26.12.2016 Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”
Virkamiehellä ikävä yllätys toimeentulotuen saajille: rahaa säästänyt voidaan tuomita rikoksesta – ”äärettömän ankara pykälä”
– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.
Kun suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, kunnan sosiaalitoimessa kartoitetaan ensimmäiseksi asiakkaan varallisuus.
– Jos asiakkaalla on säästöjä ja sijoituksia, ne on käytettävä ensin pois – jos ne ovat käytettävissä, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari kertoo.
On tapauksia, joissa asiakas on jättänyt pankkisalaisuuden tuella kertomatta säästöistään. Silloin hakija voi syyllistyä petokseen.
– Kyllähän se tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Silloin uhkana on, että myönnetty tuki peritään takaisin.
Asia saattaa viranomaisen harkinnan jälkeen päätyä oikeuteen.
– Kyllä näitä on oikeuteen viety, kun asiakas on saanut petoksella itselleen etua, Ellisaari kertoo.
Toimeentulotuesta sen sijaan saa säästää ilman, että se vaikuttaa tulevien kuukausien toimeentulotukeen.
– Jos asiakas voi osoittaa sen, että hän on säästänyt toimeentulotuesta, siihen ei tietystikään puututa. Sen saa käyttää haluamallaan tavalla. Asiakkaan tulee tosin pystyä näyttämään, että säästö on tehty nimenomaan toimeentulotuesta.
Ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta.
Asiasta on hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2002. Asiakas oli säästänyt toimeentulotuen perusosasta 6000 markkaa eli noin 1000 euroa.
– Tämä on vähän erikoislaatuinen ongelma, sillä ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta. Se on viimeinen turvaverkko, kun kaikki muut turvaverkot ovat jo pettäneet.
Ellisaaren mukaan moni toimeentulotuen asiakas säästää saadakseen esimerkiksi kodinkoneen – niitä kun ei helposti myönnetä täydentävänäkään toimeentulotukena.
– Itse asiassa meidän oppaassakin on maininta, että asiakas voi säästää hänelle merkittävää hankintaa varten. Silloin niihin rahoihin ei puututa, ylitarkastaja kuvailee.
Myös eläkesäästöt on ilmoitettava
Rajatapauksia sen sijaan ovat esimerkiksi eläkesäästöt.
– Eläkesäästötkin on ilmoitettava. Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo sitten oman harkintansa mukaan, että onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta. Tässä asiassa kannattaa mennä sosiaalityöntekijän puheille eikä jättää kirjeenvaihdon varaan, Ellisaari kannustaa.
Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo oman harkintansa mukaan, onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta.
Niiden osalta sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Esimerkiksi vuonna 2014 oikeus totesi, ettei sairaskuluvakuutuksen säästöosuuden realisoimista voitu edellyttää toimeentulotukea hakiessa.
Toinen Ellisaaren ongelmamapissa oleva rajatapaus on asumisoikeusmaksu. Asumisoikeusasunnon saa vain maksamalla 10 prosenttia asunnon hinnasta.
– Sen realisoimista ei voida vaatia, jos asunto on omassa käytössä.
Sosiaalitoimi voi vaatia myös varallisuuden realisoimista ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Mikä kaikki sitten katsotaan varallisuudeksi?
– Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, Ellisaari aloittaa.
Hän vinkkaa, että toimeentulolain varallisuutta käsittelevää pykälää 12 on luettava käänteisenä.
– Täällä sanotaan, että varoina ei oteta huomioon tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä – otamme siis huomioon tarpeettoman.
Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on.
Sama koskee tarpeetonta irtaimistoa.
– Ajatellaan esimerkiksi hyvin pienellä palkalla toimeen tullutta taiteen kerääjää, joka menettää työnsä ja joutuu hakemaan toimeentulotukea. Lähteekö sosiaalitoimi vaatimaan, että hänen tarpeeton irtaimistonsa lähdetään realisoimaan? Vastaus voi hyvinkin olla kyllä.
