12.01.2016 TOIMEENTULOTUKI

Toimeentulotuki.
Toimeentulotukea haetaan, jos tulot eivät riitä normi menoihin.
Toimeentulotukea ei haeta, jos vaikka auto hajoaa.
Toimeentulotukeen tarvitaan riittävät perusteet.
Toimeentulotukeen  tarvitaan hakemus, tulo ja meno tiedot, tiliotteet ja laskut .
Toimeentulotukeen tehdään virkailijan laskelma, josta selviää onko vajetta kuukaudessa.
Sosiaalityöntekijä voi haastatella hakijaa.
Käsittelijät vaan tekevät laskelmat ja antavat eteenpäin.
Toimeentulotuki maksetaan hakijan tilille.
Jos joka kuukautinen hakija tilitetään aina kuun ensimmäinen päivä.

Harkinnanvarainen tai ennalta ehkäisevä toimeentulotuki on sosiaalityöntekijän ja ylemmän tahon ratkaisuja.

Toimeentulotukea hakevalle (minulle) se on viimeinen mahdollisuus saada apua taloustilanteeseen, talous kuntoon.
Hakemukset tehdään aina kuukausittain ja liitteet toimitetaan myös joka kuukausi.
kun asiakkaan taloustilanne kohenee, toimeentulotukeen ei ole enää tarvetta.
Ei välttämättä pitkä aikainen, mutta poikkeuksiakin on, ja voi jäädä vai muutamaan kertaan.
Ulosottomaksut jotka asiakas maksaa itse , ei huomioida toimeentulotuessa.
Ulosotto palkasta on huomioitu toimeentulotuessa.
 Esimerkiksi on sairaana ja yksinäinen  ja tulot ovat romahtaneet rajusti.
Työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.

Toimeentulotukea hakevalle se voi olla erittäin vaikeaa ja häpeällistä ja nöyryyttävää. Josta hän ei välttämättä halua kertoa kenellekään.

Näin minä sen olen ymmärtänyt .
Olen tämän asian kanssa sinut. Mutta monet ihmiset eivät ole, se on häpeällistä. Nöyryyttävää.

12.01.2016 TAMMIKUUN ENSIMMÄINEN AVAUTUMINEN

Tammikuu on jo toisella viikolla. Lunta tullut melkoisesti yhdessä päivässä. Ja lumisade jatkuu.
Lehtien otsakkeita :
Tällainen maksuhäiriöinen suomalainen.
Miksi toiset selviytyvät vastoinkäymisitsä paremmin kuin toiset?
Some toimi: Paleleville asunnottomille vyöryi talvivaatteita !
Jopa kymppitonnin kuukausitulot ja rahat ei riitä.
Toimeentulotuen ehtoja pitää tiukentaa.

Niin tällainen on maksuhäiriöinen suomalainen nainen. Vapaaehtoisesti velkaantunut ja velat ulosotossa, sinnittelee kuntoutusrahan ja ylläpitokorvauksen varassa, tuloista hoitaa vielä 266 e pankkilainaa, joka on sitten pois kuukauden ruokarahoista. Mutta selvinnyt olen, ja meinaan selvitä ihan loppuun, kun laina loppuu 2018. Sitten suunnittelen uudelleen , miten hoidan ulosottovelkaa.

Selviydyn, koska muuta vaihtoehtoa ei ole, asun vuokraasunnossa, maksan puhelin+nettilaskut ja sähkölaskut ja tuon lainan. Käyn terapiassa, koska pitkittynyt sairasloma vienyt pinnan kireälle, ja vakuutuoikeudessa muutoksen haku kestää, aikaahan tässä onkin, vaikka loppu elämä. Mutta toivon, että päätös tulee, ja pystyn sitten miettimään noita maksuja ja missä tienaisin sitä rahaa niihin.

Some palveli. Juu , sitä samaa olen minäkin harrastanut, olen laittanut fb-kirpputorille vaatteitani, joita tyhjensin viime viikolla kaksi pussillista, ne on kutistuneet pesussa, varmaankin. Annoin ne niitä tarvitseville, samoin olen vienyt seurakunnan vaatekierrätykseen vaatteita. Ihminen ei tarvitse kuin sen mitä pitää ja mitä vaihtaa vaatteita, nehän veivät tilaa vaan kaapeissa. Itse huomasin, että käytän vaan 4 paitaa, loput pakkasin pussiin.

