19.08.2019 Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

Pukisitko lapsellesi risan ja tahraisen vaatteen? Niitä suomalaiset lahjoittavat yhä enemmän – "Köyhyys tuntuu aina olevan ihmisen oma vika"

Vähävaraisia avustavat yhdistykset ympäri Suomen kertovat samaa viestiä: kelvottomia lahjoituksia annetaan entistä useammin.

Köyhyys22.5.2019 klo 16.30
 
Hope Hämeenlinnan varastovastaava Anne Tolvanen tutkii lahjoitukseen tullutta puseroa. Asiakkaille huonolaatuiset lahjoitukset eivät koskaan päädy.Ville Välimäki / Yle


Hope Hämeenlinnan varasto sijaitsee miltei satavuotiaassa Hämeenlinnan rautatieaseman rakennuksessa. Varastolla vastaanotetaan lahjoitustavaraa aina parittomien viikkojen torstaina.

– Pääosin lahjoitustavara tulee hyväkuntoisina, summaa Hope Hämeenlinnan varastovastaava Anne Tolvanen diplomaattisesti.

Lahjoitusten varassa elävä järjestö ei mielellään sano ääneen, että lahjoittajien tuoma tavara ei aina kelpaa.

Hopelta apua saavan Eliisan mielestä kanssaihmiset suhtautuvat köyhiin tylysti. Eliisa ei esiinny jutussa omalla nimellään turvatakseen perheensä yksityisyyden.

– Köyhyys tuntuu olevan aina ihmisen oma vika. Aina.

Lahjoituksilla niukka toivelista – sitäkään ei noudateta

Hopen ainoa toive, tai oikeastaan vaatimus on se, että lahjoitustavara on ehjää, puhdasta ja ajanmukaista. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta kun vapaaehtoiset avaavat lahjoitussäkkejä varastolla, paljastuu karu totuus.

– Pahimmat ovat likaisia, rikkinäisiä, täysin meille kelpaamattomia. Osa on myös tullut kodeista, joissa on hometta. Aina välillä tulee todella siistiä, ihan uudenveroista vaatetta, mutta sitten saattaa olla koko pussi täynnä meille kelpaamatonta tavaraa.

 
Kaikki lahjoitukset käydään läpi, ja tämänkaltaiset päätyvät automaattisesti roskikseen.Ville Välimäki / Yle

Sen lisäksi, että huonokuntoisen tavaran lajittelu ja pois vieminen syö vapaaehtoisten jaksamista, on kyse myös rahasta.

– Me hommasimme nyt alkuvuodesta oman roskiksen, ja sen tyhjennys maksaa. Pahimmillaan se täyttyy yhden lahjoituskerran jälkeen. Ja aina se tyhjennys on pois perheille menevästä rahasta, toteaa Anne Tolvanen.

"Lahjoituslaatikoissa jopa hiiren kakkaa"

Hämeenlinnan lahjoituspiste ei ole ongelman kanssa yksin. Kysely Hopen muihin toimintakaupunkeihin maalaa karun kuvan suomalaisten käsityksestä lahjoitukseen kelpaavasta tavarasta.

Hope Turku: "Ala-arvoista tavaraa tulee häiritsevän paljon."

Hope Pori: "Tulee jonkin verran suoraan roskiin laitettavia vaatteita ja kenkiä. Toisinaan tuodaan uusiakin vaatteita. Pääasiassa saamme käyttökelpoisia, mutta ikävä kyllä vaatteet ovat täyttäneet monta roskasäkkiä tänäkin vuonna."

Hope Lohja: "Täysin käyttökelvottomia vaatteita tulee häiritsevän paljon.Tuntuu siltä, että osa lahjoittajista käyttää meitä lumpun kaatopaikkana."

Hope Kajaani: "45 prosenttia lahjoituksista on likaista, rikkinäistä tai vanhaa. Suoraan roskiin emme tavaraa silti laita, vaan kierrätämme tavaran edelleen paikalliselle kierrätyskeskukselle. Turhaa työtä tämä toki teettää.

Hope Tampere: "Valitettavasti lahjoitusmäärien lisääntyessä huomaa myös sen, että lahjoituksissa on enenevässä määrin myös huonokuntoista tai jopa täysin käyttökelvotonta tavaraa ja vaatetta."

Hope Mikkeli: "Paljon tulee likaista ja rikkinäistä vaatetta sekä lelua. Astiat ovat pinttyneitä ja rikkinäisiä. Kellastuneita lakanoita ja lahjoituslaatikoissa jopa hiiren kakkaa. Tupakalle ja vintille haisevia tulee myös."

Pelkällä yhteiskunnan avulla ei köyhä perhe pärjää

Eliisa, kolmen lapsen äiti Hämeenlinnasta tiivistää usean Hopen asiakkaan tunnot.

– Me ollaan kumpikin pienituloisissa töissä mieheni kanssa. Kun tarpeeksi kauan tekee tätä säätämistä, niin kyllä siinä vähän epätoivo iskee. Eikö koskaan saa lapsille mitään ylimääräistä kokemusta tai mitään?

– Sitten olen ottanut yhteyttä Hopeen. Se oli lähinnä semmonen avunparahdus, että voitteko te tehdä mitään?

Kuuntele Eliisan haastattelu Yle Areenasta: Vähävaraisen perheen luksusta on käynti Mäkkärissä – "Köyhyyteen suhtaudutaan hirvittävän kylmästi"
Jos perhe joutuisi elämään pelkän yhteiskunnan tuen varassa, olisi tingittävä paljosta.

– Elokuvissa käynti, mäkkärissä käynti, kampaaja. Se, että ostaa kaupasta uuden takin. Ne on kaikki sellasia ylimääräisiä meidän perheessä, itkua pidättelevä Eliisa kertoo.

Lue myös: "Ihmisten hätä on vain kasvanut" – Jopa 150 000 suomalaislasta elää köyhyydessä, ja tämä espoolaisäiti tietää, mitä vähävaraisuus todella on

Köyhältä näyttäminen on nuorelle kova paikka

Risojen ja likaisten lahjoitusten seassa on myös vaatteita vuosien, jopa vuosikymmenten takaa. Siistit ja muodikkaat vaatteet ovat sitä tärkeämpiä, mitä vanhemmalle lapselle ne tulevat.

Hope Hämeenlinnan Anne Tolvanen vastaa terävästi, kun hänelta kysyy miksi lahjoitusvaatteiden pitäisi olla muodikkaita. Eikö köyhälle perheelle riitä se, että saadaan ylipäätään apua?

– Ei todellakaan! Me ollaan kanava, joka pyrkii poistamaan eriarvoisuutta, ja kenenkään lapsen ja nuoren ei tarvitse joutua kokemaan sitä, että joutuu eriarvoiseen asemaan tavaran tai vaatteen kanssa. Pyrimme myös siihen, että tällä konstilla saadaan sitä koulukiusaamista näiltä osin vähemmäksi.

  
Välikausitakkeja alkaa tässä vaiheessa kesää olla enää vain muutama jäljellä.Ville Välimäki / Yle

Myös Eliisa on samoilla linjoilla. Hänen vanhin lapsensa on nyt 11-vuotias.