– Tämä on iso juttu näinä aikoina, kun ihmisillä on paljon tällaista helposti realisoitavaa irtaimistoa.
Tarpeettomaksi voidaan katsoa myös esimerkiksi työttömän perheen auto.
– Tämä on ollut kunnallisessa harkinnassa, mutta se siirtyy vuodenvaihteessa toimeentulotuen siirtyessä Kelalle valtakunnalliseen harkintaan. Kunnallistakin harkintaa on ohjeistettu ministeriöstä käsin vuodesta 1986, ohjekirjassa on muun muassa hallinto-oikeuden ja muiden tuomioistuinlaitoksen päätöksiä.
”Kunta harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista”
Ylitarkastaja saa vuosittain noin 700 yhteydenottoa, joista auton osalta ei ole tullut ainuttakaan puhelinsoittoa tai sähköpostia. Tämän perusteella ylitarkastaja arvioi, että kunnallinen harkinta on ollut onnistunutta.
– Se ymmärretään, jos kunnassa on harkittu, että auto on ylimitoitettu ja toimeentulotukea hakiessa on edellytetty, että auto realisoidaan tai vaihdetaan halvempaan.
Käytettävissä olevat varat huomioidaan myös pienin poikkeuksin:
– Poikkeuksiin kuuluvat asunto, jossa hakija asuu ja sellainen irtaimisto ja opiskelu- tai työomaisuus, joka on tarpeellinen. Ja myös jos alle 18-vuotiaalla lapsella on säästössä muutama tonni lapsilisiä, niihin ei puututa kuin siltä osin kuin ne menevät perustoimeentulon yläpuolelle.
– Omaisuuskohta on toimeentulolaissa hyvin avoin. Siinä kunta todellakin harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista, Ellisaari toteaa.
– Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari varoittaa.
Kun suomalainen joutuu hakemaan toimeentulotukea, kunnan sosiaalitoimessa kartoitetaan ensimmäiseksi asiakkaan varallisuus.
– Jos asiakkaalla on säästöjä ja sijoituksia, ne on käytettävä ensin pois – jos ne ovat käytettävissä, sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari kertoo.
On tapauksia, joissa asiakas on jättänyt pankkisalaisuuden tuella kertomatta säästöistään. Silloin hakija voi syyllistyä petokseen.
– Kyllähän se tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. Silloin uhkana on, että myönnetty tuki peritään takaisin.
Asia saattaa viranomaisen harkinnan jälkeen päätyä oikeuteen.
– Kyllä näitä on oikeuteen viety, kun asiakas on saanut petoksella itselleen etua, Ellisaari kertoo.
Toimeentulotuesta sen sijaan saa säästää ilman, että se vaikuttaa tulevien kuukausien toimeentulotukeen.
– Jos asiakas voi osoittaa sen, että hän on säästänyt toimeentulotuesta, siihen ei tietystikään puututa. Sen saa käyttää haluamallaan tavalla. Asiakkaan tulee tosin pystyä näyttämään, että säästö on tehty nimenomaan toimeentulotuesta.
Ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta.
Asiasta on hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2002. Asiakas oli säästänyt toimeentulotuen perusosasta 6000 markkaa eli noin 1000 euroa.
– Tämä on vähän erikoislaatuinen ongelma, sillä ei ole koskaan ajateltu, että toimeentulotuen saaja kykenisi säästämään saamastaan avustuksesta. Se on viimeinen turvaverkko, kun kaikki muut turvaverkot ovat jo pettäneet.
Ellisaaren mukaan moni toimeentulotuen asiakas säästää saadakseen esimerkiksi kodinkoneen – niitä kun ei helposti myönnetä täydentävänäkään toimeentulotukena.
– Itse asiassa meidän oppaassakin on maininta, että asiakas voi säästää hänelle merkittävää hankintaa varten. Silloin niihin rahoihin ei puututa, ylitarkastaja kuvailee.