Tuohon kymppitonnin tuloihin en voi yhtyä. Mutta siihen voin, että 714 € tuloilla tulen toimeen. Vaikka kyllä välillä, ottaa nuppiin noitten kymppitonnin valittajien valitus. Samanlailla kuin minäkin, voisi tarkistaa, että mihin se raha oikein menee. Ja jos jotain haluaa, joutuu todella säästämään pitkän ajan, jollei jostain saa ylimääräistä euroa, hyväntekijää , lahjoitusta, lottovoittoa on turha haaveilla, sieltä raha menee rahan luokse, tai lottovoittajan taskuun.

Toimeentulotuen  ehdot. Tuossa asiassa ei ole mitään järkeä. Toimeentulotuen saajana en ymmärrä, mistä siitä otettaisiin pois. Perusosaan kuuluu vuokra , kohtuullinen terveydenhoito, lehdet, sähkö ja hammaslääkärikuluja olen saanut sieltä. Pesukoneeseen en ole saanut rahaa, enkä vaatteisiin, enkä puhelimeen. Uimalaan sain lippuvihon 10 kertaa uimaan. 2 kappaletta kultturiseteliä. Toimeentulotukea saan n. 100 € , voi olla välillä alle. Jos tuota katsotaan perheellisten silmin. Summat voi olla ihan eri luokkaa.  Mutta tähänkin asiaan on varmasti monta asiaa mitkä hiertää sellaisia , jotka sitä eivät ole hakeneet tai saaneet. Luullaan , että se on helppoa rahaa, ei todellakaan ole. Siinä katsotaan ihmisen tulot ja tilit ja hakemukset Kelaan yms. ei jää paljon sellaista saumaa mistä voisi vetää välistä.
Onhan kirjoituksia missä joku on saanut melkein kuun taivaalta. No ei ihan mutta kaiken mahdollisen. Autetaanhan tuolla sosiaalipuolella muutenkin kuin toimeentulotuella, on harkinnanvaraista ja ehkäisevää toimeentulotukea, ja sitten sosiaaliluototus. Yritetään saada suomalaiset pysymään elämässä kiinni, ne jotka ovat joutuneet ahdinkoon: eläkeläisiä, työttömiä, sairaita, nuoria, työssäkäyviä. Syrjääntyminen ja asunnottomuus ei ole suomalaiselle minkään arvoinen asia. Ja tuolla toimeentulotuella yritetään sitä ehkäistä.

Omalta kannaltani toimeentulotuki toimii, kun vien sinne tilitositteet ja liput ja laput ja hakemuksen, asiat sujuu ihan hyvin. Välitystilille menee minun työmarkkinatuki, ja siitä otetaan vuokra ja sähköt ja pankkilaina pois, ja loput tilitetään minulla aina saman viikon perjantaina, kun edellis viikolla olen kelaan hakemuksen laittanut.
Rahaliikenne minun ja perusturvan kanssa on sujunut. Ensimmäinen päivä kuukautta tulee toimeentulotuki. Tietää aina milloin tulee, osaa varautua pieniin tuloihin ja suuriin menoihin. Vararahastoa en ole saanut näistä tuloistani säästettyä. Vielä senkin aika tulee.

Tarmokasta tammikuuta .

11.01.2016 Toimeentulotuen ehtoja pitää tiukentaa + kommentit

Toimeentulotuen ehtoja pitää tiukentaa
MIELIPIDE 11.1.2016 2:00
Helsingin Sanomat

Kuntien talous on tiukilla. Nyt kannattaisi tarkastella, kuinka avokätisesti toimeentulotukea jaetaan.

Ymmärrän, että tukea annetaan ravintoon, asumiseen ja lääkkeisiin. En ymmärrä sitä, että yhteiskunnan varoin tuetaan vaatteiden hankintaa, lehtitilauksia ja puhelimen käyttöä. En myöskään ymmärrä, miksi tuetaan harrastus- ja virkistystoimintaa sekä lasten harrastustoimintaa.

Entisaikaan lapsetkin ymmärsivät, että on rikkaita ja on köyhiä ja että suurin osa on siltä väliltä. Lapset ymmärsivät, että toisilla on enemmän kuin toisilla. Mutta silloin rahaa ei jaettukaan seinästä. Ilmaista rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Kaikki raha piti ansaita.

Suomessa on paljon köyhiä ihmisiä, jotka eivät hae toimeentulotukea, vaikka olisivat siihen oikeutettuja. Toiset taas ovat tottuneet jo kolmannessa polvessa käymään aina sossun luukulla ja pitämään kovaa ääntä. Suomella ei ole enää varaa näin ylelliseen sosiaaliturvaan. Pannaan ilmaisen rahan hana tiukemmalle.
Helena Hartikainen
Tampere


*Helena Hartikainen, jo entisaikojen vaivaistaloissa köyhät saivat ruokaa, asumuksen ja varmasti hoitoa vaivoihinsakin. Oletko sitä mieltä, että tuo taso riittää suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa?

