Ulosottoa hävetään, mutta joskus se voi olla paras keino lopettaa velkakierre – "Ilman sitä edessä olisi ollut loputon suo"
Kolmekymppinen Katja hankki muutamassa kuukaudessa pelaamalla lähes 70 000 euron ulosottovelat.
Ulosotto3.5.2019 klo 07:03
Tästä on kyse:
*Suomessa oli vuonna 2018 lähes 580 000 ulosottovelallista
*Ulosottoon ajautuvat hyvin erilaiset ihmiset, eri syistä
*Joskus ulosotto voi olla järkeväkin vaihtoehto, joka auttaa katkaisemaan velkakierteen
25-vuotias Katja huomaa Facebookissa mainoksen nettikasinopeleistä. Hän kokeilee, voittaa ja innostuu.
Ensimmäisen kuukauden ajan pelaaminen on kivaa, kun voittoja ropisee. Sitten alkaa alamäki. Katja korottaa neljän tonnin autolainaansa kymppitonniin, jotta saa lisää rahaa pelaamiseen. Kun sekin on käytetty, hän alkaa ottaa pikavippejä.
Katjaa ei kiinnosta, mikä pikavippien korko on tai kuinka pitkä maksuaika niissä on. Tärkeintä on saada polttoainetta pelaamiseen.
Kun on kulunut kahdeksan kuukautta siitä, kun pelaaminen alkoi, menevät luottotiedot.
Ulosottoon päätyy 34 erillistä lainaa, joiden kokonaissumma on 68 000 euroa.
– Kun luottotiedot menivät, ajattelin, että velkaa on noin 20 000 euroa. Vasta vuotta myöhemmin aloin laskea, paljonko sitä oikeasti oli. Totuuden kohtaamisessa kesti kauan, sanoo Katja nyt.
Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska ei ole kertonut veloistaan kuin lähipiirilleen.
Joka kymmenes suomalainen oli viime vuonna ulosotossa
Katjan tarina ei ole harvinainen, sillä peliriippuvuus on yksi niistä syistä, jotka voivat ajaa ihmisen velkakierteeseen ja ulosottoon.
Viime vuonna ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista. Ulosottovelallisten määrä nousee koko ajan, ja erityisesti ulosottovelallisten naisten määrä on kasvussa.
– Ulosotossa on monenlaisia ihmisiä, tavallisia ihmisiä todella erilaisissa elämäntilanteissa. Työttömyys, sairastuminen, ero tai esimerkiksi lapsen saaminen voivat aiheuttaa muutoksia omaan talouteen, sanoo projektikoordinaattori Maria Rumpunen Takuusäätiöstä.
| Maakunta | Ulosottovelallisia vuoden 2018 aikana | Ulosottovelallisia kaikista maakunnan asukkaista |
|---|---|---|
| Ahvenanmaa | 3078 | 10,33% |
| Etelä-Karjala | 12280 | 9,54% |
| Etelä-Pohjanmaa | 17467 | 9,21% |
| Etelä-Savo | 15130 | 10,46% |
| Kainuu | 6482 | 8,87% |
| Kanta-Häme | 17817 | 10,40% |
| Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa | 21786 | 8,74% |
| Keski-Suomi | 25077 | 9,10% |
| Kymenlaakso | 18298 | 10,55% |
| Lappi | 19554 | 10,95% |
| Pirkanmaa | 47517 | 9,22% |
| Pohjois-Karjala | 14783 | 9,11% |
| Pohjois-Pohjanmaa | 34431 | 8,35% |
| Pohjois-Savo | 24413 | 9,94% |
| Päijät-Häme | 21762 | 10,85% |
| Satakunta | 25730 | 11,77% |
| Uusimaa | 203268 | 12,16% |
| Varsinais-Suomi | 48140 | 10,06% |
Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto ja Tilastokeskus
Ulosotto oli pelastus
Kun Katja lopulta tajusi, miten paljon hänellä on velkoja ulosotossa, asia tuntui maailmanlopulta.
– Tuntui siltä, ettei veloista voi ikinä päästä eroon. Hetkeksi tuli tosi toivoton olo.
Sitten epätoivo muuttui tarmoksi, ehkä jopa raivoksi. Velat oli saatava pois mahdollisimman nopeasti.
Nyt muutamia vuosia myöhemmin Katja kokee, että luottotietojen menetys ja ulosotto pysäyttivät hänen velkakierteensä. Kun lainaa ei enää saanut, oli pakko alkaa maksaa vanhoja pois – vaikka sitten ulosoton kautta.