– Teineillä ja esiteineillä se vaan on tosi tärkeää, ettei siitä massasta tahtomattaan erotu. Jos tahtomattasi joudut pitämään niin sanottuja köyhiä vaatteita, niin sinua kiusataan. Ei niitä nuoria kiinnosta elämäntilanteesi. Sinua kiusataan ja piste.

"Annetaan herkästi ohjeita miten köyhän kuuluu olla"

Eliisan mukaan huonokuntoiset lahjoitukset ovat tavallaan konkreettinen osoitus siitä, miten osa kanssaihmisistä köyhiin ja vähävaraisiin suhtautuu. Asenteet ovat äidin mielestä sangen kovia.

– Ulkopuolelta tulee hyvin herkästi se määritelmä, millä tavalla saat elää, jos olet köyhä tai vähävarainen. Ruoka pitää hommata metsästä, sieniä ja marjoja pitää kaikkien poimia. Kaupasta pitää ostaa porkkanaa, perunaa ja lanttua, koska se on halpaa.

– Lasten kanssa riittää, kun käyt leikkipuistossa ja metsässä. Nämähän ovat hirvittävän kauniita ajatuksia, mutta ei kukaan elä sillä tavalla mielekkäästi nykymaailmassa.

Lue myös: "Syö juureksia, ne ovat halpoja" – 10 neuvoa, joita köyhä ei halua kuulla
Hämeenlinnalaisäiti neuvoo pilke silmäkulmassa rikkaampaa kansanosaa.

– Jos huolettaa tämä köyhien elämä, niin mieluummin sitten lahjottaa Hopelle tai jollekin muulle avustusjärjestölle, eikä siellä vauva.fi-sivustolla huutele niistä marjoista ja sienistä.

Tilastot ovat karuja
*Koko maassa elää THL:n tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lähes 150 000 lasta   köyhyysrajan alapuolella.
*Vuonna 2014 Hämeenlinnan alle 18-vuotiaista 10,2 % asui pienituloisissa perheissä.
*Vuonna 2017 heitä oli 10,7 %.
*Kaupungin tavoite on, että vuonna 2021 heitä olisi enää 9 %.
*Hope Hämeenlinnalla on tänä vuonna ollut asiakasperheitä 169, joissa lapsia 375.
*Viime vuonna samaan aikaan perheitä oli 118, joissa lapsia 265.

Lapsiperheköyhyys ei vähene tavoitteista huolimatta

Hopen varaston ovi käy tiuhaan. Varastolta noutavat vaateapua asiakkaat, joille varataan etukäteen aika. Oma aika annetaan yksityisyyden takia, sillä köyhyys ja vähävaraisuus on yhä usealle häpeä.

Ei tarvitsisi olla, sillä tilastojen mukaan Hämeessäkin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä.

Vuoden 2019 alkuvuoden aikana Hope Hämeenlinna on antanut vaateapua yhteensä 375 lapselle. Määrä on kasvanut yli sadalla lapsella viime vuoden vastaavasta ajasta.

Vaateapua voidaan antaa kaikille tarvitsijoille, mutta esimerkiksi harrastetukea ei Hämeenlinnan Hope ole voinut myöntää tänä keväänä kaikille sitä tarvitseville.


Hope Hämeenlinnan asiakkaat hakevat tarvitsemansa vaatteet varastosta Rautatieasemalta. Parhaimmillaan hyllyillä on runsaasti valinnanvaraa. Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnan kaupunki on yrittänyt vähentää lapsiperheköyhyyttä usean vuoden ajan siinä onnistumatta. Sen sijaan se on lisääntynyt (siirryt toiseen palveluun).

Hämeenlinna sai Suomessa ensimmäisenä (siirryt toiseen palveluun) Unicefin Lapsiystävällinen kaupunki -brändin käyttöönsä vuonna 2013.

10.08.2019 Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea & Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää.

Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea

Asiantuntijoiden mukaan budjettimuutosten suunta on oikea. Lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi pelkät pienet lapsilisäkorotukset eivät kuitenkaan riitä.

Lapsiperheet18.8.2019 klo 17.44

Maarit-Elisa Virmajoki-Salmijärvelle taide on aina ollut tärkeä osa elämää. Hän on ajoittain pystynyt kustantamaan lastensa musiikkiharrastuksia myymällä maalaamiaan muotokuvia. Antti Haanpää / Yle

Jaa artikkeli Twitterissä
Itä-Helsingissä asuva Maarit-Elisa, kutsumanimeltään Melisa, Virmajoki-Salmijärvi on kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja ja hän tietää, mitä pienituloisen perheen arki on.

– Päiväni alkaa sillä, että jonotan leipäjonossa. Ilman sitä emme pärjäisi taloudellisesti. Sieltä saamme tarvittavat elintarvikkeet. Leipäjono on myös yhteisöni ja siellä tapaa uusia ihmisiä.

Vanhempi lapsista on jo valmistunut lukiosta, ja nuorempi opiskelee nyt toista vuotta musiikkilukiossa. Taide on aina ollut perheessä läsnä.

– Olen aina ajatellut, että taide pelastaa ihmisen. Olen pystynyt kustantamaan lasten musiikki- ja tanssiharrastuksia esimerkiksi myymällä maalamiani muotokuvia. Välillä olen saanut myös vanhemmiltani tukea lasten tarpeita ja harrastuksia varten. Lukiokirjojen ostamiseen olen saanut tukea järjestöiltä, hän sanoo.

Virmajoki-Salmijärven perheen tulot muodostuvat asumistuesta, eläkkeestä, ja nuoremman lapsen lapsilisästä.

Hallituksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden asemaa

Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 prosenttia kaikista alaikäisitä lapsista, elää pienituloisissa perheissä. Lapsiperheköyhyys on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan.

– Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, joten emme tiedä, kuinka paljon lapsiperheköyhyyttä on tällä hetkellä. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Sakari Karvonen.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä perheiden ja lasten asemaa aiotaan parantaa. Kunnille luvataan lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee 10 euroa ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ja perusturvaa korotetaan. Myös turvakoteja tuetaan.

" 

Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää
Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettia, jossa sosiaaliturva paranisi ja poliiseja tulisi lisää. Velka kasvaisi hieman.

Budjetit14.8.2019 klo 20.44päivitetty 15.8.2019 klo 10.55

1
Lapsilisiin ja opiskelijoille lisärahaa
Perheet, nuoret ja lapset – he kuuluvat niihin, joiden asemaa ensi vuoden budjetti parantaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luvataan kunnille lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opintotuki nousee elinkustannusten nousun verran. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee kympin ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat. Myös turvakoteja tuetaan.

Kun Antti Rinne kokosi hallitusviisikkonsa, hän halusi luoda kestävän yhteiskunnan - sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti. Ensimmäisessä budjetissa on viitteitä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa parannellaan.

