Joka seitsemäs suomalaislapsi elää köyhyydessä – Yksinhuoltajan mukaan 10 euron lapsilisäkorotus ei riitä parantamaan köyhien perheiden arkea
Asiantuntijoiden mukaan budjettimuutosten suunta on oikea. Lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi pelkät pienet lapsilisäkorotukset eivät kuitenkaan riitä.
Lapsiperheet18.8.2019 klo 17.44
Maarit-Elisa Virmajoki-Salmijärvelle taide on aina ollut tärkeä osa elämää. Hän on ajoittain pystynyt kustantamaan lastensa musiikkiharrastuksia myymällä maalaamiaan muotokuvia. Antti Haanpää / Yle
Jaa artikkeli Twitterissä
Itä-Helsingissä asuva Maarit-Elisa, kutsumanimeltään Melisa, Virmajoki-Salmijärvi on kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja ja hän tietää, mitä pienituloisen perheen arki on.
– Päiväni alkaa sillä, että jonotan leipäjonossa. Ilman sitä emme pärjäisi taloudellisesti. Sieltä saamme tarvittavat elintarvikkeet. Leipäjono on myös yhteisöni ja siellä tapaa uusia ihmisiä.
Vanhempi lapsista on jo valmistunut lukiosta, ja nuorempi opiskelee nyt toista vuotta musiikkilukiossa. Taide on aina ollut perheessä läsnä.
– Olen aina ajatellut, että taide pelastaa ihmisen. Olen pystynyt kustantamaan lasten musiikki- ja tanssiharrastuksia esimerkiksi myymällä maalamiani muotokuvia. Välillä olen saanut myös vanhemmiltani tukea lasten tarpeita ja harrastuksia varten. Lukiokirjojen ostamiseen olen saanut tukea järjestöiltä, hän sanoo.
Virmajoki-Salmijärven perheen tulot muodostuvat asumistuesta, eläkkeestä, ja nuoremman lapsen lapsilisästä.
Hallituksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden asemaa
Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 prosenttia kaikista alaikäisitä lapsista, elää pienituloisissa perheissä. Lapsiperheköyhyys on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan.
– Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, joten emme tiedä, kuinka paljon lapsiperheköyhyyttä on tällä hetkellä. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä perheiden ja lasten asemaa aiotaan parantaa. Kunnille luvataan lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee 10 euroa ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ja perusturvaa korotetaan. Myös turvakoteja tuetaan.
"
Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää
Valtiovarainministeriö ehdottaa budjettia, jossa sosiaaliturva paranisi ja poliiseja tulisi lisää. Velka kasvaisi hieman.
Budjetit14.8.2019 klo 20.44päivitetty 15.8.2019 klo 10.55
1
Lapsilisiin ja opiskelijoille lisärahaa
Perheet, nuoret ja lapset – he kuuluvat niihin, joiden asemaa ensi vuoden budjetti parantaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä luvataan kunnille lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opintotuki nousee elinkustannusten nousun verran. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee kympin ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat. Myös turvakoteja tuetaan.
Kun Antti Rinne kokosi hallitusviisikkonsa, hän halusi luoda kestävän yhteiskunnan - sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ekologisesti. Ensimmäisessä budjetissa on viitteitä siitä, että hyvinvointiyhteiskuntaa parannellaan.
2
Eläkeläisille vappuviisikymppinen
Ei vappusatasta, mutta viisikymppinen kuitenkin. Rinteen tunnetuin vaalilupaus oli satanen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin. Täysin lupaus ei ainakaan vielä toteudu, mutta hallitus nostaa joka tapauksessa pienimpiä eläkkeitä ensi vuoden alusta.
Kesällä julkaistun laskelman mukaan 700 euron takuueläkettä saavat saisivat 50 euroa kuussa lisää, muut pientä eläkettä saavat saisivat 10 – 30 euron korotuksen.
Kaikkien eläkkeen saajien tili kasvaisi hieman, sillä hallitus aikoo purkaa indeksijäädytykset. Toisin sanoen eläkkeet kasvaisivat saman verran kuin elämisen kustannukset nousevat.
