.

Ero tuli kolme vuotta sitten kymmenen yhteisen vuoden jälkeen miehen rakastuttua toiseen naiseen. Asuntolainaa Hanna ja Mikko olivat siihen mennessä ehtineet lyhentää vain auton hinnan verran. Talo myytiin ostohintaa halvemmalla, ja molemmille jäi myynnin jälkeen 30 000 euroa asuntolainaa maksettavaksi. Hanna joutui ottamaan kulutusluoton voidakseen maksaa oman osuutensa pois. Yhteisiä hankintoja oli aikanaan ostettu Hannan nimiin otetuilla luottokorteilla. Eron jälkeen myös niiden velat jäivät Hannan maksettaviksi.

Elämänhallintaa ja rahatilannetta vaikeutti ahdistuneisuushäiriö, jonka vuoksi Hanna oli eron aikaan kuukausien pituisella sairauslomalla.

– Lopulta olin niin kovassa ahdingossa, että poimin satunnaisessa järjestyksessä Facebookissa kavereitani ja laitoin kaikille saman pitkän viestin, jossa kerroin tarvitsevani apua.

Ystävät ja äiti toivat Hannalle ruokaa. Seurakunta auttoi häntä laskujen maksamisessa. Hannasta tuntui, että elämä piti aloittaa tyhjästä uudestaan. Siinä auttoivat luottokortit.

11 euron päiväbudjetti

13 vuotta, niin kauan hänellä on vielä maksettavana isointa kulutusluottoa. Asuntolainaa on jäljellä 19 vuotta. Hanna on yrittänyt puolen vuoden ajan myydä asuntoaan, mutta asuntovelattomuuden sijaan hän haaveilee pienen omakotitalon ostamisesta.

– Silloin olisi tilaa hengittää, eikä rahaa menisi vastikkeeseen.

Hanna on saanut tilanteeseensa tukea ja neuvoja Takuusäätiöltä, mutta sen takaamaa järjestelylainaa hän ei voi vielä hakea, sillä velkaa on vielä ihan liian paljon. Säätiön takauksen enimmäismäärä on 34 000 euroa. Tulevaisuudessa takauksen hakeminen voi olla mahdollista, jos Hanna saa lyhennettyä velkasaldoaan pienemmäksi.

– Otan hetken kerrallaan, en ajattele elämää kauas eteenpäin.

Viihdykettä ja pientä luksusta arkeen tuovat television suoratoistopalvelu ja netin deittisovellus. Molemmat palvelut ovat maksullisia, mutta kun juuri missään ei ole rahaa käydä, ajankulua on hankittava kotiin. Hanna on elänyt yksin erostaan lähtien.

– Metsässä pääsen huolistani irti ja taakkani kevenee hetkeksi. Siellä pystyn rauhoittumaan täydellisesti, eikä se maksa mitään.

Ystävä opetti Hannalle taannoin, että hänen pitää tehdä itselleen arkibudjetti, jotta rahat riittävät seuraavaan palkkapäivään asti. Siitä asti Hanna on elänyt noin 11 euron päiväbudjetilla. Suklaavohvelit hän pystyi ostamaan, koska edellisenä päivänä rahaa kului alle budjetin, vain seitsemän euroa. Sitä paitsi tilille oli tullut yllättäen Kiiralta 75 euroa. Tämä maksoi takaisin Hannalta saamiaan rahoja.

Se tuntuu Hannasta käännekohdalta: tytär on pikkuhiljaa pääsemässä jaloilleen.


Hanna uskoo, että parikymppinen tytär on pikkuhiljaa pääsemässä taloudellisesti jaloilleen. Se tuntuu hyvältä.

Henkilöiden nimet artikkelissa on muutettu haasteltavan toiveesta hänen ja läheisten henkilöllisyyksien suojaamiseksi ja aiheen arkaluontoisuuden takia.

                                                  Velkaantumista halutaan suitsia
Suomalaiset velkaantuvat hurjaa tahtia, ja myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien kulutusluottojen yhteenlaskettu euromäärä on kasvanut lähes 10 prosenttia alkuvuodesta 2018 alkuvuoteen 2020.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä julkaisi loppuvuodesta 2019 mietintönsä keinoista, joilla kotitalouksen liiallista velkaantumista voisi ehkäistä. Velkaantumisen kokonaiskuva on hämärtänyt, sillä asuntolainojen rinnalle ovat tulleet kulutusluotot ja epäsuorat velkaantumisen muodot, kuten taloyhtiölainat.

Työryhmä esimerkiksi ehdottaa, että tulevaisuudessa kotitalouden luottojen määrä sidottaisiin vuosituloihin. Enimmäisvelkasuhde tarkoittaisi sitä, että velkaa saisi olla kerrallaan enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuiset bruttotulot. Ehdotusta on kritisoitu esimerkiksi siitä, että toteutuessaan se voi heikentää nuorten ensiasunnonostajien mahdollisuutta saada asuntolainaa kasvukeskuksissa. Vuokra-asuntojen kysynnän kasvu voi näkyä vuokrien kallistumisena.

Hannan kohdalla ehdotettu rajoitus lainojen myöntämiseen ei estäisi uusien luottojen myöntämistä. Hannan velkasaldo on noin 3,5-kertainen hänen vuosittaiseen bruttotuloonsa verrattuna.

Nykyisin luotonantaja saa tietoja vain luottoa hakevan henkilön maksuhäiriömerkinnöistä. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa luotonantajayhtiöiden käytössä olisi positiivinen luottorekisteri eli tietokanta, josta näkisi henkilön kaikki velat ja velkaantumisen kokonaistilanteen. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan positiivista luottorekisteriä.

Lähteet: vn.fi, bof.fi

Hae apua!
Takuusäätiön neuvonnassa voit puhua omista tai läheistesi maksuongelmista luottamuksellisesti. Takuusäätiö myöntää takauksia pankista nostettaviin järjestelylainoihin ja pienituloisille tarkoitettuja pienlainoja. Velkalinja: 0800 98009, takuusaatio.fi.

torstai 21. toukokuuta 2020

21.05.2020 Tuen saanti voi nyt myöhästyä työttömyyskassojen ruuhkien takia – tämän verran jokaisella pitäisi olla säästössä

Tuen saanti voi nyt myöhästyä työttömyyskassojen ruuhkien takia – tämän verran jokaisella pitäisi olla säästössä

02.05.2020 klo 15:00

Lomautusaalto on ruuhkauttanut työttömyyskassoja, joten viimeistään nyt kannattaisi asiantuntijoiden mukaan ryhtyä säästämään puskuria, mikäli töitä on.

 Asiantuntijoiden mukaan jokaisella olisi hyvä olla noin kahden kuukauden nettotulojen verran säästössä. Kuvituskuva.
Asiantuntijoiden mukaan jokaisella olisi hyvä olla noin kahden kuukauden nettotulojen verran säästössä. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS

Koronaviruksen takia lomautettujen suomalaisten määrä on kasvanut nopeaa vauhtia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 160 000 kokoaikaisesti lomautettua työntekijää.

Lukuisat työttömyyskassat painivat nyt ennenäkemättömän suuren hakemussuman parissa. Monet kassat ennakoivat käsittelyaikojen venyvän etenkin lähiviikkoina.

Esimerkiksi Suomen suurimman työttömyyskassan, Yleisen Työttömyyskassan (YTK) uusien hakemusten käsittelyaika on nyt noin 22 päivää. Ensi viikosta alkaen osassa hakemuksia käsittelyajat venyvät YTK:n mukaan yli 30 päivän. YTK ennakoi, että pisimmillään joissain hakemustyypeissä käsittelyaika voi venyä noin 50 päivään.

Palvelualojen Ammattiliitto PAMin työttömyyskassassa uusien hakemusten käsittelyaika on nyt noin kolme viikkoa. Kassanjohtajan mukaan odotettavissa on, että käsittelyaika tulee lähiviikkoina venymään tuosta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro toteaa, että koronakriisissä säästetyt puskurit ovat tärkeitä.

– Inhottavinta on epävarmuus, kun ei tiedä kauanko tilanne kestää, muuttuvatko lomautukset irtisanomisiksi, löytyykö omalta alalta ja alueelta muuta työtä. Koronasokissa lisäksi on tullut korvaus- ja tukihakemusten ruuhkaantuminen, jolloin puskurit voivat hyvin nopeasti huveta, Nummiaro toteaa.

Ainakin kahden kuukauden nettopalkka

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kertoo yleisenä nyrkkisääntönä olevan, että jokaisella suomalaisella tulisi olla noin kahden kuukauden nettotuloja vastaava rahasumma säästössä yllättäviä tilanteita varten.

– Tarvittava summa riippuu toki jokaisen kulutustasosta. Toivottavasti ihmiset olisivat niin järkeviä, että jos työttömyyskassasta ei tule lomautuskorvauksia ajallaan, et voi jatkaa kulutusta samalla tavalla kuin silloin, kun palkka tulee normaalisti, Pantzar toteaa.

Myös OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen kertoo, että jokaisella olisi hyvä olla säästössä 2-3 kuukauden nettopalkan verran.

– Hyvä peukalosääntö tasapainoiselle taloudelle on, että tuloista tulisi mennä enintään 50 prosenttia välttämättömyyksiin ja 30 prosenttia hupeihin ja hyötyihin, jolloin loput 20 prosenttia jäisivät säästöön, Kalajainen kuvailee.

Menovara 1000-2000 euroa

Ekonomisti Nummiaro on tehnyt kolmiportaisen mallin puskureista, jollaiset jokaisella suomalaisella olisi hyvä olla:

1. Menovara. Alkuun 1000–2000 euroa tilille. Siirrä säännöllisesti summia käyttelytililtä erilliselle säästötilille tai korkorahastoon, jotta kynnys käyttää säästöjä ennenaikaisesti kohoaa.