2
Eläkeläisille vappuviisikymppinen
Ei vappusatasta, mutta viisikymppinen kuitenkin. Rinteen tunnetuin vaalilupaus oli satanen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin. Täysin lupaus ei ainakaan vielä toteudu, mutta hallitus nostaa joka tapauksessa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden alusta.

Kesällä julkaistun laskelman mukaan 700 euron takuueläkettä saavat saisivat 50 euroa kuussa lisää, muut pientä eläkettä saavat saisivat 10 – 30 euron korotuksen.

Kaikkien eläkkeen saajien tili kasvaisi hieman, sillä hallitus aikoo purkaa indeksijäädytykset. Toisin sanoen eläkkeet kasvaisivat saman verran kuin elämisen kustannukset nousevat.

3
Luonnonsuojeluun, ilmaston pelastamiseen ja turvallisuuteen rahaa
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportit ovat kertoneet huolestuttavia tietoja ilmaston lämpenemisestä. Tähän Rinteen hallitus tarttuu budjetissaan pienehköllä summalla ja esittää 30 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin. Luonnon monimuotoisuudesta hallitus huolehtii antamalla suojeluun hiukan lisää rahaa.

Toisaalta hallitus aikoo panna myös repsahtaneet tiet ja radat kuntoon, tähän käytettäisiin peräti 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Lisää rahaa pannaan turvallisuuteen myös kouluttamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja.

4
Haittaveroja ropisee lisää – bensa kallistuu 6 senttiä litra
Haittaveroilla hallitus aikoo tehdä valtiolle tilin. Polttoaineiden hinnat nousevat elokuussa 2020, bensan hintaan tuli Veronmaksajien laskelman mukaan 6 senttiä litra. Kaikkiaan valtio saisi tästä 250 miljoonaa vuodessa. Tupakka-aski kallistuisi noin 50 senttiä. Myös limsojen hinta nousee vähän.

Pienituloisimmille näitä veronkorotuksia korvataan alentamalla tuloveroja 200 miljoonalla eurolla. Tavallisten kotitalouksien verotus ei siis juuri muuttuisi.

5
 Lisää ihmisiä töihin
Hallituksen lupausten toteuttaminen on kiinni siitä, nouseeko työllisyys niin kuin halitus toivoo. Tavoite on nostaa työllisyys 73,5 prosenttista 75 prosenttiin. Keinoja tuore ehdotus tarjoaa vasta vähän.

Budjettiehdotus tarjoaa avuksi 10 miljoonan lisää palkkatukeen ja 15 miljoonan lisäpanostusta työvoimapalveluihin. Yritykset se yrittää saada investoimaan ja tarjoaa tähän pientä tukea.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoo odottavansa, että riiheen mennessä keinoja keksitään lisää.

6
Velka kasvaa ja talouden epävarmuus lisääntyy
Vaikka hallitus ei lisäisi menoja, Suomen valtiontalous olisi ensi vuonna pakkasen puolella. Ja koska menot kasvavat, alijäämäkin kasvaa.
Budjetin loppusumma on 57 miljardia ( kuluvan vuoden budjetissa reilut 55 miljardia) ja alijäämä 2,3 miljardia. Tämä tarkoittaa lisävelanottoa. Jos menoja ei lisättäisi, alijäämä olisi silti 1,5 miljardia.
Synkkiä pilviä näkyy, jos Suomesta katsoo Manner-Eurooppaan. Saksan talous on painunut taantumaan, ja Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Jos Britannia irtoaa Euroopan unionista marraskuussa, epävarmuus lisääntyy.
Hallitus perustaa budjettilaskelmansa valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin. Niidenkin suuntaa ollaan Ylen tietojen mukaan kääntämässä aiemmin ennustettua alemmas.  "

Asiantuntijoiden mukaan suunnitellut budjettimuutokset ovat askel oikeaan suuntaan.

– Erittäin hyvä asia on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen peruminen. Budjettiesityksessä esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia. Tärkeää on myös, että korotusta yksinhuoltajien lapsilisään ei oteta huomioon tulona toimeentulotuessa, eli se ei vähennä tuen määrää, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

 
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsiperheköyhyys on köyhyysmuotona hyvin vakava, koska hyvinvoinnin perusta rakentuu ja muodostuu lapsuudessa.  Sasha Silvala / Yle

Myös Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan suunnitellut toimenpiteet näyttävät parantavan lasten hyvinvointia.

– Budjettiesityksessä on myös lapsilisän korotuksien lisäksi työllistymistä kohentavia toimenpiteitä ja ansiotuloverotukseen on suunniteltu kevennyksiä pieni- ja keskipalkkaisille. Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla lasten hyvinvointi voi kohentua, Levamo sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin epäselvää, kuinka tehokkaasti hallituksen toimet vähentävät lapsiköyhyyttä pitkällä tähtäimellä.


 Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan on hyvä, että hallitus aikoo budjettiriihen yhteydessä tarkastella päätöstensä vaikutuksia köyhyyden kehitykseen Suomessa.Sasha Silvala / Yle

– Hyvä asia on, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että budjettiriihen yhteydessä tarkastellaan uusien toimenpiteiden vaikutuksia eriarvoisuuden ja köyhyyden kehitykseen Suomessa, Levamo sanoo.

THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen korostaa, että lapsiköyhyyden vähentämiseksi on tehtävä lapsiperheiden toimeentulon kohentamisen lisäksi muitakin muutoksia.

– Suunta on oikea, mutta mittakaava on eri kysymys. Kyseessä on suuri ongelma, eli yksin perusturvan tai toimeentulon parantaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Tässä tarvitaan työllisyys-ja koulutusmarkkinoihin liittyviä muutoksia.

"Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa"

Lapsiköyhyyttä voidaan Karvosen mukaan ajatella myös erilaisina puutetiloina, kuten aineellisena puutteena tai psykososiaalisena puutteena.

– Pikkulasten kohdalla, ja miksei vähän isompienkin, puhutaan hoivaköyhyydestä. Yleisesti ajatus on, että köyhyys on sitä, ettei pysty elämään yhteiskunnassa normaalina tai tavanomaisena pidettävää elämää, ja että tällä köyhyyden kokemuksella on pitkällisiä vaikutuksia, Karvonen sanoo.


Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Sakari Karvosen mukaan lapsiperheköyhyydessä on kysymys sitkeästä ongelmasta, jonka vaikutukset säteilevät perheiden ja lasten elämään myös myöhemmin.Sasha Silvala / Yle

Virmajoki-Salmijärvi toivoisikin, että lasten harrastamiseen varattaisiin enemmän tukirahoja. Yksinhuoltajaperheiden aseman parantamiseen tarvitaan hänen mukaansa muutakin kuin taloudellista tukea, varsinkin jos perheessä on useita ongelmia.

– Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa. Mieluummin kaupunki satsaisi lasten harrastuksiin. Köyhille perheille kustannettaisiin vähintään yksi harrastus lapselle, hän sanoo.