Myös eläkesäästöt on ilmoitettava
Rajatapauksia sen sijaan ovat esimerkiksi eläkesäästöt.
– Eläkesäästötkin on ilmoitettava. Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo sitten oman harkintansa mukaan, että onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta. Tässä asiassa kannattaa mennä sosiaalityöntekijän puheille eikä jättää kirjeenvaihdon varaan, Ellisaari kannustaa.
Kunta, tai ensi vuoden alusta lähtien Kela, katsoo oman harkintansa mukaan, onko se omaisuutta, joka on jätettävä koskematta.
Niiden osalta sosiaali- ja terveysministeriössä seurataan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Esimerkiksi vuonna 2014 oikeus totesi, ettei sairaskuluvakuutuksen säästöosuuden realisoimista voitu edellyttää toimeentulotukea hakiessa.
Toinen Ellisaaren ongelmamapissa oleva rajatapaus on asumisoikeusmaksu. Asumisoikeusasunnon saa vain maksamalla 10 prosenttia asunnon hinnasta.
– Sen realisoimista ei voida vaatia, jos asunto on omassa käytössä.
Sosiaalitoimi voi vaatia myös varallisuuden realisoimista ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Mikä kaikki sitten katsotaan varallisuudeksi?
– Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on, Ellisaari aloittaa.
Hän vinkkaa, että toimeentulolain varallisuutta käsittelevää pykälää 12 on luettava käänteisenä.
– Täällä sanotaan, että varoina ei oteta huomioon tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä – otamme siis huomioon tarpeettoman.
Se on äärettömän ankara pykälä. Ihmiset eivät tajua, kuinka ankara meidän toimeentulolakimme on.
Sama koskee tarpeetonta irtaimistoa.
– Ajatellaan esimerkiksi hyvin pienellä palkalla toimeen tullutta taiteen kerääjää, joka menettää työnsä ja joutuu hakemaan toimeentulotukea. Lähteekö sosiaalitoimi vaatimaan, että hänen tarpeeton irtaimistonsa lähdetään realisoimaan? Vastaus voi hyvinkin olla kyllä.
– Tämä on iso juttu näinä aikoina, kun ihmisillä on paljon tällaista helposti realisoitavaa irtaimistoa.
Tarpeettomaksi voidaan katsoa myös esimerkiksi työttömän perheen auto.
– Tämä on ollut kunnallisessa harkinnassa, mutta se siirtyy vuodenvaihteessa toimeentulotuen siirtyessä Kelalle valtakunnalliseen harkintaan. Kunnallistakin harkintaa on ohjeistettu ministeriöstä käsin vuodesta 1986, ohjekirjassa on muun muassa hallinto-oikeuden ja muiden tuomioistuinlaitoksen päätöksiä.
”Kunta harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista”
Ylitarkastaja saa vuosittain noin 700 yhteydenottoa, joista auton osalta ei ole tullut ainuttakaan puhelinsoittoa tai sähköpostia. Tämän perusteella ylitarkastaja arvioi, että kunnallinen harkinta on ollut onnistunutta.
– Se ymmärretään, jos kunnassa on harkittu, että auto on ylimitoitettu ja toimeentulotukea hakiessa on edellytetty, että auto realisoidaan tai vaihdetaan halvempaan.
Käytettävissä olevat varat huomioidaan myös pienin poikkeuksin:
– Poikkeuksiin kuuluvat asunto, jossa hakija asuu ja sellainen irtaimisto ja opiskelu- tai työomaisuus, joka on tarpeellinen. Ja myös jos alle 18-vuotiaalla lapsella on säästössä muutama tonni lapsilisiä, niihin ei puututa kuin siltä osin kuin ne menevät perustoimeentulon yläpuolelle.
– Omaisuuskohta on toimeentulolaissa hyvin avoin. Siinä kunta todellakin harkitsee, mikä on perheelle tai henkilölle tarpeellista, Ellisaari toteaa.