2. Tulovara. 2-3 kuukauden nettopalkka. Varat saattavat odottaa käyttöään vuosia, eli niiden ostovoiman säilymisestä kannattaa pitää huolta.

Toisaalta varoja saatetaan tarvita vaikka ensi viikolla, joten siksi sijoitusten riskitaso kannattaa pitää maltillisena. Varat on oltava muutettavissa rahaksi muutamien päivien kuluessa.


3. Eläkevara. Eläkesäästämisessä tavoiteaika on kaukana, jolloin moni uskaltaa sijoittaa tuottohakuisemmin eli osakepaino voi eläkesäästäjällä olla korkeampi.

Kolmasosa ei varaudu

Takuusäätiön, OP:n ja Marttaliiton viime vuonna tekemästä Rahapuhetta-tutkimuksesta kävi ilmi, että noin joka kolmas suomalainen ei ole varautunut millään tavalla yllättäviin kuluihin tai elämäntilanteen muutoksiin.

Noin 40 prosenttia puolestaan kertoi säästävänsä säännöllisesti joka kuukausi. Tutkimuksesta ilmeni, että parempituloisten vähemmistö säästää kerralla suuria määriä, mutta suurin osa suomalaisista säästää päämäärättömästi alle 200 euron summia.

– Aika moni säästää kuluttamiseen, esimerkiksi seuraavan kesän lomamatkaan tai kodin hankintoja varten. Jos et ole varautunut koronaan ja käytit säästöt hiihtolomamatkaan, pussin pohja voi olla aika tyhjä, Pantzar harmittelee.

Myös LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn (2018) mukaan joka kolmas suomalainen jättää varautumatta elämän ikäviin yllätyksiin mitenkään.

Pantzar muistuttaa, ettei koronaviruksen aiheuttama lomautusaalto ole vielä ohi, joten säästäminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt.

– Jos sinulla on nyt töitä, nyt on viimeistään hyvä tajuta, että tällainen kolaus voi koskettaa ketä vain ja nyt on hyvä aika ryhtyä katsomaan, että sinulla on joku puskuri, jolla pärjäät mahdollisesta lomautuksesta.

Pantzar toteaa, että luonnollisesti pienituloisilla säästäminen on vaikeampaa, mutta hän kannustaa pyrkimään siirtämään säästöön edes pienen summan yllättävien tilanteiden varalle.

Lakiuudistus toisi helpotusta

Helpotusta tukien odottelutilanteeseen voi tuoda hallituksen kaavailemat lakimuutokset, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Hallitus esittää muun muassa, että työttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti maksaa hakemuksen perusteella ennakkona nykyisen kahden kuukauden sijaan enintään kuudelta kuukaudelta.

Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että kun lomautetuksi joutunut henkilö lähettää työttömyysetuushakemuksen työttömyyskassalle, kassa voisi myöntää osan tuesta jo pelkän hakemuksen perusteella käsittelemättä sitä. Vasta myöhemmin tuen saamisen edellytykset tarkistettaisiin.

– Mutta ei niin, että kerralla maksettaisiin kuuden kuukauden ennakko, vaan siltä ajalta, miltä ihminen on hakenut työttömyysetuutta, kertoi tiistaina hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Väliaikaisella lainmuutoksella pyrittäisiin välttämään se, että kassojen ruuhkien takia ansiosidonnaista mahdollisesti pidempään odottavat ihmiset joutuisivat turvautumaan toimeentulotukeen.

Työttömyyskassat vastaisivat itse siitä, miten ne mahdollisesti laajentuvaa ennakkomaksua lähtisivät hyödyntämään.

Lain toivotaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Sen on tarkoitus olla voimassa lokakuun loppuun asti.

HANNA GRÅSTEN

tiistai 19. toukokuuta 2020

19.05.2020 Mitä tapahtui sossun asiakkaille?


Sosiaali­toimistojen asiakkaita pompotellaan luukulta toiselle ja työntekijät kuormittuvat Kela-sotkuista.
Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa Whatsappissa Jaa Messengerissä

Toimeentulotuen siirrolla kunnilta Kelaan haluttiin vahvistaa yhden luukun periaatetta: kaikki etuudet samasta paikasta.

Toisin kävi.

Eniten apua tarvitseville syntyi kahden luukun systeemi, jossa asiakkaita pallotellaan Kelan ja sosiaalitoimiston välillä. Osa katoaa jonnekin välimaastoon.

Yhteiskunnan heikoimmista tuli vuoden 2017 tukiuudistuksen häviäjiä. Asunnottomien, pieneläkeläisten, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyskuntoutujien, päihdeongelmaisten ja maahanmuuttajien joukossa on paljon heitä, joiden ongelmia ei ratkaista rahaa jakamalla.

Heistä moni tuntee tulevansa kyykytetyksi.

Kysyimme neljältä tukea saavalta ihmiseltä, millaista on elää köyhänä Suomessa.

Jaro Ström
työtön, 42

Jaro Strömin tatuoidut sormet napsauttavat tottuneesti oluttölkin auki, kun hän astuu rappukäytävästä tuuletusparvekkeelle. Täällä Itä-Pasilan Junailijankujalla, Helsingin kaupungin tuetun asumisen yksikössä eli Juniksessa, on 65 asukaspaikkaa ihmisille, joilla on eritasoisia elämänhallinnan ongelmia ja sairauksia.

Ström päätyi Junailijankujalle viime syksynä oltuaan asunnottomana. Käytännössä hän asusteli tyttöystävänsä luona, koska edellinen asunto lähti alta muun muassa vuokrarästien takia.
Jaro Ström ikkunassa
Jaro Ström ikkunassa
Pitkä päihdehistoria on Strömin omien sanojen mukaan selätetty metadonikorvaushoidon avulla.

Juniksessa hän tekee pieniä projektitöitä, kuten siivousta, tiskaamista ja huonekalujen kokoamista.

– Tienaan röökirahat. Muuten tuet eivät riitä, jengin on koko ajan pakko lainailla toisiltaan, kun eläkkeet ja muut rahat tulevat eri aikaan. Tulee hirveä kierre, Ström kertoo.

Tukien hakeminen sujuu kohtalaisen vaivattomasti. Kerran kuukaudessa pitää kirjautua nettipankkitunnuksilla Kelan sivuille ja laittaa rastit ruutuihin: työtön, työtön, työtön.

Jaro Ström portailla
Asumis- ja työmarkkinatuista jää kuussa käteen 538 euroa.

Jaro Ström kastelee kukkia
Vaikka Kelan kanssa nyt sujuu, on joitakin asioita pitänyt oppia kantapään kautta.

Lähes automatisoituun helppouteen liittyy myös miinoja: esimerkiksi vuokran omavastuuosuus täytyy maksaa itse. Tätä kaikki eivät tiedä tai muista.

– Sossuaikana se meni suoraan tililtä, mutta nyt monelle tulee helposti vuokrarästejä. Mullekin oli kertynyt niitä pitkältä ajalta, kun en tiennyt tästä systeemistä mitään. Onneksi saatiin sovittua, että voin maksaa ne osissa.

Vuokravelat ovat yksi merkittävästi lisääntynyt avuntarpeen kohde Helsingissä, kertovat Helsingin pohjoisen alueen aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist ja nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela.

– Asumiseen liittyvien menojen, jotka periaatteessa kuuluvat Kelalle, maksumäärät ovat meillä lisääntyneet huomattavasti. Haluamme turvata, etteivät ihmiset joudu asunnottomaksi. Kunta on maksanut vuokravelkoja huomattavasti aiempaa enemmän.

Jaro Ström nojaa kaiteeseen
Tukiuudistuksella syntyi järjestelmä, josta kärsivät eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Heitä Itä-Pasilan Juniksessa riittää.

Seitsemännen kerroksen tuuletusparvekkeelta näkyy idässä Kalasataman rakennustyömaalla kääntyilevät nostokurjet. Sinne Jaro Ström menisi mielellään töihin, mutta aina tulee jokin este. Tulityökortti puuttuu, työturvallisuuskortti on vanhentunut.

Nyt mennään askel kerrallaan eteenpäin. Sitä marssia rytmittää kerran kuukaudessa tapahtuva kirjautuminen Kelan sivuille. Työtön, työtön, työtön.

Ongelmat ehtivät kasaantua

Reilu kolme vuotta sitten tehdyn lakimuutoksen piti vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tehostaa toimeentulotuen toteuttamista.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan kuitenkin edelleen kunnasta. Näin syntynyt kahden luukun systeemi on paljastunut kipukohdaksi.

"Haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät putoavat turvaverkkojen läpi."
– palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laine, Masku, Mynämäki, Nousiainen

Kolme erilaista toimeentulotukea
Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Sitä voi saada, jos henkilön tai perheen rahat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, esimerkiksi ruokaan ja lääkkeisiin.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea myöntää kunta erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata. Sitä voi saada esimerkiksi asumismenoihin tai jos taloudellinen tilanne heikkenee äkillisesti.

THL:n keräämien alustavien tietojen mukaan toimeentulotukea sai viime vuonna 316 000 kotitaloutta.

Yle Uutiset on haastatellut tätä artikkelia varten 25 kaupungin tai kunnan sekä viiden kuntayhtymän sosiaalityön vastuuhenkilöitä.

Vastauksista selviää, että alun kaaoksen jälkeen perustoimeentulotuen toimeenpano sujuu Kelalta jo paremmin. Yhteistyö Kelan ja kuntien sosiaalitoimen välillä on koko ajan sujuvoitunut.