Köyhän perheen tulot ovat 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista
*Lapsiköyhyydellä tarkoitetaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuutta kaikista lapsista.
*Pienituloisuus määritellään niin, että se on 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista.
*Tilastokeskuksen uusimmat pienituloisuustiedot ovat vuodelta 2017. SiIlloin mediaanitulo oli 24 583 euroa vuodessa, eli köyhyysraja oli 1 230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä (siirryt toiseen palveluun) kohden.
*Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli vuonna 2017 köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot olivat alle 2 583 euroa kuukaudessa.
*Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jäi köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot olivat alle 1 968 euroa kuukaudessa.

MLL:n johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsilisä pitäisi sitoa indeksiin.
– Lapsilisä on tällä hetkellä huomattavasti alempana kuin 1990-luvun puolivälissä. Reaaliarvo on noin 30 prosenttia alhaisemmalla tasolla ja jos palataan 2000-luvun alkuun, se on 20 prosenttia alemmalla tasolla. Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää kuroa lapsilisän jälkeenjääneisyys umpeen ja sitoa lapsilisä indeksiin, Iivonen sanoo.

Vähävaraisuudella on pitkäaikaiset vaikutukset lasten elämään

Vähävaraisuus ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat lasten elämään monin tavoin. Levamon mukaan on myös huolestuttavaa, että köyhyys periytyy.

– Köyhien vanhempien lapsista voi suurella todennäköisyydellä tulla vähävaraisia nuoria ja aikuisia, joilla on kohonnut riski syrjäytyä. Tämä sukupolvien yli ulottuva kierre pitäisi pystyä katkaisemaan.

Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) pienituloisissa perheissä elävät lapset myös nostavat esiin vähävaraisuuteen liittyvän häpeän, osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet.

– Myös kiusaamiskokemukset koulussa ovat yleisempiä vähävaraisilla lapsilla. Taloudelliset ongelmat voivat heijastua vanhemmuuden laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja edelleen lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Levamo sanoo.

Ministeriöt käyvät yhdessä valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut budjetista kuun lopulla. Lopullisen muotonsa valtion budjetti saa hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.

12.08.2019 Kela korvaa edelleen yksityisen terveydenhuollon kustannuksia, vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy

Kela korvaa edelleen yksityisen terveydenhuollon kustannuksia, vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy

Sosiaali-ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilu päättyy tänä syksynä. Kokeilun päättymisen jälkeen asiakkaat voivat edelleen jatkaa yksityisen terveydenhuollon asiakkaina ja saada korvausta sairaanhoitokustannuksista.

Sosiaali-ja terveysministeriön (STM) rahoittama ja koordinoima valinnanvapauskokeilu käynnistyi vuonna 2017. Kokeilussa sosiaali-ja terveyspalvelujen valinnanvapautta kokeiltiin palvelusetelin avulla kymmenellä alueella. Palveluseteli on toiminut vaihtoehtona kunnan itse tuottamille tai ostamille palveluille. Valinnanvapauskokeilussa asiakkaat ovat valinneet yksityisen terveyspalvelun tuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Valinnanvapauskokeilut eri alueilla päättyvät lokakuun loppuun mennessä.

Vaikka valinnanvapauskokeilu päättyy, asiakkaat voivat edelleen jatkaa yksityisen terveydenhuollon asiakkaina. Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaisena korvauksena osan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista. Korvaus maksetaan tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista. Jos palvelun tuottaja on sopinut Kelan kanssa suorakorvausmenettelystä, voidaan korvaus vähentää Kela-korttia näyttämällä jo maksun yhteydessä hoitopaikassa. Jos palvelujen tuottaja ei ole tehnyt suorakorvaussopimusta, asiakas hakee korvauksen itse Kelasta.

Sairausvakuutuksen korvaustaksojen perusteet ja enimmäismäärät säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen perusteella Kela vahvistaa korvaustaksat. Taksoissa olevat toimenpiteiden ja tutkimusten nimikkeet ja koodit ovat pääosin valtakunnallisista luokituksista ja nimikkeistöistä, joita ylläpitää Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Kuntaliitto. Kela julkaisee korvaustaksat kerran vuodessa.

Korvaustaksa esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotosta (0101A-0101E) on 10,50–27 euroa, hammaslääkärin suorittamasta suun perustutkimuksesta 15,50 euroa ja paikkaushoidoista 9–19,00 euroa.

Vuonna 2018 Kela korvasi yksityisiä lääkäripalveluita sekä tutkimusta ja hoitoa noin 145 miljoonalla eurolla.

Sairaanhoitokorvaukset

Kela korvaa osan kustannuksista, jotka aiheutuvat käynnistä yksityisessä terveydenhuollossa. Myös videoyhteyden välityksellä annetuista hoidoista maksetaan korvaus.

Korvaus maksetaan tarpeellisista sairauden hoidon kustannuksista. Tarpeellisena hoitona pidetään sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi annettua yleisesti hyväksytyn hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa.

Kela ei korvaa

+julkisen terveydenhuollon kustannuksia
+yksityisten laitosten perimiä toimistokuluja
+leikkaussalimaksuja
+sairaaloiden hoitopäivämaksuja
+poliklinikkamaksuja
+ennaltaehkäisevän hoidon maksuja (lukuun ottamatta hammashoitoa)
+yksityisen sairaanhoidon kustannuksia, jos olet hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa.


Suorakorvaus
Suorakorvausmenettelyä käyttävät terveydenhuollon palvelujen tuottajat, jotka ovat sopineet Kelan kanssa suorakorvausmenettelystä. Kun näytät Kela-kortin, korvaus vähennetään jo maksun yhteydessä hoitopaikassa.

Vakuutusyhtiöiden korvaukset
Jos sinulla on yksityinen sairaus- tai tapaturmavakuutus, voit hakea Kela-korvauksen lisäksi korvausta vakuutusyhtiöstäsi.

Hae korvaus suoraan vakuutusyhtiöstä, kun kyseessä on liikennevahinko tai työtapaturma.

22.07.2019 Ylen kysely: Lähes puolet hyväksyisi lainanottoa rajoittavan velkakaton – "Kotitaloudet joutuvat lainojen kanssa ongelmiin, siihen on puututtava"

Ylen kysely: Lähes puolet hyväksyisi lainanottoa rajoittavan velkakaton – "Kotitaloudet joutuvat lainojen kanssa ongelmiin, siihen on puututtava"

Velkaantumisesta on puhuttu läpi 2000-luvun, mutta nyt on tulossa tekoja. Keinoja esitellään heti kesälomakauden jälkeen.

Velkakatto22.7.2019 klo 11.57
 
Suomalaiset ovat velkaantuneet nopeasti. Erityisesti kulutusluottojen määrän kasvusta ollaan huolissaan.Markku Pitkänen / Yle
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa
337
Jaa artikkeli Twitterissä
Suomalaisista 42 prosenttia kannattaa velkakaton käyttöönottoa ja 47 prosenttia vastustaa sitä.

Asia selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Velkakatossa otettaisiin huomioon kotitalouden asuntolainat, taloyhtiövelat ja kulutusluotot. Velkakatto ei estäisi lainanottoa, mutta rajaisi lainan määrää maksukyvyn tullessa vastaan.