Ja jos satut syntymään köyhään perheeseen, ei pidä kuvitella, että sinulla olisi oikeus johonkin mitä kaikilla kavereilla on, kuten harrastukseen! Kyllä osaansa pitää tajuta tyytyä jo lapsesta asti! Ja miksi ihmeessa alkoholistien ja väkivaltaisten vanhempien lapsia pitäisi jotenkin tukea, ainahan sellaisissa perheissä on eletty!

Yhteiskunnan sivistyksen mitta on toivottavasti edelleen se, miten se kohtelee heikoimpiaan.

*Toimeentulotuella elää Suomen elintasossa ankarassa köyhyydessä. Ei mihinkään ylimääräiseen ole varaa. Minä ymmärrän sosiaaliturvan niin, ettei sen tarkoitus ole säästää ainoastaan nälkäkuolemalta vaan säilyttää myös ihmisarvo mahdollisimman hyvin. Siinä on tosin ongelmia juuri ilmaisemasi asenteen vuoksi ja toisaalta tukijärjestelmän rakenteellisen nöyryyttävyyden takia.

*Sinä se et taida paljon ymmärtää. Niin nyt vaan on.

*Onpa hyvä, että kirjotitaja myöntää, ettei ymmärrä.

EU vai oliko se Euroopan komissio on jo moittinut Suomea siitä, että meidän sosiaaliturvamme on EUn alhaisemmassa päässä ja alla EU-normien. Suomen pitäisi siis kohentaa sosiaaliturvaa, jotta päästäisiin edes EU-normeihin.

Lisäksi sossulla jää joka vuosi yli tukea, jota siihen oikeutetut eivät edes hae.
Nykypäivänä puhelin eli kännykkä lie välttämätön, jos on vaikkapa työtön, että mahdolliset työnantajat saavat jostain kiinni. Sama koskee nettiyhteyttä, jota ilman tänä päivänä ei edes pysty asioitaan hoitamaan.

*Oikein kylmiä väreitä aiheuttaa tällaiset ulostulot. Se kertoo, että meillä on vielä matkaa sivistykseen ja hyvään ihmisyyteen.
Kuten TeeKiveläkin totesi, yhteiskunta on juuri niin hyvä, kuin sen heikoin lenkki. Taloudellisesti on vielä matkaa jonkin verran, ymmäksen osalta pitkä matka näköjään.


*Helena Hartikainen, jo entisaikojen vaivaistaloissa köyhät saivat ruokaa, asumuksen ja varmasti hoitoa vaivoihinsakin. näytä lisää
"Yhteiskunnan sivistyksen mitta on toivottavasti edelleen se, miten se kohtelee heikoimpiaan."
Nimenomaan, eikä kyse ole pelkästään sivistyksestä, vaan yleisesti talouden ja sosiologian tasapainossa pitäminen. Epätasa-arvoisuus johtaa luokkajakoon, joka johtaa väkivaltaisuuksiin, huonoon mielenterveyteen, murhalukemien nousuun, talouden laskemiseen, erittäin huonoihin päätöksiin valtiotasolla (yksityistettävät sosiaalihuollon alat ja vankilat), jotka edelleen ajavat Suomen taloutta alas, mutta rikkaiden etuja ylös.

 *Ilman siistejä vaatteita tai puhelinta ei voi hakea töitä. Alle toimeentulotukinormien eläminen saa muutenkin aikaan asioita jotka estävät työllistymästä.
Talouslaman aikana tuilla on elvyttävää vaikutusta talouteen niinkuin julkisella rahankäytöllä yleensä. Pienituloisilla raha menee sitäpaitsi yleensä suoraan kulutukseen.

*Ilman siistejä vaatteita tai puhelinta ei voi hakea töitä. Alle toimeentulotukinormien eläminen saa muutenkin aikaan asioita jotka estävät työllistymästä. näytä lisää
" Ilman siistejä vaatteita tai puhelinta ei voi hakea töitä. "
Tämä on tärkeä pointti !
Asiaan liittyy myös hammashoito.
Jotain tukallekin on tehtävä, tosin poninhäntä miehelle ja naiselle on ihan nykytrendiä.
Rahaa tarvitaan jopa työttömien kursseille, ja vapaaehtoisille kansalaisopistokursseille.


*Ehkä suurin ongelma on juuri se että rahaa ei voi ansaita, ei ole töitä. Palkkatyön lisääminen voi vain poistaa sosiaalitukien käyttöä. Muu on täysin huuhaata. syrjäytyminenkin johtuu siitä että ei ole palkallista työtä.