Huoli kaikkein heikoimmista on silti kasvanut kunnissa.

"Kela on pystynyt ottamaan hyvin vastuuta tilapäisen toimeentulotuen tarpeessa olevista asiakkaista ja niistä, jotka osaavat hoitaa asioitaan. Meille kaatuvat pitkäaikaisessa taloudellisessa niukkuudessa elävät, moniongelmaiset ja sairaat asiakkaat."
– nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela ja aikuissosiaalityön päällikkö Anne Qvist, Helsinki

"Ongelmat kasaantuvat, eikä niihin päästä puuttumaan ajoissa. Ennen uudistusta asiakkaita tavattiin säännöllisesti ja heidän ongelmansa olivat ennakoitavissa."
– sosiaalityön päällikkö Jenni Halava, Parkano

Valtiontalouden tarkastusvirastokin on havainnut kahden luukun ongelman.

Se evästää lainsäätäjiä jatkossa huolehtimaan, että "heikoimmassa asemassa olevat asiakasryhmät kykenevät hakemaan heille kuuluvia palveluita ja etuuksia".

"Välillä asiakas ei ole osannut riittävästi tuoda kirjallisessa hakemuksessaan esiin tarpeitaan ja toiveitaan hakea myös täydentävää tukea. Jos hakeminen 'toiselta luukulta' jää asiakkaan hoidettavaksi, jaksavatko kaikki tehdä uuden hakemuksen?"
– johtava sosiaalityöntekijä Johanna Turunen, Joensuu

"Olihan se ennen sujuvampaa: asiakas tuli toimistoon ja sai kaikki etuudet tarkistettua aina perustoimeentulosta ennaltaehkäisevään. Saimme yhdellä istumalla kokonaiskuvan paremmin selville."
– sosiaaliohjaaja Päivi Andersson, Hanko

Sirpa Manninen
elämänkriisistä kuntoutuva, 46

Keskenmeno. Insinööriksi opiskelevan Sirpa Mannisen, 46, elämä pysähtyi kolme vuotta sitten, kun vauvan odotus loppui.

Hän sai pinnistettyä loppusuoralla olevat opintonsa valmiiksi, mutta sen jälkeen arki romahti. Seuraavat viikot Manninen vietti sairaalassa.

– Keskenmeno vaikutti mielenterveyteeni. Siitä toipuminen vei pitkään. Olin tehnyt koko opiskeluajan alani töitä eri metsäyhtiöissä, mutta valmistumisen jälkeen olin työtön.

Sairaalasta päästyään Manninen eli jonkin aikaa toimeentulotuella, mutta aloitti sitten työt puhelinmyyjänä. Tulot ovat sen jälkeen olleet pienemmät kuin opintojen aikana.
Sirpa Manninen parvekkeella
Sirpa Manninen parvekkeella
Sirpa Manninen asuu lähellä Jyväskylän keskustaa. Vuokra on korkea, vaikka talo on vanha.

– Saan yleistä asumistukea. Viime vuoden loppupuolella jouduin hakemaan toimeentulotukea. Asun kaksiossa: kävin Kelan kanssa pitkän taistelun, etten joudu muuttamaan halvempaan asuntoon. Sain lopulta jäädä, koska sähkö kuuluu vuokraan.

Viime tammikuussa Mannista kohtasi toinen elämänkriisi, kun pitkä parisuhde päättyi eroon. Hän sai ahdingostaan toipumiseen sairauslomaa heinäkuun loppuun. Tulot putosivat entisestään.

Sirpa Manninen kahvilla
Manninen juo joka päivä kahvit kirpputorilta löytyneistä Arabian kahvikupeista. Hänen mielestään se tuo juhlaa arkeen.

Muutaman kerran Kelan tukipäätökset ovat venyneet niin, että harkinnanvaraista tukea on täytynyt hakea sosiaalitoimistosta. Paikka on Manniselle tuttu, sillä keskenmenosta toipuessaan hän liittyi aikuissosiaalityön asiakasraatiin.

Tuolloin tuki tuli vielä yhdeltä luukulta, josta sai sekä rahallisen että sosiaalisen tuen.

– Siellä sai kertoa tarinansa. Kun kerroin keskenmenosta, siellä vastattiin, että otan osaa. Sellaista vastausta ei saa Kelassa. Sosiaalityön rooli on pienentynyt liikaa, kun Kela tuli mukaan kuvioon.

Sairauspäivärahan, asumistuen ja toimeentulotuen summasta jää vuokran ja laskujen jälkeen kuukausittain 200 euroa ruokaan.

Sirpa Manninen virkkaa
Virkkaaminen on Mannisen uusi harrastus. Uutta tekemistä voi keksiä loputtomasti, mutta ennen kaikkea se on halpaa.

– Kalapuikkoja ja puuroa kuluu paljon. Minulla ei ole varaa vihreään salaattiin, joten ostan usein kaalia. Imurini hajosi vähän aikaa sitten: säästän monta kuukautta saadakseni uuden.

Harrastuksiin ei riitä rahaa. 18 euron kuntosalimaksu on kuukausittain liikaa, joten Manninen lenkkeilee paljon.

– Lisäksi katson televisiota. Viime aikoina olen alkanut virkata.

Kaikesta huolimatta Manninen on tyytyväinen, että Suomessa voi saada tukea myös kriisistä toipumiseen.

– Minua odotetaan jo kovasti takaisin töihin. Voisin kohta palatakin. Haluan kuitenkin toipua kunnolla. On hienoa, että siihen on vielä mahdollisuus.

Sirpa Manninen nauttii auringosta
Aikuissosiaalityön asiakasraatiin kuuluva Sirpa Manninen toivoo, että ketään ei jätettäisi yksin tukien hakemisessa.

Huomattavasti odotuksia kalliimpi

Kela-siirrolla tavoiteltiin myös tehostamista.

Urakka osoittautui odotettua paljon isommaksi ja työvoimaakin on tarvittu kaksin verroin enemmän kuin laskettiin. Aikaa on kulunut paljon myös päätösten virheiden korjaamiseen.

Viime vuonna tukikäsittelyn välittömät kustannukset olivatkin lähes 100 miljoonaa euroa. Lain valmistelussa ne arvioitiin noin 32 miljoonaksi euroksi.

Yksi uudistuksen kaunis ajatus oli, että kunnissa sosiaalityöntekijät pääsisivät tekemään perustyötään, kun rahan jakamisesta huolehtii Kela.

Kuinka kävi?

"Asiakkaat ovat paljon yhteydessä sosiaalitoimeen, koska Kelaan ei saa yhteyttä. Heitä täytyy ohjeistaa, mitä laki heille takaa perustoimeentulotuesta."
– palvelupäällikkö Ritva Anttonen, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kohvakka, Jyväskylä

"Edelleenkin sosiaalityöntekijät ja ohjaajat selvittävät Kelan päätöksiä ja tekevät todella paljon muuta selvittelytyötä. Meillä on velvollisuus neuvoa asiakkaitamme ja haluamme auttaa, ettei pompotella Kelan ja meidän välillä."
– vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen, Kainuun Sote

Verkkoasiointi Kelassa on lisääntynyt. Viime vuonna Kela vastaanotti 1,6 miljoonaa perustoimeentulotuen hakemusta, niistä lähes 75 prosenttia oli tehty verkossa.

Ylen haastattelemissa kunnissa Kela saa kiitosta digitaalisten palveluiden kehittämisestä.

Sähköinen asiointi on joustavaa ja nopeaa. Se onnistuu anonyymisti, mitä pidetään tärkeänä varsinkin pienillä paikkakunnilla, joissa asiakkailla saattaa olla leimautumispelon takia kynnys hakea toimeentulotukea.

Ongelmat korostuvat Kelan palvelupisteistä kaukana asuvilla ja niillä, jotka eivät pysty tai osaa asioida verkossa. Asiointi puhelimessa tai paikan päällä Kelassa ei ole läheskään yhtä mutkatonta kuin verkossa.

"Kaikilla ei ole nettiyhteyttä. Moni ei osaa verkossa hakea etuuksia, lähettää liitteitä tai hoitaa ajanvarausta Kelan toimipisteeseen. Erityisesti prepaid-liittymän omistajien on vaikeaa tai jopa mahdotonta soittaa Kelaan, koska puhelut jonottamisineen ovat maksullisia."
– palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laine, Masku, Mynämäki, Nousiainen

"Ehdottomasti tarvittaisiin maksuton palvelunumero Kelalle. Jonotusaika on ajoittain todella pitkä."
– johtava sosiaalityöntekijä Raili-Helena Kangasluoma, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kauhava

Ilmi Hautamäki
pieneläkeläinen, 83

Ilmi Hautamäki, 83, ei toimeentulotukea enää hae, ei Kelasta eikä muualtakaan. Kaksi turhaa yritystä riittää hänelle.

Pari vuotta sitten pienellä eläkkeellä elävä Hautamäki olisi tarvinnut apua välttämättömien lääkkeiden ostamiseen.

– Kun kysyin asiaa puhelimessa Kelasta, sanoivat, että minun tuloillani pitää pärjätä.

Hautamäki asuu vuokralla Vaasan keskustassa. Asumistuen kanssa hänen eläkkeensä on kuukaudessa tuhannen euron verran.

Ilmi Hautamäki kotonaan
Koska Hautamäki asuu yksin, on kaikki kulutkin maksettava yksin.

Peruskulujen jälkeen hänelle jää kuukaudessa elämiseen 100–200 euroa.

– Ihmettelen, kuinka ne puhelimessa pystyivät suoralta kädeltä laskemaan, että rahani riittävät.