Velkakatto on ylivelkaantumiskeskustelun kuuma peruna. Suomen Pankki esitti velkakattoa kesän kynnyksellä. Sen mukaan ylivelkaantumista ei nykykonsteilla pystytä estämään.


Kuva:Joonas Haverinen / Yle

Näin tutkimus tehtiin
Taloustutkimus teki Ylen tilaaman kyselyn puhelimitse 3.–6. kesäkuuta. Vastaajia oli 982.

Otos edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Karkeasti ottaen puolet kansasta on siis suopeita velkakatolle ja puolet ei.

Lisäksi 11 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Tässä joukossa oli erityisen paljon 15–24-vuotiaita, joista suuri osa on laina-asioissa vielä melko kokemattomia.

Tuloksista näkee, että velkakaton kannatus kasvaa iän myötä. Alle 49-vuotiaat, joilla on eniten lainoja, suhtautuivat velkakattoon kielteisesti. Yli 50-vuotiaat taas kannattavat sitä jopa selvästi.

Yle kysyi asiaa myös katugallupilla Helsingin keskustassa. Vastaajat ja vastaukset ovat kuvissa ja kuvateksteinä.

 
Mikael Friskopf, Helsinki: "Ei mulla suoraa kantaa ole. Ellei pysty itse huolehtimaan, on hyvä että joku huolehtii. Mutta velkakatto voisi rajoittaa joidenkin ihmisryhmien mahdollisuuksia hankintoihin ja elämän suunnitteluun."Markku Pitkänen / Yle

Asia on esillä heti lomien jälkeen

Velkaantuminen on ollut 2000-luvulla nopeaa – vaikka onkin viime vuosina hiukan hidastunut.

Suomalaiset ovat velkaantuneet asuntolainoilla, kulutusluotoilla ja entistä enemmän myös taloyhtiölainoilla.


Kuva: Mikko Airikka, Joonas Haverinen / Yle

Juuri tästä syystä Suomen Pankki vaatii laajaa velkakattoa.

Tällä hetkellä ainoa käytössä oleva velkakatto liittyy asuntolainaan. Asuntolainaa myönnetään vain lainanottajan vakuuksien ja säästöjen mukaan. Taloyhtiölainoilla ja kulutusluotoilla kotitaloudet sen sijaan pystyvät velkaantumaan yli varojensa.

Istuva hallitus on luvannut toimia ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi.

Asiaa aletaan toden teolla puida heti lomakauden jälkeen elokuun lopulla. Valtiovarainministeriön työryhmän (siirryt toiseen palveluun) on tällöin määrä jättää raporttinsa siitä, millä keinoilla ylivelkaantumista pitäisi hillitä.

Velkakatto on yksi pohdittavista toimista.

 
Briitta Korhonen, Espoo: "Velkakatto on tietysti sitä vanhanaikaista kontrolliyhteiskuntaa, mutta se lisäisi turvallisuutta. Kaikki perustuu nykyään kuluttamiseen, ja puhutaan vain kasvusta. Se on vikana."Markku Pitkänen / Yle

Yksityiskohdissa riittää vielä pureksittavaa

Ratkaisematta ovat vielä kaikki yksityiskohdat: kuinka matalalle velkakatto asetettaisiin, ja millä tavoin luotaisiin oikeudet saada tietoa kaikkien suomalaisten veloista.

Velkakaton toteuttaminen vaatisi positiivisen luottorekisterin tai vastaavan järjestelmän – ilman sitä velanottajan koko velkatilanne ei ole velanantajan tiedossa.

Positiivinen luottorekisteri on tietokanta, josta luotonantajayhtiöt voivat reaaliaikaisesti nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot. Nykyisellään luotonantaja näkee vain maksuhäiriömerkinnät.

Positiivinen luottorekisteri on näillä näkymin toteutumassa kuluvan hallituskauden aikana.
 
Sofia Aalto (vas.) ja Jonna Sorvisto, Helsinki: "Kuulostaa äkkiseltään hyvältä. Ollaan pankissa töissä, ja nuorten velkaantuminen huolestuttaa. Halutaan kaikkea, eikä oikein tajuta että se pitäisi joskus maksaa poiskin."Markku Pitkänen / Yle

"Ehdottomasti siihen on nyt puututtava"

Toimia todella on nyt tulossa, uskoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

– Me näemme koko ajan erilaisista tilastoista, että kotitaloudet joutuvat luottojensa kanssa ongelmiin. Ehdottomasti siihen on nyt puututtava, Raijas sanoo.

Hän on pitkän linjan velkaantumistutkija ja yksi ministeriön työryhmässä istuvista asiantuntijoista. Hän huomauttaa, että rajoituksilla on vain tarkoitus kitkeä ongelmia, ei rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta.

– Viime kädessä on aina jokaisen kotitalouden itse päätettävissä, ottaako luottoa vai ei. Mutta tarvitaan myös jonkinlaista sääntelyä ja vastuullista luotonantoa, hän sanoo.

 
Hannu Mäensivu, Tampere: "Velkakatto kuulostaa lähtökohtaisesti aika hyvältä. Joku stoppi velkaantumiselle täytyy saada. Tavaraa myydään liian helpolla ja liian hyvillä maksuehdoilla."Markku Pitkänen / Yle

Vauhdikkainta velkaantuminen on Helsingissä. Vuosina 2012–2017 helsinkiläisten velkamäärä kasvoi 17 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli vain 4 prosenttia.

Huolestuttaako pääkaupungin velkaantuminen, Helsingin kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell?

– Kokonaisuudessaan ei. Asumisen hinta selittää hyvin pitkälti velkaantumisen, ja tiedetään, että asuntojen hinnat täällä nousevat tai ainakin säilyvät. Asuntolainat ovat myös oman varallisuuden kasvattamista, eivätkä niin riskialttiita kuin toisaalla maassa, Cantell sanoo.

Nettovarallisuus kasvaakin paitsi Helsingissä, myös muualla Suomessa.

Tästä huolimatta kaikki luotot ovat alttiilta talouden heilahteluille.

– Asuntolainat ovat euromäärältään suurempia, mutta kyllä suurimmat riskit piilevät kulutusluottopuolella. Ja jos seurataan ihan valtiovarainministeriönkin retoriikkaa, niin ihmisiä kannustetaan yksityiseen kulutukseen, Raijas sanoo.

Lue myös:

Suomen Pankki entistä huolestuneempi suomalaisten ylivelkaantumisesta: Vaatii velkakattoa sekä rajoituksia asuntolainoihin

Miten ehdotus velkakatosta voisi muuttaa tavallisen suomalaisen elämää? 6 kysymystä ja vastausta

23.07.2019 Sillan alla asuvan Markku Korhosen tarina herätti tuntemattomat auttamaan: mies on saanut vaatteita, makuupusseja – ja asuntotarjouksen

Sillan alla asuvan Markku Korhosen tarina herätti tuntemattomat auttamaan: mies on saanut vaatteita, makuupusseja – ja asuntotarjouksen

Kodittoman oululaisen elämä nousi julkisuuteen, kun Yle julkaisi hänestä jutun. Katso videolta, miten mies suhtautui lahjoituksiin.

