12.11.2016 Köyhille on turvattava kohtuuhintaiset asunnot


Köyhille on turvattava kohtuuhintaiset asunnot
Uudet tiukat Kela-normit voivat johtaa siihen, että vuokralaiset joutuvat käyttämään ruokarahojaan asumiskuluihin.

PÄÄKIRJOITUS 11.11.2016 2:00  Päivitetty: 11.11.2016 12:34
Helsingin Sanomat
 

TOIMEENTULOTUESTA maksettavien asumismenojen enimmäismäärää koskeva linjaus on tämän vuoden tärkein köyhyyspoliittinen päätös. Valmisteilla olevassa Kelan ohjeistuksessa kattovuokrat hyväksytään nykyistä kaavamaisemmin.

Asiasta on valmisteluvaiheessa käyty hyvin vähän julkista keskustelua, vaikka asumisen tukea koskevat ratkaisut määrittelevät vaikeassa asemassa olevien ihmisarvoisen elämän edellytyksiä.

VIIME VUONNA toimeentulotukea sai 250 000 kotitaloutta. Niistä runsaat 80 prosenttia sai myös asumistukea.

Asumistuki ei aina korvaa todellisia vuokria. Vuonna 2010 yli 60 prosenttia yksin asuvista helsinkiläisistä toimeentulotuen saajista maksoi asumistuen maksimitason ylittävää vuokraa. Ja asumistuessa pienituloisimmillakin on 20 prosentin omavastuu.

Toimeentulotuen on määrä taata, että kaikkein köyhimmätkin saavat katon päänsä päälle. Toimeentulotuesta maksetaan kuitenkin vain kohtuullisina pidetyt kustannukset, ja tähän mennessä kunnat ovat määritelleet kohtuullisten asumismenojen määrän. Helsingissä yhden hengen vuokrakulut on korvattu 675 euroon asti. Helsingin yleisen vuokratason huomioon ottaen tukisumma ei ole suuri.

Ellei maksimituki riitä vuokraan, tuen varassa elävän on tingittävä muista menoistaan, kuten ruokaan ja vaatteisiin käytettävästä rahasta. Viranomaiset voivat myös vaatia toimeentulotuen saajaa muuttamaan halvempaan asuntoon.

Helsingissä noin kymmenellä prosentilla toimeentulotuen saajista asumiskustannukset ylittävät toimeentulotuessa hyväksytyn enimmäistason.

PERUSTOIMEENTULOTUKI siirtyy ensi vuoden alussa Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi.

Kela lähetti heinäkuussa lausuntokierrokselle toimeentulotukiohjeen luonnoksen. Sen mukaan ”Kelassa yleisesti tarpeellisen suuruisena asumiskuluna kunnittain pidetään asumistuen saajien asumiskustannusten mediaania lisättynä 10 prosentilla”. Toistaiseksi ei ole saatavilla laskelmia siitä, miten ohje muuttaisi nykykäytäntöjä.

Jos Kela ei suostu maksamaan pyydettyä vuokrasummaa, hakija voi anoa kunnalta harkinnanvaraista tai ehkäisevää toimeentulotukea asumiskustannuksiin. Tämä lisää byrokratiaa, vaikka sitä on Kela-siirrolla pyritty juuri vähentämään.

Asumiskustannusten maksamista koskevissa päätöksissä kunnilla on laaja harkintavalta. Pelkona on, että tiukat Kela-normit tekevät hakijoiden kohtelusta kuntien välillä nykyistäkin eriarvoisempaa.

Ohje asumiskustannusten korjaamisesta on Kelan sisäinen linjaus. Tällainen yhteiskunnallisesti ja sosiaalipoliittisesti merkittävä päätös vaatii Kelalta huolellista ja avointa valmistelua. Julkisuuteen olisikin ennen uudistuksen toteutumista saatava laskelmia siitä, miten ohje vaikuttaa köyhimpien asumisen ehtoihin.

Asumisen tukemiseen on käytetty jopa puolet toimeentulotuen kustannuksista. Viime vuonna toimeentulotukea myönnettiin yhteensä noin 750 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö on pyrkinyt varmistamaan, ettei Kela-siirto lisää julkisia menoja.

KELAN pääjohtaja Liisa Hyssälä on pitänyt Kelan asumistuen kustannuksia kestämättömän suurina. Toimeentulotuen Kela-siirto lisää Kelan asumisen tukeen käyttämiä varoja.

Hyssälä on ehdottanut, että puolet asumistuen kustannuksista siirrettäisiin kuntien vastuulle. Se kannustaisi kuntia kaavoittamaan edullisia vuokra-asuntoja. Menettely voisi pienentää sekä asumistuen että toimeentulotuen kustannuksia.

Tarjoamalla edullisia vuokra-asuntoja pienituloisille kunnat voivat alentaa pienituloisten asumiskustannuksia ja asumiseen tarvittavaa tukea heikentämättä köyhien asuinoloja. Kuntien vuokra-asunnoissa asumisen tukeminen ei myöskään merkitsisi asuntosijoittajien tai yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen välillistä tukemista

Kuntien pitäisi lisätä asuntotarjontaa tuntuvasti, jotta asuntoja riittäisi perusturvaa saavien ohella myös pienipalkkaisille. Asumistuen kustannusten osittainen siirto kunnille voitaisiin toteuttaa vasta siirtymäajan jälkeen, jotta kunnat ehtisivät lisätä asuntokantaansa.

Heikki Hiilamo ja Outi Alanko-Kahiluoto

Hiilamo on sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Alanko-Kahiluoto on kansanedustaja (vihr).

Tämän blogin suosituimmat tekstit

08.04.2019 Luottotiedoton voi saada vuokra-asunnon, mutta vuokranantajien käytännöt vaihtelevat – Eniten vaikeuksia on hakijalla, jolla on vuokravelkaa

08.09.2023 SOITTO KELASTA

14.11.2023 PETTYMYS JA SIITÄ YLI, PÄÄSTÄ IRTI