Koko elämänsä nuukasti elänyt Hautamäki sanoo, että vähälläkin rahalla kyllä yleensä pärjää. Herkutteluun ei ole varaa eikä juurikaan uusiin vaatteisiin.

Hautamäki availee kauniin valkoisen neuletakkinsa nappeja.

– Minun kokoiselle löytyy huonosti vaatteita kirpputorilta, mutta tämä tuli siellä vastaan.

Ilmi Hautamäki kotonaan
Ilmi Hautamäki on huomannut, että eläke riittää nykyisin entistä vähempään. Kaikki on kallistunut.

Vuosittain julkaistavan sosiaalibarometrinkin mukaan pienituloisten eläkeläisten tilanne on heikentynyt. Sosiaalialan ammattilaisten mukaan ikääntyneet hyötyisivät henkilökohtaisesta palvelusta. Useimmat vanhukset eivät tunne oikeuksiaan edes tavanomaisiin toimeentuloa helpottaviin etuuksiin.

Ilmi Hautamäki myöntää, että näin on.

– Kaikki tieto on verkossa. Pitäisi osata sieltä etsiä.

Asiointimatkoihin tarkoitetusta tuestakin Hautamäki sai vinkin vasta sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka auttoi myös sen hakemisessa.

Tuki tuli tarpeeseen, sillä edes lähikauppaan Hautamäki ei pääse liikkumaan enää omin voimin. Korvaamaton apu on ollut naapurikunnassa asuva pojanpoika, joka käy auttelemassa lähes päivittäin.

Mieleltään vireän vanhuksen aika on kulunut tänä keväänä normaaliakin tiukemmin neljän seinän sisällä.

– Olen aina ollut vähän bakteerikammoinen ja siksi olen pysynyt visusti täällä.

Ilmi Hautamäki neuloo
Aika kuluu paremmin, kun käsillä on tekemistä.

Ilmi Hautamäki käyttää tablettia
Sohvapöydällä on sukankutimen vieressä tabletti. Poika on opettanut sitä käyttämään.

Hautamäki osaa käydä verkkopankissa ja surffailee välillä myös sosiaalisessa mediassa. Kelan sivuilla hän ei ole enää käynyt.

– En enää sen yhden tapauksen jälkeen.

Kipeäksi muistoksi on jäänyt lohduton tilanne, joka nakertaa yhä luottamusta sosiaaliviranomaisiin. Siitä on aikaa paljon enemmän.

– Esikoispoikani – kolmen lapsen isä – kuoli nuorena. Hain silloin toimeentulotukea suruvaatteiden ostamiseen, mutta hakemus hylättiin.

Ilmi Hautamäen silmissä vaihtelee suru ja ilo. Hän kaappaa Muru-kissan syliinsä ja sanoo päättäväisesti, että aikoo pysyä omassa kodissaan loppuun asti.

– Vaikka sitten sisulla.
Ilmi Hautamäki Muru-kissansa kanssa
Ilmi Hautamäki Muru-kissansa kanssa
Tänä keväänä Muru on ollut Ilmi Hautamäelle entistäkin tärkeämpi kumppani.

Sosiaalityön osaaminen puuttuu Kelasta

Ylen haastatteluissa nousee esiin toive henkilökohtaisen palvelun ja sosiaalityön osaamisen lisäämisestä Kelassa.

"Kelassa pitäisi olla enemmän yksilöllistä harkintaa. Kaavamaisen päätöksenteon takia tuen hakijoiden ongelmat voivat syventyä."
– tulosaluejohtaja Leila Kankainen ja tulosyksikköpäällikkö Kati Saarela, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

"Yhä törmätään kuntalaisiin, jotka olisivat olleet perustoimeentulotukeen oikeutettuja, mutta se selviää vasta, kun he ovat rahojen loputtua yhteydessä kuntaan. Kela ei siis arvioi asiakkaan oikeutta perustoimeentulotukeen automaattisesti muiden etuuksien hakemisen yhteydessä. Näyttää siltä, että osin myös neuvonta on puutteellista."
– perusturvajohtaja Teuvo Räsänen, Rautavaara

"Esimerkiksi asunnottomilla, joilla on useita etuuksia ja erityisen tuen tarve, olisi hyvä olla Kelassa oma nimetty hakemusten käsittelijä. Se helpottaisi yhteistyötä ja esimerkiksi vuokravakuuksista neuvottelua."
– palvelupäällikkö Taru Herranen, Tampere

Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijöiden yhdistyksen puheenjohtajalla Sari Savikolla on 20 vuoden kokemus toimeentulotukityöstä.

– Ihmisiä kyykytetään ja nöyryytetään. Kenenkään etu ei ole, että köyhistä tehdään entistä köyhempiä, sanoo Savikko.

Hän työskentelee nyt lastensuojelussa, mutta on luottamustehtävänsä takia puntaroinut paljon tukiuudistusta.

– Suurin kipukohta on, että uudistus ei yksinkertaisesti toimi.

Kunnissa on havaittu, että asiakkaiden on todella vaikeata päästä Kelaan hoitamaan asioitaan. Siksi ihmiset kääntyvät hädissään edelleen sosiaalitoimen työntekijöiden puoleen myös perustoimeentulotukiasioissa.

Hakemuksia hukkuu, lisäselvityksiä katoaa, päätöksissä on virheitä.

– Hirveän suuri määrä sosiaalityöntekijöistä joutuu hoitamaan asiakkaiden asioita Kelaan päin.

Kelan puhelinpalvelu on tullut Savikolle itselleenkin tutuksi.

– Esimerkiksi vuodenvaihteen tietämissä roikuin 40 minuuttia odottamassa, että pääsisin Kelan puhelinpalvelussa läpi ajaakseni asiakkaan asiaa.

Johanna Hiltunen
hoitovapaalla, 41

Viiden lapsen äiti Johanna Hiltunen on tottunut tietokoneen ja netin käyttäjä, mutta hänelläkin menee välillä hermot. Hän on joutunut viime kuukaudet hakemaan runsaasti tukia, sillä paluu työhön Valmet automotiven Uudenkaupungin autotehtaalle viivästyi. Siellä ei ollutkaan vielä töitä, joten Hiltunen jatkaa hoitovapaalla syksyllä kolme vuotta täyttävän Mimosa-tyttären kanssa.

Tulossa olevien perintörahojenkin saaminen käyttöön mutkistui, joten Hiltusesta on tullut sekä Kelan että Nousiaisten kunnan sosiaalitoimiston asiakas.

– Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan ja Kelan sähköinen alusta takkuaa. Kunnalle joudun lähettämään täydentävän tuen hakemukseen kolme eri sähköpostia, että saan mahtumaan kaikki valokuvat, kertomukset ja asiakirjat sinne.

Johanna Hiltunen asuu perheineen omakotitalossa. Mimosa-tytär etsii, onko hyönteishotelliin tullut asukkaita.

Oma piha on tärkeä, mutta omakotitalossa asuminen maksaa. Lämmitysöljy on iso kulu. Puusaunaan pitää hankkia puita.

Teini-ikäiset pojat syövät paljon.

– Ostan halvinta jauhelihaa ja mielelläni laputettuja tuotteita. Tosin ne lähtivät nopeasti hyllystä silloin, kun monet hamstrasivat ruokaa koronan vuoksi.

 Liukumäkeen Mimosa tarvitsee äidin apua.

Johanna Hiltunen sai vinkin vuodenvaihteessa, että myös apteekkikuluihin voi saada apua. Monet perheenjäsenet käyttävät lääkitystä muun muassa allergiaoireisiin, joten hakemus lähti Kelalle.

– Kela lähetti apteekkiin sitoumuksen, joka oli voimassa vain yhden päivän. Olisi pitänyt päivittäin käydä katsomassa, onko päätös tullut. Viiden lapsen perheessä on vähän muutakin tekemistä. Perinteinen posti tulee laatikkoon viikon viiveellä, joten sitäkään kautta en olisi saanut tietoa ajoissa, pohtii Hiltunen.

Vuodenvaihteessa haetut lääkkeiden maksusitoumukset on saatu kuntoon lopulta huhtikuussa. Niille saatiin pitempi kesto kuin yksi päivä. Ruokakuluihin apua on saatu hyväntekeväisyyteen annetusta ruoka-avusta.

– Käyn itse auttamassa ruokakassien jakamisessa. Saan auttaa muita, ja samalla oma perhe saa ruokakassin, kertoo Hiltunen.
Johanna Hiltunen koiransa kanssa
 Johanna Hiltunen on rakentanut pihalleen myös pation. Perhe viettää paljon aikaa pihalla ja koirille on tilaa.

Kaikkia ei tavoiteta

Kelan velvollisuus on ilmoittaa kuntaan niistä toimeentulotukiasiakkaista, joilla on tarvetta sosiaalityön palveluille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan tällaisia asiakkaita on 20–40 prosenttia kaikista perustoimeentulotuen hakijoista.

"Kelahan on huolikouluttanut työntekijöitään sosiaalityötä silmällä pitäen, mutta se ei ole vielä riittävää. Emme välttämättä saa esimerkiksi häätöuhasta tietoa Kelasta, vaan se voi tulla suoraan ulosottomieheltä. Kun tieto tulee vasta kihlakunnansyyttäjältä, meillä on vain kaksi viikkoa aikaa järjestää asuminen."
– sosiaaliohjaaja Päivi Andersson, Hanko

Sari Savikon mukaan ilmoituksia Kelasta kyllä tulee, mutta läheskään kaikkia avun tarpeessa olevia ei koskaan tavoiteta.

Heillä itsellään ei ole halua tulla sosiaalitoimistoon eivätkä sosiaalityön resurssit riitä heidän etsimiseensä.

Savikko sanoo, että ennen Kela-siirtoa ihmiset eivät päässeet samalla tavalla putoamaan turvaverkon läpi.