Jos lainat olisivat jääneet vain kasvamaan korkoa,
se olisi ollut loputon suo selvitä.
ulosottovelallinen Katja
– Se oli itselle pelastus. Jos lainat olisivat jääneet vain kasvamaan korkoa, se olisi ollut loputon suo selvitä, Katja sanoo.
Jälkikäteen hän miettii, että olisi voinut olla hyvä, jos ulosotto olisi tullut vielä nopeammin. Silloin velkasumma ei olisi paisunut niin suureksi.
– Ehkä sitä viivästytti se, että alkuvaiheessa yritin enemmän rimpuilla luottotietojen menetystä vastaan. Maksoin aina veloista osan takaisin ja nostin lainaa sitten uudestaan.
Ulosotto on mörkö, jota paetaan
Takuusäätiön Maria Rumpusen mukaan todella monet pyrkivät välttämään ulosottoa viimeiseen asti. Se johtaa usein siihen, että otetaan uutta velkaa, jotta saadaan maksettua vanhat velat pois. Kierre on valmis. Pieni velkasumma voi helposti kasvaa moninkertaiseksi.
– Se on se vaihe, jossa hälytyskellojen pitäisi soida. Silloin kannattaa miettiä, olisiko ulosotto parempi vaihtoehto, Rumpunen sanoo.
Ulosotto voi olla järkevä tapa ylivelkaantumisen ehkäisyyn ja velkojen maksuun ainakin siinä tapauksessa, jos velkaantunut henkilö ei ole aivan pienituloinen. Jos tulot ovat hyvin pienet, ulosmitatut velat lyhenevät hitaasti. Pienituloisella myös omaisuuden ulosmittaaminen voi tulla kysymykseen, jos omaisuutta on.
Maria Rumpunen kehottaa talousasioiden kanssa painivia ottamaan yhteyttä Takuusäätiöön tai oman alueen talous- ja velkaneuvontaan. – Usein asioille on tehtävissä jossain vaiheessa jotakin. Toivoa saattaa löytyä, ja siitä on hyvä ottaa selvää, Rumpunen sanoo. Paula Collin / Yle
Vaikka ulosottovelallisissa korostuvatkin juuri pienituloiset, on joukossa runsaasti myös keski- tai suurituloisia. Katja on yksi heistä. Hänen vuositulonsa ovat hieman alle 50 000 euroa, mikä mahdollistaa ulosottovelan lyhentämisen kohtalaisen nopeaa tahtia.
– Palkkani vaihtelee kuukausittain, joten ulosottoon menee 700–1200 euroa kuussa. Korkoihin menee tällä hetkellä 150 euroa, Katja sanoo.
Toisinaan hän maksaa ylimääräisiäkin lyhennyksiä. Tavoitteena on, että kaikki velka olisi maksettuna kesällä 2021.
Monilla ihmisillä on autolainaa, talolainaa, moottoripyörälainaa,
ja minulla on ulosottolainaa.
ulosottovelallinen Katja
– Olen alkanut ajatella, että monilla ihmisillä on autolainaa, talolainaa, moottoripyörälainaa, ja minulla on ulosottolainaa. Minulle jää ulosoton jälkeen käyttöön ihan hyvä summa rahaa, ja sillä kyllä elää ja pystyy tekemään asioita.
Heti perään Katja kuitenkin muistaa sanoa, että hän on tietysti hyvässä tilanteessa, koska hänellä on hyvien tulojen lisäksi puoliso, jolla on luottotiedot kunnossa. Jos on tarve hankkia uusi asunto, voi sen laittaa puolison nimiin, luottotiedottoman kun on monesti vaikea saada asuntoa. Myös vakuutuksien saaminen voi olla ilman luottotietoja vaikeaa tai ainakin kallista, ja siksi Katjankin auton vakuutus on puolison nimissä.
Muutoin Katja ei koe, että luottotietojen menetys ja ulosottovelallisuus olisi erityisesti vaikeuttanut hänen elämäänsä.
Hidastanut se kyllä on.
– En halua esimerkiksi yrittää saada lasta ennen kuin velat on maksettu. Välillä turhauttaa, kun haluaisi, että velka olisi jo hoitunut pois alta, että voisi alkaa suunnitella oman asunnon hankkimista, naimisiin menemistä ja lapsen tekoa.