Auttaminen23.7.2019 klo 18.30
Markku Korhonen sai lahjoittajat liikkeelle


Markku Korhonen sai lahjoittajat liikkeelle

Tiistaiaamu valkenee Oulussa helteisen kuumana.

52-vuotias Markku Korhonen istuu ydinkeskustan kupeessa sillan alla, josta hän on herännyt tänäkin aamuna. Tavallisesti koditon mies lähtisi teltaltaan heti liikkeelle, mutta nyt on syy pysyä hetki paikallaan ja odottaa.

Pian paikalle saapuu Lassi Kuopusjärvi. Hän kantaa mukanaan isoa pahvilaatikkoa. Se on tarkoitettu Korhoselle.

– Siellä on muovikassillinen vaatetta, lippalakki, kaksi neljän vuodenajan makuupussia, Kuopusjärvi selittää ja nostelee tavaroita laatikosta ulos.

Markku Korhonen katselee tuomisia ja koskettelee makuupusseja.

– Ei voi muuta kuin kiittää, mies sanoo ja näyttää sitten hieman herkistyvän.

"Eihän tuo hääviä ole"

Kun Yle julkaisi reilu viikko sitten jutun kodittoman Korhosen arjesta, se herätti suurta kiinnostusta verkossa. Jutulle kertyi yli 250 000 sivulatausta.

Lue myös: Markku Korhonen, 52, asuu sillan alla, peseytyy kirjaston vessassa ja voi olla neljä päivää syömättä – tällainen on hänen päivänsä

Yksi lukijoista oli juuri Kuopusjärvi, joka alkoi miettiä, voisiko mitenkään auttaa. Hetken emmittyään Oulussa asuva mies ryhtyi toimeen, kävi etsimässä käsiinsä Korhosen ja kysyi häneltä, mitä tämä tarvitsisi.

Tällä hetkellä ympärivuotisesti teltassa asuva Korhonen toivoi vain kahta talvikäyttöön sopivaa makuupussia.

Pussit Lassi Kuopusjärvi sai hankittua kodittomalle miehelle sponsorin avulla. Lisäksi Kuopusjärvi onnistui innostamaan somen välityksellä noin kymmentä henkilöä antamaan muun muassa vanhoja vaatteitaan Korhoselle.

– Jos itse asuisin tuollaisissa oloissa, ja joku toisi sinne mitä tahansa apua, olisihan se mukavaa. Eihän tuo hääviä ole, Kuopusjärvi sanoo ja nyökkää kohti Korhosen telttaa.

Markku Korhonen kertoo, että Kuopusjärven järjestämän keräyksen lisäksi hänelle on viimeisen viikon aikana tuotu teltalle myös muun muassa villasukat ja ruokaa. Se on liikuttanut.

– Olen ihan yllättynyt. En osannut kuvitella tällaista. En yhtään, Korhonen huokaisee.


Markku Korhonen löysi teltaltaan villasukat ja niiden kyljestä hänelle jätetyn kirjeen.Timo Nykyri / Yle
Markku Korhonen nousi julkisuuteen ensimmäistä kertaa jo viime syksynä niin sanotun ihmisroska-kohun seurauksena. Hän koki silloin leimautuneensa ihmisroskaksi asunnottomiin liittyvän lehtijutun vuoksi.

Koditon mies on kertonut julkisuudessa avoimesti olevansa alkoholisti ja menettäneensä sen sekä uupumisen seurauksena asuntonsa jo useampi vuosi sitten.

Hän sanoo, ettei ole toistaiseksi onnistunut saamaan uutta kotia yrityksistä huolimatta. Korhonen kokee, että hänen taustansa vaikeuttaa asiaa.

– Viimeksikin yksi asuntotoimisto sanoi, että kun olen alkoholisti, ne pelkäävät, että tuon sinne kavereita, kämppä hajotetaan ja koko taloyhtiö saa huonon maineen.

Miehen tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa. Korhoselle on nimittäin juuri tullut asuntotarjous Haminasta.

Viekö polku etelään?

Haminassa asuva Mikko Harju otti yhteyttä Markku Korhoseen pari päivää sitten. Harju kertoi oululaismiehelle olevansa halukas tarjoamaan hänelle asuinsijaa tyhjillään olevasta rintamamiestalosta.

Yle tavoitti Harjun kommentoimaan asiaa.

– Olen miettinyt asunnottomuutta vuosien varrella paljon, ja asia nousi taas tapetille Korhosesta kertovan jutun myötä. Ajattelin, että jos pystyn tarjoamaan edes yhdelle asunnottomalle perusedellytykset elämään, minä sen teen, hän kertoo.

Mikko Harju kertoo keskustelleensa asiasta Korhosen kanssa, mutta mitään käytännön järjestelyjä – esimerkiksi vuokrasopimusta – ei ole toistaiseksi tehty. Harju kuitenkin vakuuttaa olevansa asian kanssa tosissaan.

Markku Korhonen sanoo, että ilahtui tarjouksesta suuresti.

Tällä hetkellä hän miettii muuttoa eteläiseen Suomeen vakavissaan. Oulun jättäminen tuntuisi tosin hitusen haikealta.

– Täällä on kaikki tuttuni ja seurakunta, jossa olen tottunut käymään. Olen kyllä kierrellyt elämäni aikana Suomea. Aina lopulta olen kuitenkin palannut takaisin Ouluun.

12.07.2019 PÄÄTÖS PERUSTOIMEENTULOTUESTA 1.7.2019 - 31.12.2019.

 KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 5   

        PL 10                                                        Hakemus       
        00056  KELA                          Annettu     Postitettu  saapunut       
                                             11.7.2019   12.7.2019   2.7.2019       


        Peltola,  Susanna                                                 

       Päätös perustoimeentulotuesta                                               

                 Olet hakenut perustoimeentulotukea ajalle                           
                 1.7.2019 - 31.12.2019.                                              

                 Perustoimeentulotuki on myönnetty ajalle                            
                 1.7.2019 - 31.12.2019.                                             

                 Sähköinen maksusitoumus apteekkiin on voimassa tämän päätöksen      
                 voimassaoloajan loppuun asti. Lisätietoa on liitteessä.             

                 Jos haet jatkoa perustoimeentulotukeen, lue tarkemmat ohjeet       
                 päätöksen lopusta kohdasta Miten toimit jatkossa.                 