Kun toimeentulotuki oli kunnilla, asiakkaille saatettiin ilmoittaa, että tuen saaminen edellyttää paikan päällä käymistä.

– Se ei ehkä ollut ihan laillista, mutta se oli hyvä metodi.

Kela: parempaan suuntaan menossa

Kelan etuusjohtaja Anne Neimala myöntää, että erityisesti alkuvaiheessa uudistukseen liittyi ongelmia. Hänen mukaansa monet asiat ovat menneet parempaan suuntaan.

– Usealla asiakkaalla on aiempaa vähemmän kahden luukun tilanteita, sillä heille riittää asiointi Kelassa esimerkiksi työttömyysturva-, asumistuki- ja toimeentulotukiasioissa. Päätös tulee tällä hetkellä nopeammin kuin kunnilta aikanaan.

– Kela tarjoaa digitaalisia palveluita, joita kunnilla ei ole aikaisemmin ollut. Asiakkaat saavat esimerkiksi apteekkiin sähköisen maksusitoumuksen lääkkeitä varten.

– Asiakkaiden kohtelu on yhdenvertaista: aiemmin kunnilla oli toisistaan poikkeavia ohjeita ja tulkintoja.

– Kelassa osataan tunnistaa ne asiakkaat, jotka tarvitsevat sosiaalityön ammattilaisia. Kela pystyy ohjaamaan heidät sosiaalityön puoleen. Työnjako on Kelan ja kuntien välillä selkeä.

– Kela pystyy ohjaamaan heidät sosiaalityön puoleen. Perustoimeentulotuessa on kyse taloudellisesta tuesta. Se ei yleensä vaadi sosiaalityön osaamista.

STM: toimeentulolaki tarkasteltavaksi

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) tunnistetaan Ylen selvityksessä esiin nousseet ongelmat.

– Käytännön ongelmia on ollut. Yhteistyökäytäntöjä Kelan ja kuntien välillä on kehitetty, mutta on tullut selväksi, että kaikkiin tilanteisiin pelkkä yhteistyön kehittäminen ei riitä, vaan meillä on lainsäädännössäkin kehitettävää, sanoo STM:n neuvotteleva virkamies Susanna Rahkonen.

Myös ministeriössä on kiinnitetty huomiota niihin toimeentulotuen asiakkaisiin, joilla tuen tarve on suurempi.

– Heidän kohdallaan tämä uudistus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tuen tarvetta ei heti ehkä tunnisteta, jos asioidaan pelkästään siellä perustoimeentulotuen puolella, Rahkonen sanoo.

Ministeriö julkistaa lähiviikkoina asiantuntijatyöryhmän raportin, jossa käydään läpi toimeentulotukeen liittyviä lainsäädännöllisiä ongelmia. Työnjako Kelan ja kuntien välillä on yksi asia, joka nousee julkistettavassa selvityksessä esiin.

Raportin julkistuksen yhteydessä asetetaan toimeentulotukilain uudistamista valmisteleva työryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää toimeentulolain uudistamistarpeita. Toimeentulolain uudistaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

– Erityisesti tämä sosiaalityön ja sosiaalihuollon osuus kaipaa kirkastamista ja koko lainsäädännön läpikäyntiä. Ihan pienillä teknisillä muutoksilla tämä ei onnistu, vaan meidän on katsottava koko lainsäädäntö läpi, STM:n Rahkonen sanoo.

Samaan aikaan etenee kahdelle vaalikaudelle mitoitettu jättiurakka sosiaaliturvan uudistamisesta, mutta Rahkosen mukaan toimeentulotukea uudistetaan tällä vaalikaudella erillisenä hankkeenaan.

Yle Uutiset on haastatellut tätä artikkelia varten 25 kaupungin tai kunnan sekä viiden kuntayhtymän sosiaalityön vastuuhenkilöitä. Lisäksi lähteenä on käytetty Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomusta perustoimeentulotuen siirrosta Kelalle, THL:n tutkimuksia, THL:n ja Kelan tilastoja, tuoreinta Sosiaalibarometria ja haastateltu lukuisia alan toimijoita ja toimeentulotukiasiakkaita.

19.05.2020 Asiantuntijat toimeentulotukilain uudistamisesta: Miksi vasta nyt korjataan?

Toimeentulotuen ongelmat kaikista heikompiosaisten kohdalla ovat tuttuja Ylen haastattelemille asiantuntijoille.

Köyhyys ja sosiaaliturva19.5.2020 klo 15.52päivitetty 19.5.2020 klo 16.25
Tampereen keskustan Kelan julkisivu.
 
Perustoimeentulotuki on haettu Kelasta vuoden 2017 alusta lähtien.Miikka Varila / Yle

 Yle uutisoi tänä aamuna, että sosiaali- ja terveysministeriössä aiotaan käynnistää toimeentulotukilain uudistus. Järjestelmässä on vakavia puutteita eniten tukea tarvitsevien kohdalla, ja osa jää jopa kokonaan ilman tukea.

Lue seuraavaksi: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Kysyimme kolmelta toimeentulotukeen perehtyneeltä asiantuntijalta, mitä he ajattelevat järjestelmästä ja miten he kehittäisivät sitä.

Ensisijaiset tuet riittäviksi

Erikoistutkija Paula Saikkonen THL:stä kommentoi uutista Ylen Aamussa. Hänestä olisi hyvä huomioida, että ongelmat eivät ole olleet mikään yllätys. Jo valmisteluvaiheessa kiinnitettiin huomiota siihen, miten kunnan ja Kelan yhteistyö toimii.

– Kun 2016 huomattiin, ettei ole riittävän hyviä IT-järjestelmiä eikä valmista mallia yhteistyöhön, uudistusta ei kuitenkaan lykätty vaan vedettiin läpi. Herää kysymys, onko se ihan riittävää, että tilannetta lähdetään korjaamaan kolme vuotta sen jälkeen, kun uudistus on tehty.

Saikkonen muistuttaa, että nykyjärjestelmä ei ole vaikeampi kaikille. Niiden kohdalla, jotka tarvitsevat pelkästään rahallista tukea, koska muut ensisijaiset tuet eivät riitä, järjestelmä on toimiva.

Eniten tukea tarvitsevien kohdalla sekä rahan että palvelun sai aiemmin yhdestä paikasta, nyt perustoimeentulotuki haetaan Kelalta mutta palvelut ovat kunnassa. Esimerkiksi siinä on kuntakohtaisia eroja, vaaditaanko Kelan perustoimeentulotukipäätös ennen kuin kunta myöntää ehkäisevää tukea.

– Ollaan saatu viitteitä siitä, että on kuntakohtaisia eroja. Osa ottaa kirjaimellisesti ohjeistuksen, osa katsoo että on parempi vaikka väärältä momentilta antaa taloudellista tukea, kuin että pallotellaan takaisin Kelaan. Pahimmassa tapauksessa tämä on hyvin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pallottelua luukulta toiselle.

Toimeentulotukilain uudistamisessa pitäisi Saikkosen mukaan huomioida, että ensisijaiset tuet olisivat riittävän kokoisia.

– On hyvä muistaa, että puhutaan viimesijaisesta turvasta. Se ei voi olla tasasuuruinen etuus, vaan pitää ottaa huomioon yksilöllinen elämäntilanne, eikä sitä voi myöntää täsmällisten kriteerien mukaan.

Koronalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia

Myös THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, että uudistuksessa on ollut plussia ja miinuksia. Perustoimeentulo muuttui tarveharkintaiseksi perustuloksi, ja sitä myötä yhdenvertaisuus on parantunut, tehokkuus on parantunut ja monet ovat tyytyväisiä.

Heikoimmassa asemassa olevien kohdalla, joilla on elämänhallinnan ongelmia, järjestelmä ei toimi. Ennen raha ja palvelu olivat samassa paikassa, ja voitiin neuvotella sosiaalityöntekijöiden kanssa lisätarpeista.

Hiilamo pohtii, että toimeentulotuki on nyt ilmeisesti katsottu kiireellisemmäksi uudistaa, kuin pidempään kestävä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Kahden luukun malli tuskin tulee poistumaan, mutta esimerkiksi mahdollisuus ohjata tietyt asiakkaat suoraan kunnan sosiaalitoimeen voisi toimia.

– Kahden eri toimijan, kuntien ja Kelan pitäisi tässä pystyä yhteispeliin. Myös kunnissa pitää ymmärtää, mitä Kela voi tehdä. Kelassa toimitaan tiukkojen sääntöjen mukaan, ja harkinnanvaraisuutta ja joustavuutta ei oikein voi olla.

Hiilamo arvioi, että koronatilanteen vuoksi toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan, mutta tämä näkyy suuremmalla viiveellä kuin esimerkiksi työttömyysturvan puolella.

– Esimerkiksi vuoden 2008 talouskriisi näkyi toimeentulotuen puolella pitkään, ja sama dynamiikka tulee todennäköisesti näkymään nytkin.

Lain olisi voinut päivittää jo aiemmin

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:n edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti tunnistaa Ylen esiin nostamat ongelmat. Perälahden mukaan Kela-siirto tehtiin nopealla aikataululla ja lakia muutettiin tuolloin vain pakollisilta osin.

Soste ry:n keräämissä Sosiaalibarometreissä on seurattu uudistusta ja niissä ollaan havaittu että yhteistyö Kelan ja kuntien välillä ei aina toimi toivotulla tavalla. Erilaisia kehityshankkeita on kyllä käynnistetty, mutta kunnollista kaksisuuntaista yhteydenpitokanavaa ei ole onnistuttu luomaan.

