01.04.2019 Muutoksia Kelan etuuksiin

Muutoksia Kelan etuuksiin 1.4.2019 alkaen

Huhtikuun alussa astuu voimaan useita lakimuutoksia Kelan myöntämissä etuuksissa. Muutokset koskevat perhe-etuuksia, työttömyysturvaa ja sosiaaliturvan kansainvälisiä tilanteita. Rintama- ja veteraanilisiin tulee 1,2 %:n korotus.

Eduskunta päätti viime vuoden lopussa korottaa veteraanietuuksia sen verran kuin kansaneläkeindeksin korotus olisi etuuksia korottanut vuonna 2019. Rintamalisiin ja vammaisetuuslain mukaiseen veteraanilisään tehdään 1,2 %:n korotus 1.4.2019 alkaen.

Perhe-etuuksiin parannuksia

Huhtikuun alun parannukset koskevat muun muassa lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainrahakautta, monikkoperheen isän isyysvapaata ja adoptiovanhempien vanhempainrahakautta.

Perhe-etuuksiin parannuksia 1.4.

Perhe-etuuksiin tulee muutoksia 1.4.2019. Parannukset koskevat muun muassa lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainrahakautta, monikkoperheen isän isyysvapaata ja adoptiovanhempien vanhempainrahakautta.

Lapsesta yksin huolehtivan äidin vanhempainrahakausi pitenee 54 arkipäivällä. Laki tulee voimaan 1.4. ja koskee niitä äitejä, joiden vanhempainpäivärahakausi alkaa 1.4. tai sen jälkeen. Äidillä on oikeus pidennykseen, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu eikä äidillä ole avio- tai avopuolisoa, jolla olisi oikeus isyysrahaan. Oikeus koskee myös yksin adoptoivia naisia.

Monikkoperheen isälle pidempi isyysvapaa

Monikkoperheen isän oikeus isyysvapaaseen ja isyysrahaan paranee 1.4. Isyysrahaa maksetaan jokaisesta samanaikaisesti syntyneestä tai adoptoidusta lapsesta 18 arkipäivää kauemmin. Esimerkiksi kaksosista isyysrahaa saa 54+18 eli 72 arkipäivää. Isyysrahapäivien enimmäismäärä on kuitenkin 105 arkipäivää. Muutos koskee niitä perheitä, joissa vanhempainpäivärahakausi (esimerkiksi äitiysrahakausi) alkaa 1.4. tai sen jälkeen.

Monikkoperheen isä ja useamman lapsen kerralla adoptoinut voi käyttää isyysrahakauden pidennyksen joko kokonaan tai osittain äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana tai vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysrahakauden jaksojen lukumäärä pysyy ennallaan.

Vanhempainrahaa alle 18-vuotiaasta adoptiolapsesta

Adoptiovanhemmat saavat vanhempainrahaa 1.4. lähtien alle 18-vuotiaasta lapsesta. Aikaisemmin lapsen piti olla alle 7-vuotias. Vanhempainrahan saaminen ei myöskään edellytä enää lapsen hoitamista. Vanhempainvapaan aikana voi opiskella päätoimisesti tai työskennellä. Vanhempainraha maksetaan tällöin vähimmäismääräisenä. Muutos koskee niitä perheitä, joissa vanhempainpäivärahakausi alkaa 1.4. tai sen jälkeen.

Vanhempainrahaa maksetaan siitä päivästä alkaen, kun adoptiovanhempi saa lapsen hoitoonsa. Sitä maksetaan adoptiovanhemmille normaalia pidempään eli noin 8 kuukautta. Edellytyksenä on, että adoptiovanhempi on asunut Suomessa vähintään 180 päivää juuri ennen kuin hän on saanut lapsen hoitoonsa.

Muita muutoksia

Vanhempainpäivärahaa maksetaan täysimääräisenä myös niiltä päiviltä, kun vanhempi osallistuu kunnallisen luottamustoimen hoitamiseen.

Äitiysrahaa maksetaan myös silloin, kun raskaus on keskeytetty 154 päivän jälkeen. Myös isällä on tällöin oikeus isyysrahaan enintään 18 arkipäivältä keskeytyksen jälkeen äidin äitiysvapaan aikana.

Työttömyysturvan aktiivimalliin muutoksia

Työtön työnhakija voi täyttää työttömyysturvan aktiivisuusehdon uusilla tavoilla 1.4. lähtien.

Aktiivisuutta voi kerryttää myös muiden kuin työvoimaviranomaisten järjestämillä palveluilla. Kela hyväksyy toiminnan aktiivisuudeksi osallistujan toimittaman todistuksen perusteella.

 Työtön voi täyttää aktiivisuusehdon uusilla tavoilla 1.4. lähtien

Aktiivisuutta voi kerryttää 1.4.2019 alkaen myös muiden kuin työvoimaviranomaisten järjestämillä palveluilla. Kela hyväksyy toiminnan aktiivisuudeksi osallistujan toimittaman todistuksen perusteella.

