Uhkailua, tiedon pimittämistä ja kohtuuttomia perintäkuluja – Yle selvitti Suomen perintätoimen epäkohtia
Viranomainen on kiinnittänyt huomiota hyvän perintätavan vastaiseen toimintaan 141 kertaa vuodesta 2016.
Perintätoimistot ja luottotietopalvelu2.5.2019 klo 11:34päivitetty 2.5.2019 klo 12:00
Perintätoimistot ovat saaneet viime vuosina kymmeniä varoituksia lain ja hyvän perintätavan rikkomisesta. Yleisin rike on kohtuuttomien perintäkulujen vaatiminen. Velanperintää koskevat ilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa.
Nämä asiat selvisivät Ylen velanperintää koskevasta selvityksestä. Yle tutustui epäkohtiin valvovan viranomaisen, eli Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) valvontapäätösten kautta.
AVI on antanut 2016–2019 (maaliskuu) välisenä aikana 211 perintätoimea koskevaa valvontapäätöstä. AVI tekee valvontapäätöksen, kun se on ottanut velallisen tekemän velanperintää koskevan ilmoituksen selvitettäväksi.
141 päätöksessä viranomainen totesi perintätoimiston toimineen lain tai hyvän perintätavan vastaisesti. Suurimmassa osassa päätöksiä AVI tyytyi huomauttamaan perintätoimistoa. 29 päätöksessä AVI antoi perintätoimistolle vakavamman varoituksen. Huomautuksia ja varoituksia saaneiden perintätoimistojen joukossa on kymmeniä yhtiöitä pienistä suuriin.
Kahden perintätoimiston kohdalla AVI on päätynyt ankarimpaan toimenpiteeseensä, eli toimiluvan peruuttamiseen.
Pariin otteeseen AVI antoi perintätoimistolle 10 000 euron uhkasakon. Tapaukset koskivat kahta perintätoimistoa, jotka jatkoivat velanperintää ilman toimilupaa.
Velallisilta vaadittu kymmenkertaisesti kohtuullista suurempia perintäkuluja
Valvontapäätösten perusteella yleisin tapa rikkoa perintälakia on kohtuuttoman suurien perintäkulujen vaatiminen. Vuodesta 2016 AVI on kiinnittänyt asiaan huomiota 90 kertaa. Perintäkulut olivat usein monta kertaa suuremmat, kuin mitä viranomainen piti kohtuullisena.
Räikeimpiä tapauksia oli Suomen Laatuperintä Oy:n velalliselle yritykselle vuonna 2016 lähettämä maksuvaatimus, jossa vaadittiin 5103 euron velan perinnästä 1200 euron perintäkulut. Laatuperintä perusteli kulujen muodostumista muun muassa “toimitilakustannuksilla”, “perintäjärjestelmäkustannuksilla”, postituskuluilla, sekä velallisen kanssa käydyillä puhelinneuvotteluilla.
AVI ei kuitenkaan pitänyt perintätoimia tavanomaisesta poikkeavina ja antoi perintätoimistolle varoituksen. Suomen Laatuperintä kertoo Ylelle, että velallisen kuluja tarkasteltiin ja lopulta alennettiin tapauksen vuoksi.
Ylen läpikäymistä valvontapäätöksistä 37:ssa todettiin, että perintätoimisto oli jatkanut velanperintää, vaikka velallinen oli riitauttanut perinnän, eli kyseenalaistanut perintäkulut tai itse velan perusteet. 21 päätöksessä todettiin, että velalliselle ei oltu annettu velkaa tai perintäkuluja koskevia tietoja, kun hän oli niitä pyytänyt. Muutamassa tapauksessa perintää koskevia kirjeitä oli lähetetty väärään osoitteeseen. Yhdessä tapauksessa perintätoimisto oli perinyt velkaa 17 vuoden ajan, vaikka perintälaki kieltää perinnän tarpeettoman pitkittämisen.
23 päätöksessä todettiin, että perintätoimisto oli antanut velalliselle harhaanjohtavaa tietoa.