Perälahti olisi toivonut, että jo Kela-siirron yhteydessä toimeentulotukilakiin tarvittavia muutoksia olisi pohdittu syvemmin.

– Sääli kun Kela-uudistus lähdettiin tekemään niin, että toimeentulotukilakiin tehtiin vain pieniä muutoksia. Sitä ei ole aikoihin päivitetty kunnolla, ei huomioida esimerkiksi nykypäivän teknologiaa ja siihen liittyviä laitekuluja.

Laki ei kuitenkaan itsessään sääntele kuntien ja Kelan yhteistyötä. Jos jatkossakin toimeentulotukea haetaan kahdelta luukulta, niin järjestelmää tulisi selkiyttää niin, että ihmisiä pompotettaisiin mahdollisimman vähän kahdella luukulla.

Perälahti toivoisi avointa hyvää vuoropuhelua kuntien ja Kelan kesken. Erityisesti tulisi pyrkiä parantamaan heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja neuvontaa.

Perälahti pohtii tulossa olevia uudistuksia. Toimeentulotukilaki ja laaja sosiaaliturvan uudistamishanke vaikuttavat toisiinsa ja ovat tiiviisti sidoksissa. Suuri muutos on myös, jos sote-uudistuksessa toimeentulotuki siirtyy kunnilta maakunnille.

– Kuitenkin etuusviidakkoa pitäisi miettiä ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman selkeäksi. Ja pyrkiä varmistamaan, että etuudet olisivat sillä tasolla, että toimeentulotuki olisi viimesijainen tuki. Niin, että mahdollisimman monen ei tarvitsisi siihen turvautua pitkäaikaisesti.

19.05.2020 AJATELMIA

Kelan kanssa olen saanut asiat rullaamaan todella hyvin.
Soittavat jopa, ja kysyvät päätöksistä.
Perusturvan kanssa riitelyä aina välillä, yleensä häviän ja ei tule mitään tukea.
Esimerkkinä muutama vuosi sitten imuri hajosi, sanoivat, että harja ja rikkalapio ajaa saman asian. Polkupyörän korjaamiseen hakenut apua, mutta ei perusteluja.

Kun on aina joutunut taistelemaan oman taloutensa kanssa.
Ja ei ole saanut apua.
On sen avun vastaanottaminen toiselta todella vaikeaa.
Olen muutaman vuoden yrittänyt opetella, että minäkin 55 vuotta, saan olla onnellinen,
saan ottaa vastaan myös jotain hyvää, vaan itselleni.

Minä olin kuntouttavassa työtoiminnassa.
Seurakunnan vaate kierrätyksestä hain vaatteita itselleni ja myös pojanpojalleni.
Eu-ruokaa sain myös, kun sitä tarvitsin.
Kuntouttavassa työtoiminnassa opettelin tuon taidon, jota vieläkin yritän sisäistää, että myös minä olen ihminen, apua tarvitseva ja myös hyvällä mielellä sen itselleni olisi suotava.
Sain joulu kampanjassa lahjoja pojanpojalleni, ja itsekin sain lahjakortin.
Myös ruoka-, leivonta- ja herkkukasseja jouluna
Nyt, olen sairauslomalla, tein yli omien voimavarojeni töitä.

Tervehtyisinpä ja sitten voisin hakeutua työhön tai jotain muuta.
Mutta tavoitteeni olisi saada palkkaa, ja saada nuo ulosottovelat jotenkin hoitoon.
Sitä ennen velkani sukulaiselle, pitää työllä tai jollain lailla selvittää. Joustoa löytyy.
Jos sinä muutamana kuukautena, kun ulosotto ei alkaisi tuon hoitaisi pois.

Vararahastoakin pitäisi kartuttaa, vaikka vaan vähän kerrallaan. Joku neuvonut joskus, että yhden kuukauden vuokra voisi olla alkuun hyvä määrä.

Monessa asiassa olen rohkea, mutta avun pyytäminen saati vastaanottaminen on todella vaikeaa.
Rohkeus puuttuu.
Nöyrin mielin.

Kiitollinen olen, kuitenkin saamastani avusta.
Hyvä kertaantuu hyvällä.
Uskon myös.

19.05.2020 Sosiaaliammattilaisten mielestä toimeentulotuen uudistus jätti heikoimmat heitteille: "Kipukohta on kahden luukun palvelu"

Sosiaaliammattilaisten mielestä toimeentulotuen uudistus jätti heikoimmat heitteille: "Kipukohta on kahden luukun palvelu"

Sosiaalityöntekijät ja diakoni näkevät käytännössä, kuinka digiaika jättää ihmisiä tukien ulkopuolelle myös Pirkanmaalla.

Toimeentulotuki19.5.2020 klo 10.27
 Tampereen keskustan Kelan julkisivu.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen.Miikka Varila / Yle

Kokenut tamperelainen sosiaalityöntekijä Sari Savikko sanoo suorat sanat kolmisen vuotta sitten tehdystä uudistuksesta. Siinä perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien sosiaalitoimelta Kelan vastuulle, mutta ehkäisevä ja täydentävä tuki jäivät kuntien hoitoon.

– En voi pitää tätä toimivana uudistuksena. Kela tekee työtä, jota kuntasektori sitten tarkastaa ja paikkaa. Lopputulos on, että keskeisen asiakasryhmän asiat ovat oleellisesti heikentyneet, tiivistää Savikko, joka on myös sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Kaikilla ei ole digitaitoja eikä -välineitä sähköisen hakemuksen tekemiseen.
Sari Savikko

Hän puhuu ihmisistä, joilla on esimerkiksi vakavia päihde- tai mielenterveysongelmia. Kaikki eivät osaa lukea ja kirjoittaa selviytyäkseen perustoimeentulotuen hakemisesta. Kaikilla ei ole digitaitoja eikä -välineitä sähköisen hakemuksen tekemiseen.

 sosiaalityöntekijä Sari Savikko
Sari Savikko on työskennellyt toimeentulotukiasiakkaiden kanssa parikymmentä vuotta. Tällä hetkellä hän tekee lastensuojelutyötä Tampereen kaupungilla ja on myös sosiaalityöntekijöiden yhdistyksen puheenjohtaja.Antti Eintola / Yle

Uudistuksen hyvä puoli on ollut, että Kela tekee päätökset samoin perustein koko maassa. Ihmisten tasa-arvo kohenee kotikunnasta riippumatta – kunhan vain hakijalla on taitoa ja välineet tehdä hakemukset pyydetyllä tavalla.

Ongelma näkyy käytännössä

Valkeakosken kaupungilla työikäisten sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijänä ja tiiminvetäjänä työskentelevä Hanna-Mari Imppu näkee saman ongelman kuin tamperelainen Savikko. Näin Imppu vastasi Ylen kyselyssä:

– Asiakkaiden, joilla on puutteita taloustaidoissa ja mahdollisesti myös muita elämänhallinnan vaikeuksia, on ollut vaikeampi asioida Kelan kanssa. Uudistus on huonontanut näiden asiakkaiden asemaa, koska Kela ei ole yhtä joustava kuin sosiaalitoimi on ollut.

Kahden luukun ongelma

Kun toimeentulotuki vuoden 2017 alusta siirtyi Kelalle, alku oli Sari Savikon mielestä "suorastaan skandaali". Hänen mukaansa parannusta on tapahtunut, mutta perusongelma on jäljellä: järjestelmä ei nyt palvele kaikkein heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

– Suurin kipukohta on tämä kahden luukun palvelu, perustoimeentulotuki Kelalta ja ehkäisevä tai täydentävä toimeentulotuki kunnilta. Meillä kunnissa on laillistettuja sosiaalityön ammattilaisia ja myös kokonaiskäsitys asiakkaasta ja hänen elämäntilanteestaan. Kelalla sitä ei ole.

Kolme tukea, kaksi myöntäjää
Toimeentulotukea saa Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömään kuten ruokaan ja asumiseen. Tuloiksi lasketaan kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat. Kelan hakuohjeet.(siirryt toiseen palveluun)

Täydentävä toimeentulotuki on tarkoitettu esimerkiksi asumiskuluihin, joihin ei saa perustoimeentulotukea. Voi saada myös muihin erityismenoihin oman toimeentulon turvaamiseksi tai pärjäämisen takia. Haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu esimerkiksi ehkäisemään syrjäytymistä tai estämään jatkuvalle toimeentulotuelle putoamista. Haetaan oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Sari Savikon näkemyksen ja kokemuksen mukaan ongelmat kärjistyvät lastensuojelussa.

– Suomen lastensuojelu paikkaa koko ajan, päivästä päivään ja kuukaudesta toiseen Kelan ongelmia. Suomen lastensuojelu ei jätä lapsia ilman ruokaa, puhtautta, lääkkeitä ja asuntoa. Sosiaalihuolto ajaa ihmisten asioita Kelaan päin, Sari Savikko sanoo.

Seurakunnan ensiavusta tuli jatkuvaa

Toimeentulotukijärjestelmän muutos näkyi heti myös ainakin Tampereen seurakunnissa. Kun Kela oli alussa tukehtua asiakastulvaan, ihmiset hakivat hädissään apua diakoniasta. Siellä ei kysytä uskontoa.

Ruuan ja asumisen kalleus näkyy selkeästi pienituloisten toimeentulovaikeuksina.
Virpi Savela-Saarinen

Diakonian tarve ei ole vähentynyt, vaikka alun sumasta on päästy eteenpäin.