Huhtikuusta lähtien aktiivisuutta kerryttää myös työllistymistä tukeva toiminta, jonka järjestäjiä ovat esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, ammattiliitot, Työttömien Keskusjärjestö tai sen jäsenyhdistykset tai muut julkista rahoitusta saavat rekisteröidyt yhdistykset.

Muutos ei koske heti kaikkia työttömyysetuutta saavia. Uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain, jos 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen. Jos etuuden saajan tarkastelujakso alkaa esimerkiksi 26.3.2019, hän voi kerryttää aktiivisuutta uusilla palveluilla vasta seuraavan tarkastelujakson alusta alkaen. Oman tarkastelujakson kertymistä voi seurata Kelan asiointipalvelusta.

Osallistumistodistus riittää Kelalle

Työttömyysetuuden saaja osoittaa osallistumisensa työllistymistä tukevaan toimintaan toimittamalla Kelalle järjestäjän antaman todistuksen. Osallistujan kannattaa varmistaa toiminnan järjestäjältä, hyväksytäänkö toiminta aktiivisuudeksi.

Kelan asiakaspalvelu ei arvioi sitä, hyväksytäänkö toiminta aktiivisuudeksi, vaan Kela hyväksyy toiminnan aktiivisuudeksi todistuksen perusteella. Kelalla ja työttömyyskassoilla on yhteinen todistuslomake, jota osallistuja voi hyödyntää.

Palveluiden järjestävät voivat ilmoittaa toimintansa suomi.fi-palveluun, josta aktiivisuusehdon täyttäviä palveluita voi jatkossa etsiä. Kaikki tarjonta ei välttämättä ole heti saatavilla suomi.fi-palvelusta, joten tietoa kannattaa hakea myös esimerkiksi suoraan oman ammattiliiton tai -yhdistyksen kautta.

Aktiivisuus on riittävää, jos työllistymistä tukeviin palveluihin osallistuminen kestää tarkastelujakson aikana vähintään 5 päivää. Työllistymistä tukevien palveluiden lisäksi aktiivisuutta voi osoittaa palkkatyöllä, yritystoiminnalla ja opiskelemalla.

Osa-aikatyötä tekevä ei joudu enää odottamaan työttömyysetuutta

Palkan ja työttömyysturvan yhteensovittaminen helpottuu 1.4.2019 alkaen. Asiakas ilmoittaa työssäolostaan Kelaan normaalisti työttömyysajan ilmoituksessa, mutta työttömyysetuuden määrään työnteko vaikuttaa vasta sitten, kun palkka työstä on maksettu. Tiedon maksetun palkan määrästä Kela saa tulorekisteristä.

Kun työtön työnhakija yhdistää osa-aika- tai keikkatyön ja työttömyysetuuden, hänelle voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, jossa otetaan huomioon työstä saatu palkka. Palkkatietojen odottaminen on tähän saakka aiheuttanut sovitellun työttömyysetuuden hakijalle viivettä ja epävarmuutta, koska etuutta ei ole voitu maksaa ennen kuin asiakas on toimittanut palkkalaskelman.

Lainmuutoksen myötä palkka sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siinä etuuden maksujaksossa, jonka aikana se maksetaan. Jos esimerkiksi osa-aikatyötä on tehty toukokuussa ja sen palkka maksetaan kesäkuun puolivälissä, palkka sovitellaan kesäkuun työttömyysetuuden kanssa. Toukokuun työttömyysetuus maksetaan ilman viivästyksiä ja täytenä, jos toukokuussa ei ole muita sovittelussa huomioitavia tuloja.

 

Aiemmin esimerkiksi helmikuussa tehdyn osa-aikatyön palkka on soviteltu helmikuun työttömyysetuuden kanssa, vaikka palkka olisi maksettu vasta maaliskuun puolivälissä. Näin helmikuun työttömyysetuuden maksaminen on viivästynyt ja palkka on vaikuttanut etuuteen jo etukäteen.

Kela saa palkkatiedot tulorekisteristä

Muutos koskee 1.4.2019 jälkeiseltä ajalta maksettavaa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Asiakkaan ei tarvitse olla muutoksen vuoksi yhteydessä Kelaan. Asiakkaan pitää edelleen ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa, jos hän on ollut töissä. Työssäoloaika pitää aina ilmoittaa, vaikka maksettu palkka jäisi alle työttömyysturvan suojaosan (300 e/kk).

Palkkakuitteja ei tarvitse enää toimittaa Kelaan, sillä Kela saa tiedot suoraan tulorekisteristä. Jos tulorekisteristä ei löydy riittävää tietoa maksetusta palkasta, Kela ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja pyytää tietoja erikseen.

Muut sovitellun työttömyysetuuden edellytykset pysyvät ennallaan. Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa on jatkossakin 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana ja 279 euroa, jos sovittelujakso on neljä viikkoa. Perussäännön mukaan jokainen suojaosan ylittävä euro vähentää työttömyysetuutta 50 senttiä.