*Erikoiselta tuntuu, ettei mielipiteen kirjoittaja ymmärrä, miksi köyhien vaatteiden hankintaa tuetaan. Näillä keleillä ei oikein voi ulkona liikkua ilman asianmukaista varustusta.
Käsittääkseni sossu ei muuten anna mitään erillistä puhelin-, lehtitilaus- tai vaaterahaa vaan ne pitää kattaa toimeentulotukena saatavalla könttäsummalla.



*Toimeentulotuesta kiertää varsin villejäkin urbaanilegendoja, joten selvennetään sen verran että esim. vaatemenonsa, lehtitilauksensa ja puhelimen käyttönsä saajan pitää kattaa tuen perusosalla, mitenkään perusosan päälle hän ei niitä saa.



*Osa sosiaalitukia hakevista on kieltämättä niitä, jotka eivät tukea tarvitse, mutta tutkimukset ovat osoittaneet tämän joukon paljon pienemmäksi kuin niiden, jotka eivät tukea hae, vaikka sitä tarvitsisivat. Näihin pienillä tuloilla sinnitteleviin kuuluvat esimerkiksi monet iäkkäät omaishoitajat. Tosin jos oikein muistan omaishoidon tuki muuttuu subjektiivisesta harkinnasta kelan hoidettavaksi, jolloin sen saavat kaikki omaishoitajat.

Niinkuin edellä on todettu sosiaaliturvan avulla estetään ihmisten tipahtaminen ulkopuolelle hyvinvointiyhteiskunnan, ja täten estetään myös jyrkän vastakkainasettelun aiheuttamia levottomuuksia. Kaikkien tutkimusten mukaan tasa-arvoisimmat maat kuten kaikki Pohjoismaat ovat vakaimpia yhteiskuntia. En halua meille esimerkiksi USA:n mallia, jossa upporikkaiden vastapainona suuri joukko ihmisiä elää kaduilla yksityisen hyväntekeväisyyden varassa.

Siitä voidaan tietenkin keskustella, mihin sosiaaliturvan pitää riittää. Mielestäni perustarpeiden (asunto, ruoka, vaatteet, tarpeelliset lääkkeet) lisäksi puhelin on välttämätön. Onko syytä miettiä, miten kalliit liikuntaharrastukset kuuluvat yhteiskunnan korvattaviin vai olisiko syytä kääntyä sponsoreiden puoleen?

10.01.2016 Jopa kymppitonnin kuukausitulot ja rahat eivät riitä? ”Kyllä niitä kaiken aikaa piisaa”

Jopa kymppitonnin kuukausitulot ja rahat eivät riitä? ”Kyllä niitä kaiken aikaa piisaa”
 
RAHA Talousvaikeuksissa jopa viisinumeroisilla kuukausituloilla? Joillekin se on arkipäivää. Miten lähes kymppitonnin tuloilla voi ajautua ongelmiin?
Kyse ei ole ainoastaan holtittomasta kulutuksesta, vaan usein taustalla on myös jotain muuta. Ylivelkaantuneita auttavassa Takuu-Säätiössä ilmiö on tuttu.

– Kyllä meidän puheille on tultu ihan sellaisilla viisinumeroisilla ja lähelle viisinumeroisilla tuloilla, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar.

”Köyhät rikkaat” herättivät paljon keskustelua pari vuotta sitten eikä ilmiö ei ole kadonnut mihinkään.

– Kyllä niitä kaiken aikaa siellä piisaa. Ne ovat tietysti aina niin räikeitä tapauksia, että ne pistävät silmään.


Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että tammikuun toinen viikko on Takuu-Säätiössä perinteisesti vilkkainta aikaa.

Kymppitonnin tuloilla talousvaikeuksiin joutuneet ovat toki poikkeuksellisia tapauksia. Yleisempi esimerkki on vaikkapa perhe, jossa molemmilla vanhemmilla on 4 000 euron tulot.

– Tällaiset tapaukset eivät ole kovin tavattomia, Pantzar sanoo.

”Mitä isommat tulot, sitä isommat menot”

Tilanne räjähtää käsiin taas ensi viikolla. Panzar kertoo, että tammikuun toinen viikko on Takuu-Säätiössä perinteisesti vilkkainta aikaa. Silloin joulun kulutusjuhla on ohi – kun vielä joulun alla on haluttu sulkea silmät todelliselta tilanteelta.

– Eli rakennetaan joulua ja hyvää oloa myös talouden voimin. Ja välttämättä kaikki ei tule sieltä kukkaron likvidipuolelta, vaan luottopuolelta. Sitten huomataan, että nämähän pitää maksaa takaisinkin.