– Aina kun Kelalla on ruuhkaa, ihmiset tulevat tänne. Ja jatkuvasti muutenkin. Ruuan ja asumisen kalleus näkyy selkeästi pienituloisten toimeentulovaikeuksina, sanoo Tampereen Eteläisen seurakunnan diakoni Virpi Savela-Saarinen.
Diakoni Virpi Savela-Saarinen.
 Tampereen Eteläisen seurakunnan diakoni Virpi Savela-Saarinen.Heli Mansikka / Yle

Hän näkee saman kuin Sari Savikko tai Hanna-Mari Imppu käytännön työssä: kaikilla ei ole kykyä tai mahdollisuutta tehdä Kelan hakemuksia. On vaikea tietää, mitä liitteitä pitää lähettää ja miten se tehdään.

Yhtä epäselvää on myös Savikon mainitsema kahtiajako eli ensin Kelaan ja vasta sitten kunnan sosiaalitoimen pakeille.

Ruokaraha puuttuu

Diakoniatyöntekijät neuvovat, auttavat soittamaan ja selvittämään sekä täyttämään hakemuksia ja lähettämään liitetiedostoja.

Edelleen seurakunta antaa myös ruokakasseja. Virpi Savela-Saarinen sanoo, että toimeentulotuen varassa elävillä ihmisillä on ruuasta usein pulaa, koska tuki on yksinkertaisesti liian pieni. Talous kaatuu pienestäkin ylimääräisestä maksusta.

– Aika usein käy niin, että kun joku on hoitanut laskunsa, hänellä ei olekaan enää rahaa ruokaan. Meiltä saa nopeasti apua pahimpaan hätään silloin, kun sekä Kelalta että kunnan sosiaalitoimelta hakemiseen menee vähintään päiviä, Virpi Savela-Saarinen sanoo.

Joskus jopa Kelalta tai kunnan sosiaalitoimesta voidaan ehdottaa hädässä oleville ihmisille kääntymistä seurakunnan ruoka-avun puoleen.

Esimerkiksi Ruovedeltä sosiaaliohjaaja Kirsi Kalliomäki vastaa Ylelle, että "pienellä paikkakunnalla ei juuri kolmannen sektorin toimijoita ole. Seurakunnan diakoniatyön kautta organisoituu EU-ruoka-avun jakelu, jonne asiakkaita ohjataan säännöllisesti."

Kelan lähtö paikkakunnalta harmittaa

Kela on viime vuosina vetäytynyt monista kunnista, kaikkiin ei ole jäänyt edes palvelupistettä. Asiakkaita kannustetaan sähköiseen asiointiin, mutta kuten Sari Savikko ja muut sosiaalityön ammattilaiset kertovat, se ei suju kaikilta.

Ruovedeltä Kirsi Kalliomäki muistuttaa, että toimeentulotukiasiat ovat aikuissosiaalityön perustaa.

– Paikkakunnalla, jossa ei ole Kelan toimipistettä, ohjeistetaan ja avustetaan hakemusten teossa ja liitteiden etsimisessä.

Sosiaalityön päällikkö Jenni Halava kertoo hyvän ratkaisun Parkanosta. Siellä Kelan työntekijän toimipiste on kaupungin sosiaalihuollon yhteydessä. Se helpottaa asiointia: on helppo vaihtaa viereiseen huoneeseen, jos on tullut tukiasioissa väärään paikkaan.

Kelan sulkeminen on ongelma myös isossa kaupungissa

Kelan paikallistoimiston puuttuminen harmittaa isossa kaupunginosassa yhtä paljon kuin pienissä ja keskikokoisissa kunnissa. Esimerkiksi Tampereen Hervannassa ei Kelaa enää ole.

Diakoni Virpi Savela-Saarinen epäilee, että Kela piti Hervannan toimiston kävijämäärää lopulta liian pienenä.

– Kuviteltiin varmaankin, ettei toimistoa tarvittaisi täällä, mutta minusta sitä tarvitaan. Ongelma oli, että toimistoon piti sen loppuaikoina varata aika netissä. Eivät kaikki osaa tehdä varausta eikä kaikilla ole tietokonetta tai älypuhelinta. Kaupungin keskustassa Kela olisi, mutta kaikilla taas ei ole rahaa bussilippuun.

sunnuntai 17. toukokuuta 2020

17.05.2020 (7.6.2019)Sirpa, 55, sortui pikavippeihin ja lopulta velkaa oli 35 000 euroa – taustalla ”hirveän tyypillinen tarina”

Sirpa, 55, sortui pikavippeihin ja lopulta velkaa oli 35 000 euroa – taustalla ”hirveän tyypillinen tarina”


 Sirpa, 55, sortui pikavippeihin ja lopulta velkaa oli 35 000 euroa – taustalla ”hirveän tyypillinen tarina”

Sirpa, 55, ajautui velkakierteeseen avioeronsa jälkeen. Kuvituskuva.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on saanut asiantuntijat huolestumaan. Usein velkaantuminen lähtee isosta elämänmullistuksesta, kuten sairastumisesta, työttömäksi joutumisesta tai avioerosta. Näin kävi myös 55-vuotiaalle Sirpalle, joka ajautui pikavippikierteeseen.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 7.6.2019.

Sirpa, 55, ei olisi uskonut, miten helposti velkakierre voi saada alkunsa. Hän erosi miehestään kymmenisen vuotta sitten ja muutti omilleen. Pian hän huomasi, että hän ei hoitajan pienellä palkalla tulekaan yhtä hyvin toimeen kuin yhteisessä taloudessa. Hän alkoi ottaa pikavippejä.

Koska pikavippien lainakorot kasvoivat heti valtavaksi, jos niitä ei maksanut, Sirpa otti aina uutta lainaa maksaakseen entisen lainan pois. Se tuntui järkevältä.

"Sehän tuntui isolta helpotukselta, kun sai uutta lainaa. Tiesin pärjääväni taas kuukauden. Ensi kuussa oli taas sama juttu."

"Sitä ei usko, kuinka helposti velanotto lähtee lapasesta."

Sirpa kertoo, että hän ei tuhlaillut tai kuluttanut mihinkään ylimääräiseen. Kun hän muutti omilleen, asumiskulut kasvoivat, mutta elämäntyyli pysyi entisenlaisena.

"Olin tottunut elämään niin, että oli toisenkin tulot yhteisessä arjessa. En osannut mitoittaa omia kuluja."

Koska Sirpa oli itse halunnut erota, hän poti syyllisyyttä. Siksi hän ei halunnut vaatia osuuttaan yhteisestä talosta ja veneestä. Eikä Sirpa sitä päätöstä kadu, vaikka jotkut hänen ystävistään ovat pitäneet häntä siksi typeränä.

Vaikka Sirpa ajautui velkakierteeseen, hän muistuttaa, että raha on vain rahaa. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita.

Tyypillinen tarina

Ylivelkaantuneille neuvontaa ja velkojen takaamista tarjoavan Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo, että avioero on "hirveän tyypillinen" alku velkaantumiselle.

"Asumiskustannukset nousevat usein reippaasti. Jos on lapsia, siihen päälle tulevat toiselle vanhemmalle elatusmaksut ja toiselle lapsen arkimenot."

Usein vanhemmat eivät halua muuttaa kauaksi lapsistaan.  He jäävät lasten lähelle, vaikka se tulee kalliimmaksi. Lapsilla saattaa myös olla kalliita harrastuksia, joista ei haluta luopua.

Mattila kertoo, että isossa osassa Suomea ongelmaksi saattaa myös muodostua yhteisesti omistetun kodin myyminen. Laina voi olla niin suuri, että sitä ei yhden tuloilla makseta, mutta taloa tai asuntoa ei saadakaan myytyä.

Kaikki tämä voi tarkoittaa, että kulutustasoa ei saadakaan nopeasti laskettua. Silloin ratkaisua etsitään tulopuolelta ja tartutaan helpoimpaan.

Kokonaisvelka 35 000 euroa

Sirpalla on edelleen käsinkirjoitetulla paperilla tallessa hänen kokonaisvelkansa: 35 000 euroa. Kaikkiaan Sirpalla oli velkojia 13.

"Finaref tonni, PP-laina tonni, Collector kolme tonnia, Halens kolme tonnia, Nordea seitsemän tonnia. Tämä on ihan järkyttävää, mutta tämä lappu on hyvä pitää muistona."

Jossain vaiheessa Sirpa tajusi, että hän on vajonnut liian syvälle. Hän päätti hakea pankista lainaa, jolla maksaisi kaikki velkansa pois. Hän löysi lainalle kaksi takaajaa.

Sirpa muistaa, kuinka pankkivirkailija varoitti häntä, että monella velkaantuminen lähtee pankkilainan jälkeen uudestaan käsistä.

"Katsoin häntä pitkään ja pidin hulluna. Ajattelin, että ei tietenkään lähde, huh mikä ajatuskin. Sitten jossain vaiheessa huomasin, että se lähti uudestaan."

Sirpa oli taas alkanut ottaa pikavippejä. Ja uusia pikavippejä.

Lopulta Sirpalla tuli seinä vastaan. Hän ei enää saanut niin suuria summia kuin aiemmin. Hän väsyi ja päätti antaa laskujen mennä ulosottoon.

"Se oli tavallaan helpotus. Ulosotto oli pelastus, koska peli vihellettiin poikki. Mutta kauhean tiukka se on."

Sirpan piti alkaa maksaa palkasta jäävä kaikki ylimääräinen raha velkojen, korkojen ja ulosoton kulujen maksamiseen.

Usein puolisokaan ei tiedä

Sirpan tilannetta on helpottanut se, että hänellä on ollut pari ystävää, jotka ovat taistelleet saman ongelman kanssa. Heidän kanssaan hän on voinut puhua asiasta.

Takuusäätiön Mattila kertoo, että usein tilanne on niin, että ylivelkaantunut painii ongelmansa kanssa yksin.

