21.12.2016 Leipäjonoissa ollaan vuodesta toiseen - "Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi?"
Leipäjonoissa ollaan vuodesta toiseen - "Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi?"
Keskiviikko 21.12.2016 klo 12.19
Leipäjonoissa seisoo lapsiperheitä, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä.
Sosiaaliturvan leikkaukset pidentävät leipäjonoja. (JARNO JUUTI)
"Kukaan ei jää ilman ruokaa" - Hurstin joulujuhlaan tulossa jopa 1 600 osallistujaa
Osa jonottajista on jo sairauseläkkeellä. Pukuherroja ei leipäjonossa näy, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.
- Minua hätkähdyttää asiakasmäärien kasvu joillain paikkakunnilla. Avuntarve on lisääntynyt ja sanotaan, että ihmisten syrjäytyminen on kasvanut.
ViaDia ja vapaaseurakunnat jakoivat Vilkmanin arvion mukaan viime vuonna reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa. Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.
Vilkmanin mukaan päättäjien, virkamiesten ja järjestöjen olisi syytä istua yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kasvavaan ongelmaan pitäisi puuttua.
- Ei voi olla niin, että kolmas sektori hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä liian usein ja liian paljon.
Toiminnanjohtajan mielestä voimavarat pitäisi keskittää niin, että ihmisille tarjottaisiin uusia mahdollisuuksia elämässä ja polkuja pois köyhyydestä.
"Miten annettu vakiintua?"
Hyvinvointivaltion pohja vuotaa, ja ihmisiä putoaa hyväntekeväisyyteen perustuvan avun varaan. Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.
Tarkkaa määrää ruoka-avun saajista on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.
- Se ei ole ruoan jakelijoiden vika, mutta koko sosiaalipoliittinen kritiikki unohtuu. Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi, Ohisalo kysyy.
Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.
- Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella.
Ohisalon mukaan hyvinvointivaltion suunta on kääntynyt poispäin sen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Tutkija muistuttaa, että muun muassa työelämän muutos ja asumisen kalleus ovat jättäneet suuren joukon sivustakatsojiksi.
Lääkkeet ja vuokra vastakkain
Ahdinko näkyy myös evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.
- Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.
Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10 000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000 kappaletta. Talouden laihojen vuosien tuomat leikkaukset ja työttömyys ovat kiristäneet joidenkin ihmisten toimeentulon äärirajoille.
- Kun asiakasmaksuja nostetaan ja etuuksista leikataan, niin ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin.
Saarela sanoo, että pienet leikkaukset sieltä täältä voivat vaikuttaa päättäjistä harmittomilta, mutta yhdessä niiden vaikutus voi olla suuri.
- Ihmiset, joilla ei ole rahaa, joutuvat tekemään valintaa, ostaako ruokaa, lääkkeitä vai maksaako vuokran.
STT
Keskiviikko 21.12.2016 klo 12.19
Leipäjonoissa seisoo lapsiperheitä, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä.
Sosiaaliturvan leikkaukset pidentävät leipäjonoja. (JARNO JUUTI)
"Kukaan ei jää ilman ruokaa" - Hurstin joulujuhlaan tulossa jopa 1 600 osallistujaa
Osa jonottajista on jo sairauseläkkeellä. Pukuherroja ei leipäjonossa näy, kertoo ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman.
- Minua hätkähdyttää asiakasmäärien kasvu joillain paikkakunnilla. Avuntarve on lisääntynyt ja sanotaan, että ihmisten syrjäytyminen on kasvanut.
ViaDia ja vapaaseurakunnat jakoivat Vilkmanin arvion mukaan viime vuonna reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa. Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.
Vilkmanin mukaan päättäjien, virkamiesten ja järjestöjen olisi syytä istua yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten kasvavaan ongelmaan pitäisi puuttua.
- Ei voi olla niin, että kolmas sektori hoitaa valtiolle kuuluvia tehtäviä liian usein ja liian paljon.
Toiminnanjohtajan mielestä voimavarat pitäisi keskittää niin, että ihmisille tarjottaisiin uusia mahdollisuuksia elämässä ja polkuja pois köyhyydestä.
"Miten annettu vakiintua?"
Hyvinvointivaltion pohja vuotaa, ja ihmisiä putoaa hyväntekeväisyyteen perustuvan avun varaan. Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.
Tarkkaa määrää ruoka-avun saajista on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.
- Se ei ole ruoan jakelijoiden vika, mutta koko sosiaalipoliittinen kritiikki unohtuu. Miten tällaisen on annettu vakiintua näin isoksi kuvioksi, Ohisalo kysyy.
Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.
- Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella.
Ohisalon mukaan hyvinvointivaltion suunta on kääntynyt poispäin sen alkuperäisestä tarkoituksesta.
Tutkija muistuttaa, että muun muassa työelämän muutos ja asumisen kalleus ovat jättäneet suuren joukon sivustakatsojiksi.
Lääkkeet ja vuokra vastakkain
Ahdinko näkyy myös evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.
- Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.
Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10 000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000 kappaletta. Talouden laihojen vuosien tuomat leikkaukset ja työttömyys ovat kiristäneet joidenkin ihmisten toimeentulon äärirajoille.
- Kun asiakasmaksuja nostetaan ja etuuksista leikataan, niin ne kohdistuvat usein samoihin ihmisiin ja perheisiin.
Saarela sanoo, että pienet leikkaukset sieltä täältä voivat vaikuttaa päättäjistä harmittomilta, mutta yhdessä niiden vaikutus voi olla suuri.
- Ihmiset, joilla ei ole rahaa, joutuvat tekemään valintaa, ostaako ruokaa, lääkkeitä vai maksaako vuokran.
STT