Vuosina 2015 ja 2016 perintätoimisto Laihian laki sai kahdelta velalliselta valituksia kohtuuttomien perintäkulujen vaatimisesta. Seurauksena perintätoimisto uhkasi siirtää velan oikeudelliseen perintään, mikä perintätoimiston mukaan toisi velallisille “helposti tuhansiin euroihin” nousevat oikeudenkäyntikulut. Samoissa kirjeissä velallisilta vaadittiin perintäkuluja, jotka olivat AVIn mielestä liian suuret.
Aluehallintovirasto totesi, että Laihian laki ei olisi saanut ottaa kantaa oikeudenkäynnin tulokseen ja mahdollisiin perintäkuluihin. AVI katsoi perintätoimiston syyllistyneen uhkailuun, kohtuuttomien perintäkulujen vaatimiseen, ja riitautetun perinnän jatkamiseen. Laihian laki ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
Suuret perintätoimistot perustelevat: “Meillä on vuodessa miljoonia saatavia perinnässä”
Viranomaiselta moitteita saaneiden perintätoimistojen joukossa on kymmeniä yhtiöitä pienistä suuriin.
Sivujensa mukaan “joka kuudennen laskun” Suomessa välittävä perintätoimisto Ropo Capital on saanut tänä vuonna neljä huomautusta ja kolme varoitusta kohtuuttomien perintäkulujen vaatimisesta.
– Olemme ottaneet avin päätökset huomioon ja kunnioitamme niitä, sanoo Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaa.
Tarkoittaako tämä sitä, että aiotte nykyisissä perintätoimissa laskea näitä perintäkuluja?
– Voin kommentoida vain yleisellä tasolla, mutta uskon, että kyllä tämä siihen käytännössä johtaa.
Aurasmaan mukaan perintätoimisto ei ole muuttanut käytäntöään aiemmin, koska se ei ole saanut AVIlta asian vuoksi huomautuksia. Mainitut huomautukset ja varoitukset on annettu Ropo Capitalin tietoon samana päivänä.
Suomen suurimpiin perintätoimistoihin kuuluva Lowell (entinen Lindorff) on saanut AVIlta vuodesta 2016 lähtien 28 huomautusta ja 5 varoitusta.
Esimerkiksi vuonna 2017 Lindorff sai moitteita velalliselle yhdistykselle liian tiuhaan lähetetyistä perintäkirjeistä. Kolmen kirjeen myötä 1846 euron suuruista velkaa koskevat perintäkulut kasvoivat neljässä päivässä 464,75 euroon.
Perintäkulujen kohtuuttomuuden lisäksi AVI kiinnitti huomiota siihen, että kuluja kasvattavia maksuvaatimuksia ei saisi lähettää näin tiuhaan. Lowellin mukaan yksi maksuvaatimuksista lähetettiin velalliselle inhimillisen erehdyksen vuoksi. Lowell kertoo myös muuttaneensa käytäntöään asian vuoksi.
– Aiemmin kun asiakas on maksanut osasuorituksen, on lähetetty aina kirje, jossa kerrotaan päivittynyt saldo. Toimintamallia muutettiin niin, että uusista kirjeistä ei vaadita perintäkulua. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että valvonnan johdosta toimintamallit kehittyvät, sanoo Lowellin varatoimitusjohtaja Seppo Lahtinen.
"Varmasti on paljon tapauksia jotka ei meille päädy".
Aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén.
Myös Suomen suurimpiin perintätoimistoihin kuuluva Intrum kertoo valvontapäätösten laskeneen vaadittuja kuluja. Intrum on saanut vuodesta 2016 lähtien 24 huomautusta ja yhden varoituksen. Suurin osa huomautuksista koskee liian suuria perintäkuluja. Toistuvien huomautusten vuoksi AVI päätyi lopulta vuonna 2017 varoittamaan Intrumia asian vuoksi.