Joulun kulutusjuhlasta aiheutuvat maksuvaikeudet eivät ole erityisesti köyhien rikkaiden ongelma, vaan kohdistuu kaikkiin taloutensa tiukalle virittäneisiin – tuloluokasta riippumatta.

Mutta miten suurituloinen henkilö saa taloutensa sellaiseen kuntoon, että tarvitsee apua?– Kyllä se näyttää yllättävän helppoa olevan. Tietysti se on niin, että mitä isommat tulot, sitä isommat menot.

Pantzarin mukaan suurituloisilla vaikeudet eivät kuitenkaan yleensä johdu ainoastaan holtittomasta kulutuksesta, vaan taustalla on jotakin muuta - usein velkarakennelma, joka jossakin kohtaa pettää.
– Usein tilanne lähtee siitä, että on olemassa jokin iso perusmenopotti, esimerkiksi joku täysin yliviritetty asuntokuvio tai muu vastaava. Esimerkiksi asumiskulut ovat täysin kohtuuttomia ja suhteettomia tienaamiseen nähden.

Usein ongelmat alkavatkin asumismenoista. Sen jälkeen vaikeudet kasvavat pikkuhiljaa – ensin otetaan luottoa johonkin, kuten esimerkiksi remonttiin. Sitten otetaan luottoa luoton päälle ja niin edelleen.
– Esimerkiksi asumiskuluihin ei menekään sitä 40 prosenttia vaan saattaakin mennä 60 tai 70 prosenttia. Ja sitten jos on vielä isompi perhe ja lisäksi vaikka autolainaa tai kesämökkiä siihen päälle. Siinä kohtaa kotitalouden paketti ei kestä pienintäkään katkosta tulovirrassa, vaan se kaatuu heti, Pantzar kuvailee.

Espoon Westendissä asuu paljon hyvätuloisia. Tulojen keskiarvo alueella on peräti yli 65443 euroa vuodessa.
 ”Ei ole varaa edes erota”
Ongelmiin voi johtaa myös mahdollinen avioerotilanne. Tai sitten ei yksinkertaisesti voida edes erota, koska taakkana on kallis talo, joka ei kuitenkaan menisi kaupaksi.
– On kuultu niitäkin tarinoita, että asutaan sellaisessa Lego-palikan tai sokeripalan näköisessä talossa jossakin kehyskunnassa ja kaikki näyttää ulkoisesti hyvältä. Mutta totuus on se, että ei voida edes erota, koska ei ole varaa erota, Pantzar kertoo.

Kallista asuntoa on vaikea saada kaupaksi. Mutta jos tämä on lähinnä etelän ongelma, voi muualla Suomessa tilanne olla päinvastainen.
– Niitäkin tapauksia näkyy kaiken aikaa, että taloon on euromääräisesti enemmän velkaa kuin mikä sen talon reaaliarvo markkinoilla olisi.

Suomalainen ei helpolla apua pyydä

Lopullinen tilanteen kriisiytyminen tapahtuu yleensä huomaamatta. Mutta Pantzarin mukaan se tapahtuu juuri siksi, että ei ole ollut minkäänlaista ennakointia ja varautumista. Sitten tulee tilanne, jossa tarvittaisiin lisäjoustoa, mutta kaikki joustot on jo käytetty. Kaikki rahahanat menevät kerralla kiinni.

Mutta vaikka tilanne olisi paha, suomalainen ei helpolla apua pyydä – omilla pärjätään. Erityisesti suurituloisilla ylpeys ei helpolla anna periksi pyytää apua, mutta samaa on Pantzarin mukaan havaittavissa pienempituloisillakin.
– Suomalaiset haluavat mahdollisimman pitkään selviytyä itse tilanteensa kanssa. He koittavat vielä ajatella, että itsehän olen itseni tähän tilanteeseen asettanut. Eli kyllä minun tämä homma täytyy hoitaa kuntoon.

Pantzarin mukaan lähes jokaisessa tapauksessa apua pyydetäänkin liian myöhään.
– Eli siinä vaiheessa, kun aletaan velkaa maksamaan uudella velkarahalla, olisi jo kannattanut olla yhteydessä meihin. Olipa kyse sitten isoista tai pienistä veloista.

Ei kysyvä tieltä eksy, kuului vanha sanonta. Valitettavan moni kuitenkin ennemmin eksyy.