3
Luonnonsuojeluun, ilmaston pelastamiseen ja turvallisuuteen rahaa
Kansainvälisen ilmastopaneelin raportit ovat kertoneet huolestuttavia tietoja ilmaston lämpenemisestä. Tähän Rinteen hallitus tarttuu budjetissaan pienehköllä summalla ja esittää 30 miljoonaa euroa kivihiiltä korvaaviin investointeihin. Luonnon monimuotoisuudesta hallitus huolehtii antamalla suojeluun hiukan lisää rahaa.
Toisaalta hallitus aikoo panna myös repsahtaneet tiet ja radat kuntoon, tähän käytettäisiin peräti 300 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Lisää rahaa pannaan turvallisuuteen myös kouluttamalla ja palkkaamalla lisää poliiseja.
4
Haittaveroja ropisee lisää – bensa kallistuu 6 senttiä litra
Haittaveroilla hallitus aikoo tehdä valtiolle tilin. Polttoaineiden hinnat nousevat elokuussa 2020, bensan hintaan tuli Veronmaksajien laskelman mukaan 6 senttiä litra. Kaikkiaan valtio saisi tästä 250 miljoonaa vuodessa. Tupakka-aski kallistuisi noin 50 senttiä. Myös limsojen hinta nousee vähän.
Pienituloisimmille näitä veronkorotuksia korvataan alentamalla tuloveroja 200 miljoonalla eurolla. Tavallisten kotitalouksien verotus ei siis juuri muuttuisi.
5
Lisää ihmisiä töihin
Hallituksen lupausten toteuttaminen on kiinni siitä, nouseeko työllisyys niin kuin halitus toivoo. Tavoite on nostaa työllisyys 73,5 prosenttista 75 prosenttiin. Keinoja tuore ehdotus tarjoaa vasta vähän.
Budjettiehdotus tarjoaa avuksi 10 miljoonan lisää palkkatukeen ja 15 miljoonan lisäpanostusta työvoimapalveluihin. Yritykset se yrittää saada investoimaan ja tarjoaa tähän pientä tukea.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä sanoo odottavansa, että riiheen mennessä keinoja keksitään lisää.
6
Velka kasvaa ja talouden epävarmuus lisääntyy
Vaikka hallitus ei lisäisi menoja, Suomen valtiontalous olisi ensi vuonna pakkasen puolella. Ja koska menot kasvavat, alijäämäkin kasvaa.
Budjetin loppusumma on 57 miljardia ( kuluvan vuoden budjetissa reilut 55 miljardia) ja alijäämä 2,3 miljardia. Tämä tarkoittaa lisävelanottoa. Jos menoja ei lisättäisi, alijäämä olisi silti 1,5 miljardia.
Synkkiä pilviä näkyy, jos Suomesta katsoo Manner-Eurooppaan. Saksan talous on painunut taantumaan, ja Saksa on Suomen tärkein vientimaa. Jos Britannia irtoaa Euroopan unionista marraskuussa, epävarmuus lisääntyy.
Hallitus perustaa budjettilaskelmansa valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin. Niidenkin suuntaa ollaan Ylen tietojen mukaan kääntämässä aiemmin ennustettua alemmas. "
Asiantuntijoiden mukaan suunnitellut budjettimuutokset ovat askel oikeaan suuntaan.
– Erittäin hyvä asia on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen peruminen. Budjettiesityksessä esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia. Tärkeää on myös, että korotusta yksinhuoltajien lapsilisään ei oteta huomioon tulona toimeentulotuessa, eli se ei vähennä tuen määrää, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsiperheköyhyys on köyhyysmuotona hyvin vakava, koska hyvinvoinnin perusta rakentuu ja muodostuu lapsuudessa. Sasha Silvala / Yle
Myös Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan suunnitellut toimenpiteet näyttävät parantavan lasten hyvinvointia.
– Budjettiesityksessä on myös lapsilisän korotuksien lisäksi työllistymistä kohentavia toimenpiteitä ja ansiotuloverotukseen on suunniteltu kevennyksiä pieni- ja keskipalkkaisille. Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla lasten hyvinvointi voi kohentua, Levamo sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin epäselvää, kuinka tehokkaasti hallituksen toimet vähentävät lapsiköyhyyttä pitkällä tähtäimellä.
Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan on hyvä, että hallitus aikoo budjettiriihen yhteydessä tarkastella päätöstensä vaikutuksia köyhyyden kehitykseen Suomessa.Sasha Silvala / Yle
– Hyvä asia on, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että budjettiriihen yhteydessä tarkastellaan uusien toimenpiteiden vaikutuksia eriarvoisuuden ja köyhyyden kehitykseen Suomessa, Levamo sanoo.
THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen korostaa, että lapsiköyhyyden vähentämiseksi on tehtävä lapsiperheiden toimeentulon kohentamisen lisäksi muitakin muutoksia.
– Suunta on oikea, mutta mittakaava on eri kysymys. Kyseessä on suuri ongelma, eli yksin perusturvan tai toimeentulon parantaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Tässä tarvitaan työllisyys-ja koulutusmarkkinoihin liittyviä muutoksia.
"Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa"
Lapsiköyhyyttä voidaan Karvosen mukaan ajatella myös erilaisina puutetiloina, kuten aineellisena puutteena tai psykososiaalisena puutteena.
– Pikkulasten kohdalla, ja miksei vähän isompienkin, puhutaan hoivaköyhyydestä. Yleisesti ajatus on, että köyhyys on sitä, ettei pysty elämään yhteiskunnassa normaalina tai tavanomaisena pidettävää elämää, ja että tällä köyhyyden kokemuksella on pitkällisiä vaikutuksia, Karvonen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessorin Sakari Karvosen mukaan lapsiperheköyhyydessä on kysymys sitkeästä ongelmasta, jonka vaikutukset säteilevät perheiden ja lasten elämään myös myöhemmin.Sasha Silvala / Yle
Virmajoki-Salmijärvi toivoisikin, että lasten harrastamiseen varattaisiin enemmän tukirahoja. Yksinhuoltajaperheiden aseman parantamiseen tarvitaan hänen mukaansa muutakin kuin taloudellista tukea, varsinkin jos perheessä on useita ongelmia.
– Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa. Mieluummin kaupunki satsaisi lasten harrastuksiin. Köyhille perheille kustannettaisiin vähintään yksi harrastus lapselle, hän sanoo.
Köyhän perheen tulot ovat 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista
*Lapsiköyhyydellä tarkoitetaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuutta kaikista lapsista.
*Pienituloisuus määritellään niin, että se on 60 prosenttia väestön tulojen mediaanista.
*Tilastokeskuksen uusimmat pienituloisuustiedot ovat vuodelta 2017. SiIlloin mediaanitulo oli 24 583 euroa vuodessa, eli köyhyysraja oli 1 230 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä (siirryt toiseen palveluun) kohden.
*Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli vuonna 2017 köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot olivat alle 2 583 euroa kuukaudessa.
*Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe jäi köyhyysrajan alapuolelle, jos käytettävissä olevat tulot olivat alle 1 968 euroa kuukaudessa.
MLL:n johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsilisä pitäisi sitoa indeksiin.
– Lapsilisä on tällä hetkellä huomattavasti alempana kuin 1990-luvun puolivälissä. Reaaliarvo on noin 30 prosenttia alhaisemmalla tasolla ja jos palataan 2000-luvun alkuun, se on 20 prosenttia alemmalla tasolla. Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää kuroa lapsilisän jälkeenjääneisyys umpeen ja sitoa lapsilisä indeksiin, Iivonen sanoo.
Vähävaraisuudella on pitkäaikaiset vaikutukset lasten elämään
Vähävaraisuus ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat lasten elämään monin tavoin. Levamon mukaan on myös huolestuttavaa, että köyhyys periytyy.
– Köyhien vanhempien lapsista voi suurella todennäköisyydellä tulla vähävaraisia nuoria ja aikuisia, joilla on kohonnut riski syrjäytyä. Tämä sukupolvien yli ulottuva kierre pitäisi pystyä katkaisemaan.
Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) pienituloisissa perheissä elävät lapset myös nostavat esiin vähävaraisuuteen liittyvän häpeän, osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet.
– Myös kiusaamiskokemukset koulussa ovat yleisempiä vähävaraisilla lapsilla. Taloudelliset ongelmat voivat heijastua vanhemmuuden laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja edelleen lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Levamo sanoo.
Ministeriöt käyvät yhdessä valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut budjetista kuun lopulla. Lopullisen muotonsa valtion budjetti saa hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.
