16.07.2015 12.06.2015 Uusi ilmiö: Akateemisesti työttömät vyöryvät leipäjonoon /IL
Uusi ilmiö: Akateemisesti työttömät vyöryvät leipäjonoon
Perjantai 12.6.2015 klo 17.47
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois jopa 10-15 prosenttia. Samaan aikaan leipäjonoilla ei ole riittävästi jaettavaa.
- Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, sanoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd). Arkistokuva.
- Nyt on aivan uusi ilmiö, että akateemisesti työttömiä on ilmaantunut leipäjonoon. He voivat ajaa leipäjonolle muutaman vuoden vanhalla Bemarilla, mutta heillä ei ole rahaa ruokaan. Heitä on jonossa yhä enemmän, kertoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), joka on mukana leipäjonotoimintaa järjestävässä Espoon Hyvä Arki -yhdistyksessä.
Laukkasen mukaan leipäjonot ovat kasvaneet dramaattisesti pääkaupunkiseudulla.
- Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat vailla kotia ja työtä, ovat myös kasvava joukko leipäjonoissa. Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, huokaa Laukkanen.
Leipäjonoon ilmaantunut myös yhä enemmän hyvää peruseläkkettä saavia eläkeläisiä.
- Elinkustannukset ovat kasvaneet niin valtavasti pääkaupunkiseudulla, ettei perushyvä 1500 euron eläke meinaa riittää elämiseen, Laukkanen toteaa.
Tarvittaisiin laki
Laukkanen ja kansanedustaja Sari Tanus (kd) jättivät tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen toimenpiteistä ruoka- ja vaatehävikin vähentämiseksi sekä hävikin jakelun edistämiseksi. Suomalaisessa ruokaketjussa heitetään arvion mukaan ruokaa hukkaan vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa eli jopa 10-15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta.
- Sivistysvaltiossa tilanne on eettisesti kestämätön. Samaan aikaan kun ruokaa heitetään järkyttävät määrät hukkaan, leipäjonoista loppuu tavara, Laukkanen toteaa.
Evira höllensi ruokahävikin säädöksiään vuonna 2013. Uudistuksen myötä kaupat ja suurkeittiöt ovat voineet toimittaa myyntiajan ylittäneitä ruokia pakastettuina ruoka-apuun. Viimeisen käyttöpäivän yhdellä päivällä ylittäneestä ruoasta saa myös tehdä ruoka-avussa lämmintä ruokaa.
Mitään lakia ruokahävikistä ei kuitenkaan ole olemassa.
- Vaikka osa kauppiaista on uudistanut hyvin käytäntöjään, toiminta on jäänyt hyvin pieneksi ja kauppiaiden omatoimisuuden varaan. Vasta selkeä lain tuoma velvoite toisi tilanteeseen muutoksen, Laukkanen sanoo.
HANNA GRÅSTEN
hanna.grasten@ilmedia.f
Perjantai 12.6.2015 klo 17.47
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois jopa 10-15 prosenttia. Samaan aikaan leipäjonoilla ei ole riittävästi jaettavaa.
- Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, sanoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd). Arkistokuva.
- Nyt on aivan uusi ilmiö, että akateemisesti työttömiä on ilmaantunut leipäjonoon. He voivat ajaa leipäjonolle muutaman vuoden vanhalla Bemarilla, mutta heillä ei ole rahaa ruokaan. Heitä on jonossa yhä enemmän, kertoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), joka on mukana leipäjonotoimintaa järjestävässä Espoon Hyvä Arki -yhdistyksessä.
Laukkasen mukaan leipäjonot ovat kasvaneet dramaattisesti pääkaupunkiseudulla.
- Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat vailla kotia ja työtä, ovat myös kasvava joukko leipäjonoissa. Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, huokaa Laukkanen.
Leipäjonoon ilmaantunut myös yhä enemmän hyvää peruseläkkettä saavia eläkeläisiä.
- Elinkustannukset ovat kasvaneet niin valtavasti pääkaupunkiseudulla, ettei perushyvä 1500 euron eläke meinaa riittää elämiseen, Laukkanen toteaa.
Tarvittaisiin laki
Laukkanen ja kansanedustaja Sari Tanus (kd) jättivät tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen toimenpiteistä ruoka- ja vaatehävikin vähentämiseksi sekä hävikin jakelun edistämiseksi. Suomalaisessa ruokaketjussa heitetään arvion mukaan ruokaa hukkaan vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa eli jopa 10-15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta.
- Sivistysvaltiossa tilanne on eettisesti kestämätön. Samaan aikaan kun ruokaa heitetään järkyttävät määrät hukkaan, leipäjonoista loppuu tavara, Laukkanen toteaa.
Evira höllensi ruokahävikin säädöksiään vuonna 2013. Uudistuksen myötä kaupat ja suurkeittiöt ovat voineet toimittaa myyntiajan ylittäneitä ruokia pakastettuina ruoka-apuun. Viimeisen käyttöpäivän yhdellä päivällä ylittäneestä ruoasta saa myös tehdä ruoka-avussa lämmintä ruokaa.
Mitään lakia ruokahävikistä ei kuitenkaan ole olemassa.
- Vaikka osa kauppiaista on uudistanut hyvin käytäntöjään, toiminta on jäänyt hyvin pieneksi ja kauppiaiden omatoimisuuden varaan. Vasta selkeä lain tuoma velvoite toisi tilanteeseen muutoksen, Laukkanen sanoo.
HANNA GRÅSTEN
hanna.grasten@ilmedia.f