– Siihen kun tulisikin edes pieni nöyryys sen suhteen, että olisi myös ilmaista apua tarjolla ja että voihan sitä ainakin kysyä, ei siinä mitään menetä. Vaikka niitä neuvoja ei sitten noudattaisikaan ja menisi edelleen päin seinää.
Pasi Pieti

08.01.2016 Some toimi! Paleleville asunnottomille vyöryi talvivaatteita: ”Kaikki saavat, jotka tarvitsevat”

Some toimi! Paleleville asunnottomille vyöryi talvivaatteita: ”Kaikki saavat, jotka tarvitsevat”


Helsingin Hietaniemen asunnottomien palvelukeskus sai runsaasti talvivaatelahjoituksia – ja kaikki lähti vain yhdestä Facebook-päivityksestä. (KUVA: Facebook; Kai Sinervo)
Julkaistu: 8.1. 15:42 , Päivitetty: 8.1. 17:01

PAKKANEN Kodittomien lämpimien vaatteiden tarve sai ihmiset liikkeelle. Nyt kaikille riittää kunnon talvivaatteita.
Hietaniemen asunnottomien palvelukeskukseen on vyörynyt kaksi päivää toppavaatetta sen jälkeen, kun ilmoitus lämpimien vaatteiden välittömästä tarpeesta levisi Facebookissa. Yli 1 000 kertaa jaettu päivitys on saanut kansan liikkeelle.

Palvelukeskuksen vastaava ohjaaja Marja-Liisa Tikka kehuu päivityksen tekijän tehneen hyvän työn, mutta heidän työntekijänsä hän ei Tikan tietojen mukaan ole.
– Olen koko aamun järjestellyt näitä oikeisiin pinoihin. Hyvin on tullut! Meillä kellari tulvii. Näitä on tosi reilusti ja hyviä tavaroita, Tikka riemuitsee.

Nyt on varaa valita

Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, että kodittomat voivat valita, millaisen takin tahtovat.

– Niitä on nyt niin kiva läjä, että melkein asiakas voi valita, minkä ottaa päälleen. Tämä on hieno tilanne.
– Yleensä on, että ota tai jätä. Olisihan se itsellekin tylsää, jos kaupasta takkia haettaessa sanottaisiin niin. Kaikki saavat, jotka tarvitsevat. Ei tarvitse myydä eioota!

Tarvetta on usein myös hanskoille ja pipoille. Niitäkin tuli nyt hyvin.
– Nehän ovat päihteettömiltäkin usein hukassa, Tikka naurahtaa.
Alusvaatteet loppuvat ensimmäisenä
Pysyvästi suurin tarve on silti talvitakkien sijaan sukille ja alusvaatteille.
– Yleensä ensimmäisenä loppuvat alusvaatteet. Kun sellaiset saa, niin niitä annetaan nihkeästi pesuun ja pidetään niin pitkään kuin vain kehtaa pitää. Sukat ovat toinen.
– Paidat ja housut kiertävät hienosti, mutta ihmiset eivät kauheasti kehtaa käytettyjä kalsareitaan lahjoittaa. Nyt näyttää niitäkin olevan. Ei tarvitse huomenna itkeä, että mitä puetaan päälle.

Hietaniemen asukkaista suurin osa on miehiä, naisia on vain kymmenisen prosenttia, joten keskuksessa kaivataan pääasiassa miehistä vaatetta. Naisten vaatteet eivät mene silti hukkaan, vaan Tikka ilmoittaa niistä muihin keskuksiin.

– Kaikki kelpaa ja kaikki kierrätetään ja jaetaan. Ei mitään roskiin heitetä, vaan yritetään löytää sellainen paikka, jonne ne menevät.


Petri Ranta
6. tammikuuta kello 16:39 ·
Sana kiertämään jos löytyy tarpeettomia kuteita kaapin pohjalta: "Helsingin Hietaniemen asunnottomien palvelukeskus tarvitsee miesten vaatteita ASAP näille keleille! Vaikka tarvetta on aina, niin just nyt tartteis kipeästi villasukkia, TALVIKENKIÄ, pitkiä kalsareita, aluspaitoja, paitoja, housuja, fleecet, villapaitoja, TAKKEJA, pipoja, hanskoja jne. Puhtaita ja ehjiä. Vaatteita voi toimittaa 24/7 Hietaniemenkatu 5 B, 00100 HKI."
 Saa jakaa !
159 henkilöä tykkää tästä.
1 276 jakoa

08.01.2016 Miksi toiset selviävät vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset? – Selviytymiskykyä voi opetella tietoisesti

Miksi toiset selviävät vastoinkäymisistä paremmin kuin toiset? – Selviytymiskykyä voi opetella tietoisesti 

Seitsemän vuoden takainen bussiturma tuo Pekka Utterin mieleen kipeitä muistoja.  