        Perustoimeentulotuen määrä                                                 
                 1.7.2019 - 31.7.2019    perustoimeentulotuki    118,23 e           
                 1.8.2019 - 31.8.2019    perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.9.2019 - 30.9.2019    perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.10.2019 - 31.10.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.11.2019 - 30.11.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           
                 1.12.2019 - 31.12.2019  perustoimeentulotuki    113,43 e           

                 Perustoimeentulotuen määrään sisältyvät hakijalle maksettava       
                 sekä mahdollisille laskuttajille ja vuokranantajalle               
                 maksettavat osuudet. Tarkemmat tiedot maksun jakautumisesta on     
                 kohdassa Maksu.                                                   

        Maksu                                                                       
                 Perustoimeentulotukea maksetaan ilmoituksesi perusteella            
                 vuokranantajalle:                                                 
                                                       
                 Maksupäivä      Määrä       Ajalta                                  
                 15.7.2019       118,23 e    1.7.2019   - 31.7.2019                  
                 1.8.2019        113,43 e    1.8.2019   - 31.8.2019                  
                 2.9.2019        113,43 e    1.9.2019   - 30.9.2019                  
                 1.10.2019       113,43 e    1.10.2019  - 31.10.2019                 
                 1.11.2019       113,43 e    1.11.2019  - 30.11.2019                 
                 2.12.2019       113,43 e    1.12.2019  - 31.12.2019               

        Päätös koskee seuraavia henkilöitä:                                         
                 Peltola  Susanna                                         

        Millä perusteilla perustoimeentulotuki on ratkaistu                         
                 Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa               
                 määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja       
                 varojen erotus. Tulot huomioidaan verojen jälkeen                 
                 nettomääräisinä.                                                   

                 Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa     
                 käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu     
                 kaksi 20 päivän maksujaksoa. Mahdollista työttömyysetuuden         
                 kulukorvausta ja korotusosaa ei huomioida tulona.                 

                                                                         Sivu  2/ 5 
        Peltola,   Susanna                                                 

                 Verottajalta saadun tiedon mukaan olet saamassa                     
                 veronpalautusta 34,42 euroa. Sitä ei ole huomioitu tulonasi,        
                 koska summa on alle 50 euron suuruinen. Veronpalautuksesta          
                 otetaan huomioon yksin asuvalta osuus, joka ylittää 50 euroa ja     
                 perheeltä osuus, joka ylittää 100 euroa.                           

                 Lisätietoja on kohdassa Miten perustoimeentulotuki on laskettu.   

                 Sinun tulee pitää työnhaku voimassa keskeytyksettä,               
                 olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistua TE-toimiston     
                 tarjoamiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Edellä           
                 mainittujen toimien laiminlyönti voi johtaa perusosan             
                 alentamiseen.                                                     

                 Perustoimeentulotuki ja yleinen asumistuki kattavat vain osan     
                 vuokrastasi. Sinun tulee itse maksaa vuokran loppuosa, 80,89       
                 euroa/kuukausi.                                                   

                 Olet ilmoittanut hakemuksella sähkömenoja, joista et               
                 ole toimittanut laskuja. Menoja ei voida huomioida ilman Kelaan   
                 toimitettuja laskuja.                                             

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki toimeentulotuesta 2 a §, 3 §, 6 §, 7 §, 7 a §, 7 b §,         
                 7 c §, 11 §, 14 §, 14 a §, 15 §, 16 §, 20 §, 23 § ja 24 §         


                 Kelassa asiasi käsitteli                                           

                 Hanna Niemelä                                                     

        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä                   
                 oikaisuvaatimuksen Kelan Oikaisuvaatimuskeskukselle. Ohje         
                 oikaisuvaatimuksen tekemiseen on liitteenä.                       

                                                                         Sivu  3/ 5 
        Peltola,   Susanna                                                 

        Miten perustoimeentulotuki on laskettu                                     

        Laskelma ajalle 1.7.2019 - 31.7.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola Satu Päivi Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    312,00 e        312,00 e             
         Työmarkkinatuki                       578,17 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         890,18 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola   Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.7.                                                             
                                                     

        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 890,18 e                                  118,23 e             

        Laskelma ajalle 1.8.2019 - 31.8.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    316,80 e        316,80 e             
         Työmarkkinatuki                       578,18 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         894,98 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.8.                                                             
                                                         

        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 894,98 e                                  113,43 e             

        Laskelma ajalle 1.9.2019 - 30.9.2019                                       
        Tulot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Yleinen asumistuki                    316,80 e        316,80 e             
         Työmarkkinatuki                       578,18 e        578,18 e             

        Tulot yhteensä                                         894,98 e             

        Menot                                Ilmoitettu       Huomioitu             
        Peltola  Susanna                                                 
         Perusosa: Yksin asuva                                 497,29 e             
         Asunnonvuokra                         511,12 e        511,12 e             
          Eräpäivä 1.9.                                                             
                                             
        Menot yhteensä                                       1 008,41 e             

        Maksettava perustoimeentulotuki                                             
        1 008,41 e - 894,98 e                                  113,43 e             

        Ajalta 1.10.2019 - 31.12.2019 laskelma on samansisältöinen                   
        kuin edellä esitetty laskelma ajalta 1.9.2019 - 30.9.2019.         

                                                                         Sivu  4/ 5 
        Peltola,  Susanna                                                 

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Seuraavan hakemuksen liitteeksi pyydämme toimittamaan:             
                 - viimeisin tiliote.                                               

                 Jos emme saa liitteitä, hakemus voidaan hylätä tai sen             
                 käsittely voi viivästyä.                                           

                 Toimita kopiot laskuista Kelaan, jos sinulla on tämän päätöksen   
                 voimassaoloaikana seuraavia menoja:                               
                 - välttämättömät asumiseen liittyvät kustannukset                 
                 - kohtuulliset taloussähköstä, kotivakuutuksesta, vähäistä         
                   suuremmista terveydenhoitomenoista aiheutuneet kustannukset     
                 - välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai       
                   matkustusasiakirjan hankintamenot                               
                 Mahdollisia perintä- ja viivästyskuluja ei huomioida menoina       
                 perustoimeentulotuessa.                                           

                 Suosittelemme toimittamaan jatkohakemuksen Kelaan 2 viikkoa       
                 ennen tämän päätöksen voimassaoloajan päättymistä. Hakemuksen     
                 ja liitteet voi lähettää verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.   

                 Ilmoita olosuhteissasi ja tulo- ja menotiedoissasi tapahtuvista   
                 muutoksista Kelaan. Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki       
                 maksetaan oikeansuuruisena. Virheellisten tietojen perusteella     
                 myönnetty perustoimeentulotuki voidaan periä takaisin.             

                 Kela saa perustoimeentulotuen ratkaisemiseksi tarvittavia         
                 tietoja suoraan muilta viranomaisilta, kuten verottajalta, sekä   
                 työeläkelaitoksilta ja työttömyyskassoilta. Jos tarvittavia       
                 tietoja ei ole Kelassa, niitä pyydetään erikseen.                 
                 Perustoimeentulotuki voidaan myös tarkistaa viran puolesta         
                 Kelan myöntämän muun etuuden, siihen toimitetun tulotiedon tai     
                 muun viranomaisen toimittaman tiedon perusteella. Tarvittaessa     
                 pyydämme sinulta lisätietoja.                                     

                 Jos saat suuren kertaluonteisen tulon, esimerkiksi                 
                 veronpalautuksen tai perustoimeentulotuessa huomioitavan           
                 etuustulon takautuvalta ajalta, sinun tulee varautua kattamaan     
                 elinkustannuksesi siten, ettei perustoimeentulotuen tarvetta       
                 lähikuukausina tule, mikäli taloudellisessa tilanteessasi ei       
                 tapahdu muita olennaisia muutoksia. Kela voi ottaa jatkossa       
                 perustoimeentulotukioikeutta määriteltäessä tulona huomioon       
                 saamasi kertaluonteisen tulon.                                     