"Paljon on sellaisia tapauksia, että puoliso ei ole tiennyt toisen velkaantumisesta yhtään mitään."

Mattila kertoo, että lähipiirin tietämättömyys voi johtaa myös lähipiirin ylivelkaantumiseen, kun he pyrkivät auttamaan ystäväänsä, lastaan, vanhempaansa tai puolisoaan.

Sirpan kohdalla lähipiiri ei velkaantunut. Sirpa halusi maksaa pankkilainansa, jotta takaajat eivät joutuisi ongelmiin. Hän otti lisätöitä viikonlopuille.

"Hyvä, että töitä on tarjolla niin paljon kuin jaksan tehdä. Toki pitää miettiä omaa jaksamista, kun en ole mikään nuori tyttö enää."

Tosin ei Sirpa saanut lisätöidenkään tuloja kokonaan pitää. Kaikki kiersi ulosoton kautta.

Tilastot paljastavat vain osan

Velkaantuminen on kasvanut hyvin tasaisesti koko 2000-luvun, kuten on myös ulosottovelallisten määrä.

Takuusäätiön Mattila jakaa huolen – ja lyö lisää bensaa liekkeihin. Hänen mielestään tilanne on pahempi kuin tilastot antavat ymmärtää.

"Yhä enemmän on sellaisia, joilla ei vielä ole maksuhäiriömerkintöjä. He hoitavat velkoja ottamalla uutta velkaa. Yksin asuvilla saattaa olla yli 100 000 euroa velkaa. Vaikka olisi keskituloinen henkilö, ei tuollaisesta summasta selviä."

Myös Asiakastieto on huolestunut siitä, että uutta lainaa hakevilla on aiempaa enemmän velkaa.

Velkaantuminen alkaa vähitellen

Tyypillisesti velkaantuminen alkaa jostain isosta elämänmurroksesta. Parisuhde päättyy, työ menetetään tai sairastutaan vakavasti. Myös pelaaminen on iso ongelma.

Mattila kertoo, että usein ongelma ei tunnu ensin isolta. Ajatellaan, että kohta saadaan uusi työ tai sairaus ei ole niin vakavaa.

Mattila suosittelee, että hyvinäkin aikoina kotitaloudet olisivat tietoisia kuukauden menoista ja tuloista. Näin elämäntilanteen muuttuessa tiedetään jo mistä kuluja voidaan karsia.

Jos velkaantuminen on jo alkanut, kannattaa siihen puuttua heti ja hakea apua. Apua tarjoavat esimerkiksi oikeusaputoimistot ja Takuusäätiö.

Velkakierre voidaan katkaista

Sirpa näkee omassa tilanteessaan jo valoa tunnelin päässä. Hän oli pari vuotta toteuttanut ulosottosuunnitelmaa, kun hän sai Takuusäätiön takauksen. Näin korot ja muut lisäkulut pienenivät ja velan maksu pitäisi onnistua noin kahdessa vuodessa.

"Se tuntuu niin lyhyeltä ajalta."

Takuusäätiön maksusuunnitelman ansiosta Sirpa myös saa pitää kaikki lisätöistä hankkimansa tulot itsellään. Tänä kesänä Sirpa saa pitää ensimmäistä kertaa vuosiin lomarahan itsellään.

17.05.2020 Yli 100 kansanedustajaa haluaa muutoksen ”häpeärekisteriin” – maksuhäiriömerkintä pois heti, kun velat on maksettu

Yli 100 kansanedustajaa haluaa muutoksen ”häpeärekisteriin” – maksuhäiriömerkintä pois heti, kun velat on maksettu

perjantai 15.05.2020 klo 9:07

Kansanedustajien mukaan lakimuutoksella on erityisen kiire koronakriisin takia.
 Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. ANU KIVISTÖ

Kansanedustajat Jari Myllykoski (vas), Katja Taimela (sd), Ville Vähämäki (ps), Arto Satonen (kok), Arto Pirttilahti (kesk), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Joakim Strand (r) ja Antero Laukkanen (kd) ovat tehneet lakialoitteen, jonka myötä maksuhäiriömerkintä poistettaisiin luottotietorekisteristä heti velan suorittamisen jälkeen. Nykyisin merkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu.

Lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa hallitus- ja oppositiopuolueista.

Aloitteen tekijät pitävät lakimuutosta kiireellisenä etenkin koronavirustilanteen vuoksi. Yt-neuvottelujen piirissä on nyt tai on ollut tähän mennessä yhteensä lähes 480 000 työntekijää, ja kokoaikaisesti lomautettuja on vajaat 170 000 suomalaista (TEM).

Samaan aikaan monet työttömyyskassat ovat hyvin ruuhkautuneita, ja tuen saaminen voi paikoin viivästyä. Myös Kela on varoittanut, että hakemusten suuri määrä voi aiheuttaa ruuhkaa ja viivästyttää käsittelyä.

– Tilanne on huolestuttava. Ihmiset joutuvat varmaan turvautumaan erilaisiin pikavippeihin, on vaikeuksia maksaa vuokraa, lääkemaksuja ja muita arkipäiväisiä laskuja, sanoo Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).

Koronavirusepidemia tulee aiheuttamaan velkaantumisen rajua kasvua ja sitä myötä myös lisääntyneitä maksuhäiriöitä, kansanedustajat arvioivat.

”Nimi häpeärekisterissä”

Nykyinen maksuhäiriömerkinnän säilyvyysaika aiheuttaa ahdinkoa kansanedustajien mukaan paitsi yksittäisille kansalaisille, myös yrittäjille. Esimerkiksi yrittäjien lainansaanti voi tyssätä maksuhäiriömerkintään, vaikka velka olisi jo maksettu.

– Nyt pitää rakentaa silta, jolla velkansa maksaneet pääsevät irti epäoikeudenmukaisesta ja syrjivästä maksuhäiriömerkinnästä, aloitteen tehneet kansanedustajat katsovat.

Suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna kansalaisille kirjattiin yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää, mikä on viidenneksen edellisvuotta enemmän.

Jo noin 386 700 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

– Nykyinen järjestelmä voi johtaa siihen, että ihmisellä on nimi häpeärekisterissä, vaikka olisi maksanut velkansa. Se voi estää uuden työpaikan saamisen, asunnon saamisen, lainan saamisen, opintolainan saamisen. Häpeärekisterin olemassaololla voi olla arvaamattomia seurauksia, Alanko-Kahiluoto toteaa.


Erilleen positiivisesta luottorekisteristä

Kaikkia eduskuntaryhmiä edustanut koalitio jätti vastaavan aloitteen jo viime kaudella. Aloitteen allekirjoitti silloin 138 kansanedustajaa. Se ehti kuitenkin raueta, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus erosi.

Nykyinen hallitus otti asian hallitusohjelmaansa ja on ilmoittanut edistävänsä maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentämistä, mutta asian valmistelu on kytketty positiivisen luottorekisterin valmisteluun.

Aloitteen jättäneet kansanedustajat katsovat, että maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentäminen pitäisi saada voimaan mahdollisimman pian.

– Vaikka tässä hallituspuolueen kansanedustajana tässä olenkin, positiivinen luottorekisteri on liian pitkäkestoinen ja vaikea, Jari Myllykoski (vas) sanoo. Hän oli myös yksi edellisen aloitteen tekijöistä.

Hallituspuolue vihreiden Alanko-Kahiluotokin toteaa, että positiivinen luottorekisteri on sinänsä hieno hanke, mutta se vaatii aika laajaa kuulemista ja säädösvalmistelutyötä, jotta siitä tulee hyvä.

– Akuutin koronakriisitilanteen vuoksi olisi tärkeää, että ne irrotettaisiin ja velallisten tilannetta helpotettaisiin ja nimi poistuisi saman tien rekisteristä, kun velka on maksettu, hän katsoo.

Myllykosken mukaan aloitteen tekijät halusivat osoittaa, että maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisellä on edelleen laaja, puoluerajoista riippumaton tuki eduskunnassa.

Voi liittyä porsaanreikiä

Velkakierteessä olevia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar muistutti Iltalehden haastattelussa, kun vastaavaa aloitetta käsiteltiin viime kaudella, että hyvältä kuulostaviin uudistuksiinkin liittyy usein porsaanreikiä, joita on tärkeää tarkastella, mikäli aloite etenee.

– Tällaisessa olisi vaikkapa mahdollisuus siihen, että ihmiset lainaavat rahaa jostain muualta maksaakseen velkansa pois ja saadakseen itselleen puhtaat luottotiedot. Ei se ongelmavelkaantumista siinä vaiheessa vähennä, Pantzar huomautti.

Kaikille asiakkaille, jotka saavat Takuusäätiöltä vapaaehtoisen velkajärjestelyn, laitetaan maksuhäiriömerkintä.

– Halutaan näin estää liikavelkaantuminen. Merkintä tavallaan suojelee ihmistä ongelmalliselta käytökseltä, jota hän saattaa hädissään tehdä, Pantzar totesi vuoden 2018 kesäkuussa.

Pantzar sanoi kuitenkin pitävänsä hyvänä, että lakialoitteessa huomioidaan se, että merkintöjen pitkä säilyvyys voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

– Jos ongelmavelkaantumisen syy on poistunut ja ihminen on kyennyt ottamaan taloutensa haltuun, ei ole yhtään reilua, että merkintä roikkuu siellä vuosikausia perässä, vaikka ihminen olisi tapansa muuttanut ja parannuksen tehnyt, hän totesi.

HANNA GRÅSTEN

21.01.2025 AVAUDUN

 AVAUDUN Tänään tuli tieto, että hylkäävät harkinnanvaraisen toimeentulotuen. SYY: Asiakkaan tulee priorisoida ravinto- ja terveysmenot. Jok...