15.08.2014. PALUU ARKEEN
Paluu arkeen tarkoittaa ulosoton palaamista elämääni.
Eipä tämä mitenkään mun elämässäni näkynyt. Yhtä vähän rahaa oli. Eli perusturvan ylimääräinen 100 €, tuli sitten ulosotonrahan muodossa mulle. Mutta huonompi homma oli, että kaikki tuli samalla kerralla. Oli vaikeampaa säästää rahaa, ja kun oli vielä tuo muutto siinä, niin rahat paloivat yllättävän nopeaa tahtiin taivaan tuuliin.
Ja jouduinhan mä tappelemaan , sosiaalitoimiston kanssakin, kun toinen sanoi , ettei makseta sähkölaskua ja postin jälleenlähetystä. Itkuhan siitä tuli, mutta lupasi kysyä toiselta työntekijältä, ja kas kummaa , tulikin pahoittelukirje, kun laskut eivät olleet ajoissa menneet maksuun.
Tälläisiä asioita en oikein jaksa vieläkään. Kun noitten raha-asioitten hoitaminen pitäisi mennä, kuin vettä vaan. Niin , ei oikein jaksa, itku tulee ja harmitus, menee koko päivä ja viikonloppukin pilalle.
Mutta onhan mulla kumminkin asiat ihan hyvin, kun on koti ja ruokaakin on.
mutta , kyllä pitää olla myös kiitollinen niistä pienistä, suurista , avuista joita olen saanut. Jolla saan , jotain ihan ikiomaa itselleni. Sitten taas, olen myös sellainen, että mitä minulla on liikaa, annan sitä kyllä eteenpäin, esimerkiksi seurakunnalle, kun en voi lähettää paketteja, kun nekin maksavat. Mielelläni , tietty laittaisin paketin jollekin ketä sitä todella tarvitsee. Mutta meneehän, nuo seurakunnankin tavarat, niitä todella tarvitseville.
Hyvä laitetaan kiertoon. Olen sen kannalla.
Yksi hyvä asia olisi, jos jokainen CM esimerkiksi, laittaisi ne yönyli-nukkuneet tavarat ruokajakeluun. Saisi moni ihminen ruokaa, edes yhden päivän herkkuaterian, tai olisi pihille esimerkiksi koko viikon ruoka .
Itselläni, kun on monia ruokarajoitteita, on todella harvoin kun saisin, jonkun ihanan herkun. Mutta näkkäri ja makaroni ja kesäperunat ovat oivat herkut, näin kituuttamisen mestarille.
Mutta näillä herkullisilla puheilla, iloisia uutisia tänään.
Nuo venäjänkieliset ruokatuotteet kaupoissa huippuhalvalla. Juustoa, rahkaa ja maitoa.
Eipä tämä mitenkään mun elämässäni näkynyt. Yhtä vähän rahaa oli. Eli perusturvan ylimääräinen 100 €, tuli sitten ulosotonrahan muodossa mulle. Mutta huonompi homma oli, että kaikki tuli samalla kerralla. Oli vaikeampaa säästää rahaa, ja kun oli vielä tuo muutto siinä, niin rahat paloivat yllättävän nopeaa tahtiin taivaan tuuliin.
Ja jouduinhan mä tappelemaan , sosiaalitoimiston kanssakin, kun toinen sanoi , ettei makseta sähkölaskua ja postin jälleenlähetystä. Itkuhan siitä tuli, mutta lupasi kysyä toiselta työntekijältä, ja kas kummaa , tulikin pahoittelukirje, kun laskut eivät olleet ajoissa menneet maksuun.
Tälläisiä asioita en oikein jaksa vieläkään. Kun noitten raha-asioitten hoitaminen pitäisi mennä, kuin vettä vaan. Niin , ei oikein jaksa, itku tulee ja harmitus, menee koko päivä ja viikonloppukin pilalle.
Mutta onhan mulla kumminkin asiat ihan hyvin, kun on koti ja ruokaakin on.
mutta , kyllä pitää olla myös kiitollinen niistä pienistä, suurista , avuista joita olen saanut. Jolla saan , jotain ihan ikiomaa itselleni. Sitten taas, olen myös sellainen, että mitä minulla on liikaa, annan sitä kyllä eteenpäin, esimerkiksi seurakunnalle, kun en voi lähettää paketteja, kun nekin maksavat. Mielelläni , tietty laittaisin paketin jollekin ketä sitä todella tarvitsee. Mutta meneehän, nuo seurakunnankin tavarat, niitä todella tarvitseville.
Hyvä laitetaan kiertoon. Olen sen kannalla.
Yksi hyvä asia olisi, jos jokainen CM esimerkiksi, laittaisi ne yönyli-nukkuneet tavarat ruokajakeluun. Saisi moni ihminen ruokaa, edes yhden päivän herkkuaterian, tai olisi pihille esimerkiksi koko viikon ruoka .
Itselläni, kun on monia ruokarajoitteita, on todella harvoin kun saisin, jonkun ihanan herkun. Mutta näkkäri ja makaroni ja kesäperunat ovat oivat herkut, näin kituuttamisen mestarille.
Mutta näillä herkullisilla puheilla, iloisia uutisia tänään.
Nuo venäjänkieliset ruokatuotteet kaupoissa huippuhalvalla. Juustoa, rahkaa ja maitoa.