Nopea arkirytmiin palaaminen ja puhuminen olivat Pekka Utterin toipumiskeinot

Resilienssi: sisua ilman jääräpäisyyttä

Yksi ihminen selviää järjissään katastrofaalisesta onnettomuudesta, jossa näkee suuren määrän tuttaviaan ja omaisiaan menehtyvän. Toinen näyttää tuupertuvan verrattain pieneen normaaliin elämänkulkuun kuuluvaksi laskettavaan vastoinkäymiseen. Missä on ero?

Kyse on resilienssistä, vaikeuksista selviytymisen kyvystä, joka koostuu monesta erilaisesta henkisestä ja myös fyysisestä osa-alueesta. Resilienssin käsite on psykologiassa tunnettu jo pitkään, mutta etenkin Suomessa se on noussut ammattilaisten tietoisuuteen vasta hiljattain.

– Psykologiaan tämä näkökulma on tullut alkujaan 1930-luvun laman kokeneita amerikkalaislapsia tutkittaessa. Vaikka lasten lähtökohdat olivat yhtä huonot, osa lapsista oli selvinnyt elämässään myöhemmin hyvin. Kiinnostuttiin siitä, mitä ominaisuuksia näillä lapsilla oli, kertoo resilienssiin perehtynyt psykoterapeutti Krisse Lipponen.

Lipposen ja psykiatrian dosentin Kaisla Joutsenniemen resilienssiä käsittelevä artikkeli julkaistiin Suomen lääkärilehdessä viime syksyn aikana. Lipponen ja Joutsenniemi eivät pidä resilienssiä syntymässä määrättynä ominaisuutena, joka jollakulla on tai ei ole, vaan kykynä, jota voi elämän varrella kehittää.

Resilienssikyky vahvistuu iän myötä, mikä kertoo, että suuri osa siitä on opittua.

Soili Poijula

– Kyseessä on nimenomaan taito, jota voi kasvattaa esimerkiksi pohtimalla omia menneitä vastoinkäymisiä: mitkä olivat ne keinot, joilla niistä selvittiin? Lipponen havainnollistaa.

Resilientti pystyy ajattelemaan myönteiseseti

Resilientti ihminen on persoonallisuudeltaan joustava ja taipuvainen luottamaan omaan selviytymiskykyynsä, määrittelee psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijula.

– Resilienssi on realistista optimistisuutta, tunneälykkyyttä ja sitkeää pyrkimistä tavoitteeseen aktiivisesti toimimalla. Sen vastakohtana ovat luovuttaminen, alistuminen ja passiivisuus, Poijula luonnehtii.

Tutkimusten mukaan noin kolmannes vaikeista kotitaustoista tulevista lapsista selviytyy elämässään hyvin. Noin 45 prosenttia seksuaalisen hyväksikäytön uhreista ei kärsi hyväksikäytön aiheuttamista henkisistä ongelmista 30 vuoden kuluttua tapahtuneen jälkeen. Näiltä ihmisiä voi pitää resilientteinä, selviytymiskykyisinä.

On myös todettu, että omaisensa menettäneistä noin puolet on resilienttejä. Resilienttien surevien mieli tuottaa spontaanisti myönteisiä, lohduttavia muistoja eikä kielteinen valtaa surevan mieltä. Siksi menetykseen sopeutuminen etenee muita helpommin.

Resilienssikyky voi opetella

Selviytymiskyky koostuu Poijulan mukaan monen eri tekijän summasta. Osittain resilienssin perusta on geeneissä, raskausajan tapahtumissa ja lapsuusaikaisissa elämänkokemuksissa. Ihminen ei voi itse päättää sitä, millaisen luonteen hän geeneissään perii tai saako hän lapsuusperheessään selviytymiskykyjä vahvistavia kokemuksia ja turvallisia, luottamusta rakentavia aikuissuhteita. Esimerkiksi resilienssiin liittyvä optimistinen maailmankatsomus muodostuu Poijulan mukaan yleensä kahdeksaan ikävuoteen mennessä lapsuusperheestä saadun mallin mukaisesti.

Tämä on kuitenkin vain osa totuutta.

– Resilienssikyky vahvistuu iän myötä, mikä kertoo, että suuri osa siitä on opittua, Poijula sanoo.

Resilienssiä vahvistavat samat asiat, jotka muutenkin hoitavat ihmisen terveyttä ja hyvinvointia: hyvä fyysinen kunto, läheiset ihmissuhteet, yhteys luontoon, tyydytystä tuova työelämä ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Poijulan mukaan myös mindfulness-tekniikkojen hyödyt ovat tiedossa.

Myös arjen vaikeudet kasvattavat

Elämän vastoinkäymiset ja kokemukset niistä selviämisestä ovat tärkein elämän varrella resilienssikykyä kasvattava tekijä.

