Pikavippiyhtiö salasi rikostaustaisen osakkaansa – viranomaiset aikovat selvittää yhtiön taustat
Talousrikoksista tuomittu Rene Hirv kuuluu pikavippiyhtiö Aasan omistajiin. Kuva: Lähde: kuvakaappaus Aasa Polskan verkkosivuilta
MOT:n toimittaja Jyri Hänninen.JYRI HÄNNINEN
Aluehallintovirasto aikoo selvittää suuren pikavippiyhtiö Aasan taustoja MOT:n paljastettua, että yhtiön omistajiin kuuluu tuomittu talousrikollinen. Yhtiön taustalla toimii myös islantilainen miljardööri, joka muistetaan suurista sijoituksistaan Suomeen ja Islannin talouskriisin aiheuttajana.
Aasa on myöntänyt Suomessa satoja tuhansia pikavippejä useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Suomen lisäksi yhtiö toimii muun muassa Puolassa.
Aluehallintovirastolle tuli yllätyksenä, että virolainen liikemies Rene Hirv kuuluu Aasan osakkaisiin ja keskeisiin henkilöihin. Hän on myös työskennellyt yhtiön riskienhallinnassa Aasan Puolan-yksikössä.
Rene Hirv on tuomittu talousrikoksista ja hän on aiemmin ollut liiketoimintakiellossa Suomessa.
Hänellä on rikostuomion lisäksi Suomessa satojen tuhansien eurojen ulosottovelka.
Rene Hirven saamat tuomiot törkeistä petoksista liittyvät laajaan valelaskutapaukseen. Hovioikeus vahvisti tuomion vuonna 2010.
– Tämä on hieman huolestuttavaa, sanoo Aluehallintoviraston ylitarkastaja Mirja Kapraali.
Ylitarkastaja Mirja Kapraali. Kuva: Taisto Lapila / Yle
Hirv sanoo MOT:lle, että tuomio oli “oikeusmurha”. Hän kertoo myös lopettaneensa työnsä Aasassa syksyllä 2018.
Rene Hirven omistukset Aasassa nousivat esille, kun MOT selvitti pikavippiyhtiöiden omistajia.
Hirv kiistää MOT:lle olevansa Aasan merkittävä omistaja. Hän sanoo hankkineensa Aasasta noin yhdeksän prosentin osuuden vasta syksyllä 2018.
Hirven väite on ristiriidassa MOT:n Virosta ja Luxemburgista hankkimien asiakirjojen kanssa. Niiden mukaan Hirven omistusosuus on suurempi eli kymmenen prosenttia.
Rikostausta voi johtaa toimiluvan perumiseen
Omistusosuudella on merkitystä, sillä Aluehallintovirastoa kiinnostaa vain yli 10 prosenttia pikavippiyhtiöistä omistavien henkilöiden taustat.Lain mukaan pikavippiyhtiöden omistajien tulee olla “luotettavia”.
Kapraalin mukaan luotettavuutta arvioidaan tarkistamalla muun muassa toimiluvan hakijoiden rikosrekisterit.
– Hallituksen esitys lähtee siitä, että talousrikokset ovat sellaisia, jotka osoittavat ilmeistä sopimattomuutta harjoittaa luotonantoa, Karpaali sanoo.
Aluehallintovirasto voi velvoittaa rikostaustaista osakasta myymään omistuksensa yhtiössä. Järein keino on perua pikavippiyhtiön toimilupa.
Thor Björgólfsson Kuva: Straumur
Yhteys Nuorisosäätiö-vyyhtiin
Aasan merkittäviä omistajia ovat islantilainen miljardööri Thor Björgólfsson ja kreikkalainen sijoitusyhtiö Olympus Group.Yhtiön perustajat, johtajat ja heidän lähipiirinsä omistavat kuitenkin edelleen yhtiöstä enemmistön eli 50,1 prosenttia. Esimerkiksi Aasan toimitusjohtaja Kimmo Rytkönen on merkittävä omistaja yhtiössä.
Viime vuosina Aasa on laajentanut toimintaansa etenkin Puolassa. Kasvua on ollut rahoittamassa puolalainen rahastoyhtiö Credit Value Investment, joka on sijoittanut kymmeniä miljoonia pikavippiyhtiöön.
Sama yhtiö on rahoittanut Suomessa ja Virossa Nuorisosäätiön tekemiä kiinteistökauppoja, joihin liittyy isoja taloudellisia epäselvyyksiä. Esimerkiksi Viron-kiinteistökaupan yhteydessä katosi toistakymmentä miljoonaa euroa.
Helsingin poliisi tutkii kauppoja osana laajaa Nuorisosäätiön entisten johtajien Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen toimintaan liittyvää rikosvyyhtiepäilyä.
MOT tapasi Credit Value Investment -rahaston johtajan Puolassa. Hän kertoi, ettei häntä kiinnosta onko Aasan taustalla talousrikoksesta tuomittu henkilö. Johtaja kertoi myös, ettei “rahasto tutki sijoituskohteidensa taustoja”.
Sijoituskohteiden taustojen tutkiminen on tärkeä osa rahanpesun ehkäisyä.
Varsova, Puola Kuva: Taisto Lapila / Yle
Omistukset katoavat veroparatiiseihin
MOT selvitti Aasan ja toisen merkittävän suomalaisen pikavippiyhtiön eli 4financen omistuksia sekä rahavirtoja.4finance toimii Suomessa muun muassa Vivuksen nimellä. Yhtiön suurimmaksi omistajaksi on Suomen viranomaisille kerrottu lähes 80-vuotias venäläisnainen nimeltä Vera Boiko.
Hän on rahapelibisneksessä alun perin rikastuneen venäläisen oligarkin Oleg Boikon äiti. MOT jäljitti 4financen omistuksia eri veroparatiisiyhtiöiden läpi.
Lopulta omistukset katoavat Kyproksen kautta perhetrustiin. Trusti on Suomen laissa tuntematon omistusmuoto, joka on eräänläinen yhtiön ja säätiön välimuoto.
Pikavippialaa valvova Aluehallintovirasto myöntää, että viranomainen ei tarkista pikavippiyhtiöiden ilmoittamia osakkeenomistajia kovinkaan usein.
– Laki lähtee siitä, että toimija ilmottaa oma-alotteisesti siitä, ketkä omistavat vähintään kymmenen prosenttia yhtiöstä. Myös muutoksista tulee ilmoittaa oma-aloitteisesti. Jos viranomaisella on varteenotettava epäily siitä, että jotain salataan niin meillä on laissa kohtalaisen laajat tiedonsaantioikeudet, joita voidaan tarvittaessa käyttää, Mirja Kapraali sanoo.
Käytetäänkö näitä koskaan?
– Harvoin.
Aasan johtajat eivät vastanneet MOT:n kymmeniin yhteydenottopyyntöihin. Thor Björgólfssonin sijoitusyhtiö Novator vastasi vain yleisluontoisesti MOT:n esittämiin kysymyksiin, 4finance -konserni ei mitenkään. Oleg Boikon edustaja sanoi MOT:lle, ettei venäläismiljardöörin perhe kommentoi yksittäisiä sijoituksiaan.