                 Mikäli Kelalla ei ole ollut tietoa ansiotuloistasi tehdessään     
                 päätöstä, ne voidaan ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos       
                 haet perustoimeentulotukea kahden seuraavan kalenterikuukauden     
                 aikana.                                                           

                 Perustoimeentulotukea myönnetään terveydenhuollon kustannuksiin   
                 ennakkona odotettavissa olevaa sairausvakuutuslain mukaista       
                 korvausta vastaan. Jos saat tämän päätöksen ajalle                 
                 kohdistuvista terveydenhuollon kustannuksista                     
                 sairausvakuutuslain mukaista korvausta, Kela voi                   
                 käyttää korvauksen myönnetyn perustoimeentulotuen kuittaukseen.   

                 Täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää           
                 kotikuntasi sosiaalitoimi. Lisätietoja saat tarvittaessa           
                 kotikunnastasi.                                                   

12.07.2019 PÄÄTÖS ASUMISTUESTA

KANSANELÄKELAITOS                    PÄÄTÖS                   Sivu  1/ 3   
                                                                     Hakemus       
        PL 10                                Annettu     Postitettu  saapunut       
        00056  KELA                          11.7.2019   12.7.2019   1.7.2019       



        Peltola,  Susanna                                                 
                         
        Päätös asumistuesta                                                         

                 Olet hakenut asumistuen tarkistusta 1.8.2019 alkaen.               

                 Asumistuki on tarkistettu 1.8.2019 alkaen.                         

        Asumistuen määrä                                                           
                 1.8.2019   alkaen            316,80 e/kk                           

        Maksu                                                                       
                 Asumistuki maksetaan ilmoituksesi perusteella vuokranantajalle:   
                                                           
                Maksupäivä       Määrä        Ajalta                               
                 1.8.2019         316,80 e     1.8.2019   - 31.8.2019               

                 Jatkossa tuki maksetaan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä         
                 (ma - pe).                                                         

        Miten toimit jatkossa                                                       
                 Ilmoita seuraavista muutoksista Kelaan:                           
                 - muutto                                                           
                 - tulot nousevat vähintään 400 e/kk                               
                 - asumismenot laskevat vähintään 50 e/kk                           
                 - avio- tai avoliiton päättyminen                                 
                 - asukkaiden lukumäärä muuttuu                                     
                 - alivuokralainen muuttaa asuntoon tai asunnosta pois             
                 - samassa asunnossa asuvan henkilön oikeus asumislisään alkaa     
                   tai päättyy                                                     

                 Voit hakea asumistukesi tarkistamista myös, jos tulot laskevat     
                 vähintään 200 e/kk tai asumismenot nousevat vähintään 50 e/kk.     

                 Ilmoita muutoksista ajoissa, jotta tuki maksetaan                 
                 oikeansuuruisena. Muutoksista ilmoitetaan hakemuksella.           

                 Jos näitä muutoksia ei tapahdu, tuki tarkistetaan viimeistään     
                 vuoden kuluttua. Vuositarkistuksesi ajankohta on 1.8.2020.         
                 Saat asiasta kirjeen kuukautta aikaisemmin.                       

        Ruokakuntaan kuuluvat henkilöt                                             
                 Peltola, Susanna                                       

        Perustelut                                                                 
                 Asumistuki on tarkistettu 1.8.2019 alkaen, koska tuen             
                 alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut vuosi.     

                 Ruokakunnan yhteenlasketut tulot                                   

                 1.8.2019   alkaen       697,00 e/kk                               

                 Tulot huomioidaan bruttomääräisinä.                               

                 Ruokakunnan asumismenot                                           

                                                                         Sivu  2/ 3 
        Peltola,   Susanna                                                 

                 1.8.2019 alkaen 396,00 e/kk                                       

                 Enimmäisasumismenot on määrä, joka yleisestä asumistuesta         
                 annetun lain perusteella voidaan ottaa huomioon asumistukea       
                 laskettaessa. Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnassa     
                 asuvien henkilöiden määrä ja asunnon sijaintikunta.               

                 Asumismenoiksi ei asumistuessa hyväksytä esimerkiksi sähkö-,       
                 sauna- ja autopaikkamaksua eikä internetliittymän maksua.         

                 Lisätietoa on kohdassa Miten asumistuki määräytyy.                 

        Lainkohdat                                                                 
                 Laki yleisestä asumistuesta 1 §, 4 §, 7 §, 8 §, 9 §, 10 §,         
                 12 §, 16 §, 20 §, 24 §, 25 §, 27 §, 28 § ja 34 §                   

                 KANSANELÄKELAITOS                                                 
                 Mikko Raittinen 
                                                 
        Päätöksestä valittaminen                                                   
                 Jos olet tyytymätön tähän päätökseen, voit tehdä valituksen.       
                 Ohje valituksen tekemiseen on liitteenä.                           
                                                                   
       Peltola,   Susanna                                                 

        Miten asumistuki määräytyy                                                 

                 Asumistuki lasketaan niin, että hyväksyttävistä, kuitenkin         
                 enintään enimmäisasumismenoista vähennetään perusomavastuu.       
                 Asumistuen määrä on 80 % tästä erotuksesta.                       
                 Perusomavastuun määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien         
                 aikuisten ja lasten lukumäärä sekä tulot.                         

               Kuukausitulot 1.8.2019 alkaen:                                     

                 Työmarkkinatuki                                       696,60 e     

                   Työmarkkinatuki   32,40 e/pv on kerrottu                         
                   luvulla 21,5. Tämä on keskimääräinen työpäivien                 
                   määrä kuukaudessa.                                               

                 Ruokakunnan tulot yhteensä                            696,60 e     

                 Asumismenot kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:                           
                 Kunta: Riihimäki                                                   
                                              Ilmoitetut           Hyväksyttävät   
                 Vuokra                         511,12 e               511,12 e     

                 Hyväksyttävät asumismenot                             511,12 e     

                 Enimmäisasumismenot                                   396,00 e     

                 Perusomavastuu kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:             0,00 e     

                 Perusomavastuu on 42 % asumistuessa huomioon                       
                 otettavista tuloista, joista on vähennetty                         
                 täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä.                   
                 Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo määräytyy                   
                 vuosittain vaihtuvasta perusarvosta sekä aikuisen                 
                 ja lapsen kertoimesta.                                             

                 Laskukaava:                                                       
                 697 e   - [597 e + 99  e x 1 (aikuinen) + 221 e x 0 (lapsi)] =     
                 erotus, josta 42 % on perusomavastuun määrä.                       

                 Asumistuen määrä kuukaudessa 1.8.2019 alkaen:                     
                 Laskukaava:                                                       
                 enimmäisasumismenot - perusomavastuu = erotus,                     
                 josta 80 % on asumistuen määrä.                                   
                 396,00 e  -    0,00 e  =     396,00 e,                             
                 josta 80 % on 316,80 e/kk