– Kipu ei kaunista, mutta osa sen seurauksista voi olla arvokkaita. Tärkeää on kokemus selviämisestä, Krisse Lipponen muotoilee.

Hän käyttää kielteisten kokemusten aikaansaamasta vahvistumisesta nimitystä posttraumaattinen kasvu. Vaikka konkurssi tai syöpä ovat pelottavia asioida kohdattaessa, niistä myönteisellä tavalla yli pääseminen voi kasvattaa ihmistä ainutlaatuisella tavalla.

– On tärkeää tunnustaa tilanne, päättää selvitä siitä ja hankkia apua selviämiseen. Mikä tahansa pieni asia, jolla itseään voi tällaisessa tilanteessa auttaa, on hyvin tärkeä, Lipponen sanoo.

Hän muistuttaa, että selviytymiskykyä eivät kasvata vain isot vastoinkäymiset, vaan myös pienet arkiset hankaluudet.

– Kun veneen ei anna kaatua pienistä asioista, on enemmän voimia kiivetä veneen katolle silloin, jos iso asia sen kaataa, Lipponen toteaa.

kyky

Jokaisella on murtumapisteensä

Resilienssi eli vastoinkäymisistä selviämisen kyky on osittain opittu, osittain perinnöllinen.

Aiemmat selviytymiskokemukset vahvistavat kykyä.

Lapsi voi kehittyä resilientiksi huonoista taustaolosuhteista huolimatta. Myönteiseen kehitykseen tarvitaan yleensä vähintään yksi myönteinen aikuissuhde.

Resilienssi liittyy usein optimistiseen ja ulospäin suuntautuneeseen luonteeseen. Resilienssiin kuuluu myös kyky etsiä ja ottaa vastaan apua muilta.

Resilientti ihminen ei jää pitkäksi aikaa murehtimaan vastoinkäymistä tai traumaattista kokemusta, vaan kykenee suhteellisen nopeasti katsomaan eteenpäin ja jopa löytämään toipumiskokemuksestaan jotakin myönteistä.

Resilienttejä on arvioilta kolmannes lapsista ja puolet aikuisista.

Jokaisella ihmisellä, myös resilientillä, on olemassa piste, jossa jaksaminen ja selviytymiskyky loppuvat. Resilienttikin voi murtua, jos vastoinkäymisiä kasaantuu runsaasti päällekkäin.

Resilienssiä voi kehittää esimerkiksi mielikuvaharjoituksilla. Monissa maissa lasten resilienssin kehitykseen kiinnitetään huomiota myös kouluopetuksessa.

08.01.2016 Tällainen on maksuhäiriöinen suomalainen

Tällainen on maksuhäiriöinen suomalainen

Kimmo Taskinen
Tällainen on maksuhäiriöinen suomalainen
Lähes 370 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Merkintöjä on suhteessa eniten nuorilla miehillä. Asuinpaikallakin on väliä.

Suomessa oli viime vuoden lopussa lähes 370 000 henkilöä, jolla oli maksuhäiriömerkintä. Suomen Asiakastiedon maksuhäiriörekisterin mukaan maksuhäiriöitä on eniten suhteessa koko ikäluokkaan 25–29- ja 30–34-vuotiailla. Näiden ikäisillä kuluttajilla lähes 14 prosentilla on maksuhäiriö.

Maksuhäiriöinen on useammin mies kuin nainen. 25–34-vuotiaista miehistä yli 16 prosentilla tuli viime vuonna merkintä rekisteriin maksamatta olevan laskun takia. Saman ikäisistä naisista maksuhäiriömerkinnän sai alle 11 prosenttia.


– Yksinkertaistettuna nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä ei ole hyvä tilanne. Toisaalta 85 prosenttia hoitaa maksunsa ihan hyvin, toteaa Suomen Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen.


Maantieteellisesti maksuhäiriöisiä on eniten Päijät-Hämeessä, jossa merkintä on lähes joka kymmenennellä. Lähes yhtä paljon maksuhäiriöisiä on Lapissa ja Uudellamaalla. Tunnollisimmin laskut maksetaan Ahvenanmaalla, jossa maksuhäiriöisten osuus on 4,5 prosenttia.

Kuluttajat saivat viime vuonna eniten maksuhäiriöitä kulutusluotoista. Selvästi lisääntyivät maksamattomista verkkokauppaostoksista aiheutuneet maksuhäiriömerkinnät. Uusien maksuhäiriömerkintöjen kokonaismäärä pysyi viime vuonna kuitenkin 1,5 miljoonassa kappaleessa.