Ei se näy eikä haise, eikä sitä kukaan huomaa päällepäin.
ulosottovelallinen Katja
Arjessa ulosottovelallisuus näkyy kulutusvalinnoissa. Kun ystävät pyytävät mukaan ulkomaanreissulle, ei Katja raaski lähteä, vaikka periaatteessa hänellä olisikin siihen varaa.
Parhaillaan Katja haaveilee Marimekon pyyhkeistä ja uusista lampuista makuuhuoneeseen, ja aikoo ostaa ne sitten, kun saa velat maksetuksi.
Vieraiden silmiin Katja saattaa siis näyttää vähän pihiltä, ei sen kummempaa.
– Ei se näy eikä haise, eikä sitä kukaan huomaa päällepäin.
Ulosottovelallisen on vaikea säästää rahaa pahan päivän varalle, sillä lähes kaikki ylimääräinen ulosmitataan. Katjan tapauksessa puskurirahastoa saa olla tuhannen euron verran. Katja kiertää ongelmaa säästämällä rahaa käteisenä, jotta on varaa maksaa yllättävät menot, kuten auton hajoamiset ja koiran sairastumiset. Ismo Pekkarinen / AOP
Häpeää ja salailua
Velkoihin ja ulosottovelallisuuteen liittyy edelleen valtavasti häpeää. Takuusäätiön Maria Rumpunen sanoo, että häpeä estää monia myös hakemasta apua talousongelmiinsa.
– Hyvin paljon näkyy sitä, että ei kehdata tai uskalleta pyytää apua. Suomalainen sisu on aina ylpeyden aihe, mutta tässä kohtaa myös vähän ikävä asia.
Rumpunen itse koordinoi Takuusäätiön ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän TOIVO-hanketta, jossa etsitään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille keinoja, joilla he pystyvät auttamaan talousasioiden kanssa kamppailevia. Olisi tärkeää, että neuvoja osattaisiin tarjota oikeaan aikaan, jotta kynnys avun pyytämiseen ja sen vastaanottamiseen olisi mahdollisimman pieni.
Vaikka Suomessa on monta sataa tuhatta luottotiedotonta,
kukaan ei oikein tiedä keitä ne ihmiset ovat.
ulosottovelallinen Katja
Häpeä ja salailu on tuttua myös Katjalle. Hän on kertonut veloista lähipiirilleen, mutta esimerkiksi työkaverit eivät asioista tiedä. Katja kuitenkin haluaa tarjota vertaistukea muille asian parissa kamppaileville, ja on pitänyt runsaan vuoden ajan blogia ulosottovelallisen elämästä (siirryt toiseen palveluun).
– Ulosottoon joutuminen on jollain tavalla epäonnistuminen ja leima, Katja sanoo.
Hän pyörittelee asiaa pitkään, sillä siihen liittyy ristiriitaisuutta. Ulosottovelallisuudesta ei haluta puhua, mikä on ihan ymmärrettävää. Salailu voi kuitenkin osaltaan lisätä häpeää ja asian peittelyä.
– Vaikka Suomessa on monta sataa tuhatta luottotiedotonta, kukaan ei oikein tiedä, keitä ne ihmiset ovat.
Ulosottomiehellä on paha maine. Pelätään, että ulosottomies tulee oven taakse ja vie tavarat ja asunnon. Katja kehottaa ulosottovelallisia olemaan rohkeasti yhteydessä ulosottomieheen, jos on jotain kysyttävää. – Ulosottomiestä ei tarvitse oikeasti pelätä. He näkevät vastaavia tapauksia koko ajan ja heille uskaltaa puhua. Se on vain heidän työtään.Jouni Koutonen / Yle
Häpeä voi ajaa ihmiset kärvistelemään yksin todella pitkään. Asian salaaminen tuo lisää murhetta, kun pelkissä veloissakin olisi jo tarpeeksi miettimistä.
Katja kannustaa ihmisiä kertomaan talousongelmista ainakin ihan lähimmille ihmisille. Usein on helpotus, kun saa puhua jollekulle.
– Vaikka se on noloa ja hävettää, niin eivät ne ihmiset häviä ympäriltäsi, vaan he koettavat auttaa. Kyse on kuitenkin loppupeleissä vaan rahasta.
Katja itse on suunnitellut, että sitten kun velat on maksettu, hän kertoo tarinansa kaikille, omalla nimellään ja kasvoillaan.