Vuonna 2018 soviteltua Kelan maksamaa soviteltua työttömyysetuutta sai 71 300 henkilöä, mikä on 21 % kaikista etuuden saajista.

Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat

Huhtikuun alussa astuu voimaan laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa. Se vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia.

Suomeen muuttavien ja ulkomaille lähtevien oikeudet saada etuuksia muuttuvat 1.4.

1.4 alkaen voimaan tuleva laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa vaikuttaa siihen, kuinka kauan Suomesta tilapäisesti ulkomaille muuttanut henkilö on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin. Lainmuutokset koskevat myös ulkomailta Suomeen muuttavia.

Oikeus Suomen sosiaaliturvaan perustuu joko Suomessa asumiseen tai työskentelyyn.

Lainmuutokset vaikuttavat asumiseen perustuviin etuuksiin, joita ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja lääkekorvaukset, lapsilisä, yleinen asumistuki ja Kelan eläkkeet. Muutokset eivät vaikuta esimerkiksi toimeentulotukeen tai opintotukeen.

Ulkomailla oleskelun aikaraja lyhenee

Kun ulkomailla on saanut tähän saakka asua tilapäisesti 1 vuoden ilman että oikeus Kelan etuuksiin muuttuu, lyhenee aikaraja nyt pääsääntöisesti 6 kuukauteen. Oikeus etuuksiin säilyy siis vain, jos ulkomailla on tarkoitus viettää enintään 6 kuukautta.

Poikkeuksena tähän on työskentely EU- tai Eta-maassa. Niissä lyhytkin työskentely lopettaa oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin. Jos kyse on EU-alueella muuten kuin työskentelyn takia oleskelevasta henkilöstä, esimerkiksi eläkkeensaajasta, joka viettää osan vuodesta toisessa jäsenvaltiossa, Kela selvittää asuinmaan yhdessä toisen valtion kanssa.

Lyhytkin ulkomailla oleskelu voi vaikuttaa oikeuteen saada Kelan etuuksia. Ulkomaille lähtevän, etuuksia saavan henkilön pitää ilmoittaa oleskelun kestosta ja tarkoituksesta Kelaan jo etukäteen, jotta Kela voi selvittää, vaikuttaako ulkomaille muutto etuuksien maksuun.

Muutamat erityisryhmät voivat säilyttää lainmuutoksen jälkeenkin oikeuden etuuksiin oleskellessaan ulkomailla yli 6 kuukautta. Muun muassa ulkomaille lähetetty työntekijä, tutkija tai kehitysyhteistyöntekijä voi säilyttää oikeuden etuuksiin joissain kohdemaissa jopa 5 vuotta. Ulkomailla päätoimisesti opiskeleva säilyttää oikeuden etuuksiin opintojensa ajan.

Muutoksia Suomeen tuleville työntekijöille ja opiskelijoille

Suomeen tulevilla työntekijöillä on 1.4. alkaen oikeus Kelan etuuksiin, kun palkka on vähintään 696,60 e/kk (vuonna 2019). Oikeus ei enää riipu työsuhteen kestosta tai viikkotyötuntimäärästä. Palkkatiedot Kela saa tulorekisteristä.

Lisäksi vähintään 6 kuukautta Suomessa työskennellyt henkilö voi säilyttää oikeuden etuuksiin enintään 3 kuukautta sen jälkeen, kun työskentely päättyy tai vähenee.

Uusi laki muuttaa myös Suomeen tulevien opiskelijoiden asemaa. Opiskelija voi jatkossa saada sairausvakuutuksen etuuksia ja oikeuden joihinkin asumisperusteisiin etuuksiin. Edellytyksenä on, että muutto Suomeen on vakinainen. Lyhytaikaisesti, esimerkiksi 1 lukuvuoden ajaksi Suomeen tuleva ei saa oikeutta etuuksiin.  

Oikeudesta sosiaaliturvaan ei enää anneta päätöstä

Kela ei enää anna erillistä päätöstä oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan henkilölle, joka tulee Suomeen tai lähtee ulkomaille. Jatkossa Kela selvittää oikeuden etuuksiin, kun etuutta saava muuttaa toiseen maahan tai kun henkilö hakee etuutta ensimmäistä kertaa muuttonsa jälkeen. Ulkomaille muuttava voi kuitenkin edelleen saada pyynnöstä päätöksen.

Kela lähettää tietoa muuton vaikutuksesta aina, kun Kela saa tiedon muutosta joko väestötietojärjestelmästä tai henkilöltä itseltään. Tätä varten Kela ottaa käyttöön kaksi uutta asiakaskirjettä: toisen henkilöille, joille maksetaan etuuksia, ja toisen niille, joille etuuksia ei sillä hetkellä makseta.

Kelan asiointipalvelussa jokainen voi tarkistaa Suomessa tai ulkomailla asumista koskevat tietonsa, joiden perusteella Kela tarvittaessa ratkaisee oikeuden sosiaaliturvaan.