29.08.2014 ELOKUU

Voi pyhä Sylvi.

Ei meinaa jaksaa taas tätä köyhyyttä.
Turhaahan minä valitan, mutta yritääkös ne muut yhtälailla , kun minä.
Perusturvan nainen sanoi minulle tänään, että lopeta se pankkilainan maksu , keskustele takaajien kanssa, ja sovi uusi maksujärjestely tai jotain tuollaista.

Juu, joka kuukausi menee 266,00 € lainan lyhennykseen, ja se on sitten pois minun ruokarahoistani.
Nytkin toimeentuloa tulee 86,98 € 1.9.2014  ja välitystililtä tulee noin puolessa välin viikkoa 75,00€.
Että tälleen, sähkö, vuokra ja pankinlaina menee välitystililtä, ja puhelinmaksut, joita jouduin siirtämään, yhteensä kaksi kuukautta 80,59€ eli elämiseen jää kuukaudessa noin 80,00€  se jaettuna viikkoa kohti, 20,00€ , juu pärjään kyllä, mutta mitään ylimääräistä ei voisi tulla nyt , muuten menee multa pinna.

Laittele tässä nyt sitten niitä mun 50 juhlaani.
Kakkujen teko jo maksaa ja muutkin leivonnaiset.
Mutta olen päättänyt järjestää pieni muotoiset juhlat, saisi tavata sukulaisia ja tuttavia vuosien varrelta.
Pitkästä aikaa.

Joku ajattelee, että miksi järjestää jos kerran noin tiukkaa. Mutta olisi henkireikä, ja mukava tapaaminen pitkästä aikaa. Ja kun muutin , niin saisivat tulla samalla vaikka tupareihinkin , samalla kerralla kaksi kärpästä.

Ja sitten tämän terveydentilani selvittelyä pitäisi ruveta kirjoittamaan, paperiversiolla tuonne TELK:iin,
pyytelivät sitä, pitää lähettää viimeisin lausunto kummaltakin lääkäriltä ja oma selvitys tämän hetkisestä terveydentilastani. Siinä sitä taas pähkäillään, kumpi on oikeassa lääkäri vai potilas  vai se käsittelijä !

Mutta tämä on mun elokuun lopun raportti ja kertomus siitä, kuinka, ihminen voi olla niin jääräpäinen, ja omaa kurjuuttaan ajautuu tilanteeseen, jossa luopuu raha-asioistaan perusturvalle ja kuinka haluaa hoitaa pankkilainaa, laittaen itsensä tosi tiukalle taloudellisesti.

Pikavippejä pilvin pimein, laskuja laskujen perään, kirjeitä perintätoimistoilta sitten käräjäoikeudesta, lopulta sitten ulosottovirkailija antaa maksuunpanon. Ja 1/3 osa menee päivärahoistani ulosottoon , aina niin pitkälle kuin kaikki ulosottovelat on maksettu.

Ja kun saisi tämän terveyden kuntoon, tai niin että pystyisi tekemään töitä, jollaista kroppa kestää, voisi vaikka tienata enemmän, no tietty ulosotto veisi varmaankin sitten myös enemmän. Mutta, ne on sitten tulevaisuuden murheita. Mutta, kannattaahan mun pikku hiljalleen harkita tuota tulevaisuuden ammattia. Ei musta ihan kirjailijaa tule, mutta tätä bogia tykkään kirjoitella huvikseni, ja teidän iloksenne.
Mulle sopisi joku neuvonta työ, näitten aiheitten perusteella ja kokemusten rikkauttamana, mietitään ja pähkäillään, jos vaikka joku taho haluaisi mut töihin. Ilolla menisin ja neuvoisin .

Asioilla on tapana järjestyä. Pitää vain uskoa tulevaisuuteen. Hyvä hyvällä palkitaan.