– Sen jälkeen olemme muuttaneet käytännöt viranomaisen tulkinnan mukaiseksi, sanoo Intrum Oy:n johtaja Juha Iskala.
Iskala perustelee, että AVI on vuonna 2016 muuttanut tulkintaansa kohtuullisista perintäkuluista. Intrumin aiempi käytäntö oli tehdä selvitys velallisten yrityksien maksukyvykkyydestä. Selvitys nosti perintäkuluja sadalla eurolla, mikä on AVIn uuden tulkinnan mukaan kohtuuttoman paljon.
Viranomaisen valvontapäätökset eivät ole lainvoimaisia. Lowellin mukaan yksi perintäyhtiön saamista huomautuksista on tälläkin hetkellä hallinto-oikeuden käsittelyssä. Ropo Capital aikoo puolestaan viedä oikeuteen tänä vuonna saamansa varoitukset.
Perintätoimistot muistuttavat, että vaikka valvova viranomainen antaa niille vuodessa kymmeniä huomautuksia hyvän perintätavan rikkomisesta, laskuja lähetetään vuodessa miljoonia.
– Meillä oli vuoden 2018 lopussa perinnässä 2,5 miljoonaa asiaa. Samana aikana (vuonna 2018) aluehallintovirasto on katsonut kuusi kertaa, että asiassa on jotain selvennettävää, sanoo Lowellin Lahtinen.
Perintätoimea koskevat ilmoitukset kaksinkertaistuneet
AVIn näkemyksen mukaan viranomaisen valvontapäätökset ovat vähentäneet perintätoimen räikeimpiä ylilyöntejä.
– Muutama vuosi sitten aville tuli vielä puheluita, joissa kerrottiin, että yhdestä kirjeestä vaadittiin 400-500 kuluja. Näiden osuus on vähentynyt, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Anna-Emilia Sirén.
Ongelmia kuitenkin riittää edelleen. Sirénin mukaan niitä synnyttää osin yrityssaatavien perintää koskevan lainsäädännön epämääräisyys.
Kun kuluttaja on velkaa esimerkiksi 100-1000 euroa, kohtuullinen perintäkulu on enintään 24 euroa. Yrityksiin kohdistuneen velanperinnän suhteen perintäkuluille ei ole määritelty euromääräisiä ylärajoja. Tämä vaikeuttaa “kohtuullisten” perintäkulujen arviointia.
– On jossain määrin ongelmallista, että on tällaisissa asioissa on tapauskohtaisesti arvioitava, mikä on kohtuullisten perintäkulujen määrä, Sirén muotoilee.
Yle A-studion tiistaina julkaisemassa jutussa imatralainen pienyrittäjä epäili, että Suomessa tapahtuu huomattavasti ilmi tulleita tapauksia enemmän lainvastaista velanperintää, joka ei ikinä päädy valvovan viranomaisen tietoon.
Samaa epäilee ylitarkastaja Sirén.
– Uskaltaisin sanoa, että näin varmasti on. Varmasti on paljon tapauksia jotka ei meille päädy.
Velalliset tekemät, perintätoimistoja koskevat ilmoitukset ovat moninkertaistuneet lyhyessä ajassa. Vuonna 2015 AVI sai 102 ilmoitusta asiasta. Viime vuonna ilmoituksia tuli 229. Tänä vuonna ilmoituksia on tullut Sirénin mukaan jo 149.
Tänä vuonna ilmoitusten määrää on lisännyt todennäköisesti perintätoimisto Alektumin toimiluvan menetys ja asian saama mediahuomio.
Ilmoitusten määrän kasvu kuitenkaan välttämättä ole merkki ongelmien kasvusta.
– Nykyään tulee huomattava määrä ilmoituksia, joista on vaikea tietää mistä on kyse. Meidän kirjaamoon välitetään esimerkiksi perintätoimiston ja velallisen välisiä viestiketjuja. Tai ulosottoon tai velkojan menettelyyn liittyviä asioita, jotka eivät kuulu AVIn toimivaltaan, Sirén sanoo.
