14.07.2015 MUISTELUA JA TOTUUKSIA NYKYHETKESTÄ
Muisteluja, juu. Olen tässä istuskellut muutaman illan ja miettinyt ns. rikasta elämääni. Kuinka tuli ostettua mekkoja, kenkiä ja muita vaatteita, vaikka ei välttämättä niitä tarvinnut juuri silloin.
Huonekaluja olen kanssa ostellut, niistä muutama on vieläkin mukana, eli keittiön pöytä ja tuolit. Ystävältäni ostin osamaksulla jo köyhyyden alkuaikoina kulmasohvan ja visaa vinguttelin ostin pyörän ja jenkkisängyn. Ne kaikki vieläkin mukana, mutta suuresta osasta tavara taivaastani olen luopunut. Vienyt kierrätyskeskukseen tai antanut lahjoituksena ihmisille.
No, vaatteet ovat kanssa siirtyneet joko seurakunnan tai annettuna ihmisille.
Rikasta elämääni , tai voiko pikavippejä ja kulutusluottoja sanoa rikkaaksi elämäkseni, muistelen toisaalta surullisena, kuinka elin rahan vallassa, ajattelematta juuri mitään huomisesta. Nykyisin joudun ajattelemaan tulevaisuutta ja rahaa vasta silloin, kun sitä ei ole tulossa tai sitä ei ole ollenkaan. niitäkin päiviä riittää kuukaudessa noin 4-6 kappaletta. Mutta sitkeänä ihmisenä olen kuitenkin selvinnyt.
Siis kuka on Suomessa köyhä, se jolla ei ole rahaa vai se jolla on elämä ilman rahaa.
Allekirjoita viimeisen. Elämäni nyt on merkityksellinen, ja opettavainen, koska joudun nyt laittamaan elämän ensin ja sitten vasta tuon kahisevan tai kolisevan.
Muutamat asiat harmittaa. Kun silloin pystyin rikkaana hankkimaan aina sen mitä tarvitsin. Nyt joudut miettimään mistä saat tai voit hankkia halvalla esim. nyt mietin mistä juhlamekko ja juhlakengät. Kaikki nuo ihanuudet puuttuu. Estääkö se juhliin menemisen,kyllä, en nyt ihan voi farkuissa ja t-paidassa sinne mennä. Kirpputoreilta ei löydy. Tai niissä ei jaksa niin monesti käydä että löytyisi oman kokoiset. Nekin omalla tavallaan ahdistavia paikkoja. Ja niihin loppupelissä menisi paljon rahaa, jos olisi , nykyisin shoppailen mieluummin pikku miehelle, kuin itselleni. Hänet pistän useasti itseni edelle.
Usein kuljenkin vaan tuulipuvunhousuissa tai collareissa.
Välillä on hyvä miettiä menneitäkin, ymmärtääkseeni , että asiat ovat nyt paremmin, välillä kyllä on pahakin mieli siitä miten päättömästi olen toiminut.
Elämäähän tämä on, ja toivonkin , että terveyteni kestäisi tämän. Tiukan elämänjakson.
Kiitän niitä ketkä ovat minuun luoneet toivoa ja antaneet vähäistääkin sen mitä minulla ei ole. Olen erittäin onnellinen niistä pienistä avuista ja piristyksistä tässä arjessa.
Sitä lottovoittoa haaveilen ja sen jakamista omien lakujen jälkeen .
Hyvä hyvää jakaa.
Ja hyvä hyvällä palkitaan.
Kiitollinen olen.
Huonekaluja olen kanssa ostellut, niistä muutama on vieläkin mukana, eli keittiön pöytä ja tuolit. Ystävältäni ostin osamaksulla jo köyhyyden alkuaikoina kulmasohvan ja visaa vinguttelin ostin pyörän ja jenkkisängyn. Ne kaikki vieläkin mukana, mutta suuresta osasta tavara taivaastani olen luopunut. Vienyt kierrätyskeskukseen tai antanut lahjoituksena ihmisille.
No, vaatteet ovat kanssa siirtyneet joko seurakunnan tai annettuna ihmisille.
Rikasta elämääni , tai voiko pikavippejä ja kulutusluottoja sanoa rikkaaksi elämäkseni, muistelen toisaalta surullisena, kuinka elin rahan vallassa, ajattelematta juuri mitään huomisesta. Nykyisin joudun ajattelemaan tulevaisuutta ja rahaa vasta silloin, kun sitä ei ole tulossa tai sitä ei ole ollenkaan. niitäkin päiviä riittää kuukaudessa noin 4-6 kappaletta. Mutta sitkeänä ihmisenä olen kuitenkin selvinnyt.
Siis kuka on Suomessa köyhä, se jolla ei ole rahaa vai se jolla on elämä ilman rahaa.
Allekirjoita viimeisen. Elämäni nyt on merkityksellinen, ja opettavainen, koska joudun nyt laittamaan elämän ensin ja sitten vasta tuon kahisevan tai kolisevan.
Muutamat asiat harmittaa. Kun silloin pystyin rikkaana hankkimaan aina sen mitä tarvitsin. Nyt joudut miettimään mistä saat tai voit hankkia halvalla esim. nyt mietin mistä juhlamekko ja juhlakengät. Kaikki nuo ihanuudet puuttuu. Estääkö se juhliin menemisen,kyllä, en nyt ihan voi farkuissa ja t-paidassa sinne mennä. Kirpputoreilta ei löydy. Tai niissä ei jaksa niin monesti käydä että löytyisi oman kokoiset. Nekin omalla tavallaan ahdistavia paikkoja. Ja niihin loppupelissä menisi paljon rahaa, jos olisi , nykyisin shoppailen mieluummin pikku miehelle, kuin itselleni. Hänet pistän useasti itseni edelle.
Usein kuljenkin vaan tuulipuvunhousuissa tai collareissa.
Välillä on hyvä miettiä menneitäkin, ymmärtääkseeni , että asiat ovat nyt paremmin, välillä kyllä on pahakin mieli siitä miten päättömästi olen toiminut.
Elämäähän tämä on, ja toivonkin , että terveyteni kestäisi tämän. Tiukan elämänjakson.
Kiitän niitä ketkä ovat minuun luoneet toivoa ja antaneet vähäistääkin sen mitä minulla ei ole. Olen erittäin onnellinen niistä pienistä avuista ja piristyksistä tässä arjessa.
Sitä lottovoittoa haaveilen ja sen jakamista omien lakujen jälkeen .
Hyvä hyvää jakaa.
Ja hyvä hyvällä palkitaan.
Kiitollinen olen.
