sunnuntai 11. marraskuuta 2018

09.11.2018 Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla


Halpa-Halli otti verkkokauppojen maksutavan käyttöön: jopa 1 500 euron ostokset laskulla tai osamaksulla

 Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin. (KUVA: Lehtikuva)
Julkaistu: 9.11. 18:15

Jaa17Twiittaa
Halpa-Hallissa ostokset voi nyt maksaa 1 500 euroon asti laskulla tai osamaksulla. S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin vastaavaa pari vuotta sitten, kunnes luottoneuvotteluiden käyminen maksupäätteellä todettiin ”aikaa vieväksi”.
Ostosten maksaminen laskulla tai osamaksulla saattaa ennen pitkää levitä verkkokaupan puolelta kivijalkaliikkeisiin.

Tai ainakin teoriassa tämä on pian mahdollista. Maksupalveluyritykset Mash ja Nets nimittäin kertoivat perjantaina, että ne alkavat tarjota suomalaisille kauppiaille osamaksupalvelua, jolla kauppiaat voivat siirtää kuluttajien ostoksia laskulle tai osamaksun piiriin.

Laskulla tai osissa maksamisen yleistyminen kivijalkaliikkeissä kuitenkin riippuu paljolti kauppiaiden itsensä halukkuudesta tarttua Mashin ja Netsin tarjoamaan palveluun.

– Periaatteessa palvelun olisi tuotettava selkeää lisäarvoa kuluttajille, jotta kauppiaat innostuisivat. Moni kuluttaja maksaa jo nyt ostoksiaan laskulla, kun he höyläävät kaupoissa Visa-korttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.


Luoto pohtiikin, erottuuko erillinen lasku- ja osamaksupalvelu riittävästi pankkien tarjoamista luottokorteista.

– Visan ja Mastercardin asema on melko horjumaton. Niiden välistä on vaikea löytää kannattavaa markkinarakoa. Diners Clubin vetäytyminen Suomen markkinoilta kertonee tästä jotakin.

Halpa-Hallissa maksutavat ovat samat niin verkossa kuin kivijalkakaupassa
Halpa-Hallin kivijalkaliikkeissä on voinut viime maanantaista lähtien maksaa ostoksensa joko laskulla tai osamaksulla.

Uuden järjestelyn myötä asiakkaiden on mahdollista tehdä ketjun myymälöissä ostoksia aina 1 500 euroon saakka kuukaudessa ja maksaa ne laskulla 14 päivän kuluessa. Laskun voi myös pilkkoa ja maksaa erissä seitsemän prosentin osamaksukorolla.

Ostaminen ja maksaminen niin ikään tapahtuu aiemmin Halpa-Hallin verkkokaupassa käytössä olleen Kukkaro-palvelun avulla. Palvelun myymäläketjulle järjestää maksupalveluyritys Arvato.

– Palvelun saa käyttöönsä kirjautumalla siihen Halpa-Hallin verkkosivuilla. Se kokoaa verkkokaupassa ja myymälöissä tehdyt samalle laskulle, joka sitten lähetetään asiakkaalle sähköpostitse kerran kuukaudessa, verkkokauppapäällikkö Tapani Mustonen kertoo.

Mustosen mukaan Kukkaro on tällä hetkellä Halpa-Hallin suosituimpia maksupalveluita verkossa.

– Pitkälti tästä syystä halusimme tuoda maksamisen helppouden myös kivijalkakaupan puolelle.

”Luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä vie liikaa aikaa”
SOK:n rahoitusjohtaja Juha Ahola kertoo, että muutamissa S-ryhmän kaupoissa kokeiltiin joitakin vuosia sitten laskulla ja osissa maksamista.

– Kyseessä oli Avardan tarjoama palvelu. Se ei kuitenkaan saavuttanut sellaista suosiota, että kokeilua olisi haluttu jatkaa tai ulottaa laajemmalle S-ryhmän kauppoihin.

Aholan mukaan S-ryhmän näkökulmasta luottoneuvotteluiden käyminen päivittäistavarakaupan maksupäätteellä yksinkertaisesti ”vie liikaa aikaa”.

– Parhaiten laskulla tai osissa maksaminen toimii verkkokaupassa ja esimerkiksi elektroniikkaan erikoistuneissa kivijalkaliikkeissä. Ruokaostokset taas eivät ole sellaisia täsmäostoksia, joihin tarvittaisiin erityisiä rahoitusjärjestelyitä. Ne hoituvat kätevimmin joko pankki- tai luottokortilla.

Lasku- ja osamaksuvaihtoehdot tuskin yleistyvät hetimmiten K-ryhmänkään kassoilla.

– Lähtökohtaisesti uuden palvelun pitäisi aina ratkaista jokin ongelma, jotta sen käyttöönotto olisi perusteltua, K-ryhmän kehitysjohtaja Juha Andelin sanoo.

– Seuraamme K-ryhmässä tarkasti asiakkaiden suosimia maksutapoja ja ainakin tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei heillä ole merkittäviä maksamiseen liittyviä ongelmia, hän jatkaa.

Andelin myös huomauttaa, että kuluttajien valinnanvara erilaisten maksutapojen suhteen on lisääntynyt merkittävissä määrin viime aikoina.

Mobiilimaksusovellus Mobilepay kelpaa maksuvälineeksi yhä useammassa paikassa. Lähimaksun yläraja puolestaan on nousemassa 50 euroon, mikä lisää maksamisen nopeutta entisestään.

– Valikoiman täydentäminen vielä lasku- ja osamaksuvaihtoehdoilla ei välttämättä ole tässä tilanteessa ajankohtaista, Andelin sanoo.

Vanhan käytännön kierrättämistä uudelleen
Luoton hakeminen kaupan kassalta ei varsinaisesti ole mikään uusi keksintö.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto muistelee, että vielä 1960-luvulla monilla suomalaisilla oli käytössään niin sanottu ”myymälätili”.

– Myymälätili tarkoitti käytännössä pientä muistikirjaa, johon kauppias merkkasi asiakkaiden ostoksia. Ihmiset ostivat ruokaa ja muita hyödykkeitä tietyn aikaa kuusta kauppiaan piikkiin ja sitten – esimerkiksi palkkapäivänä – kuittasivat koko laskun.

Myös Takuusäätiön Juha A. Pantzar on kuulevinaan menneisyyden kaikuja, kun puhutaan kivijalkaliikkeissä tehtyjen ostosten siirtämisestä laskulle tai erissä maksettavaksi.

– Nykyhetkessä kyse on kuitenkin kehityksestä, jossa maksutavat pirstaloituvat ja muuttuvat alati huomaamattomimmiksi.

Velkaongelmaisia auttavan Takuusäätiön toimitusjohtajan mukaan kivijalkaliikkeessä tehtyjen ostosten maksaminen laskulla ei sinänsä poikkea luottokortilla maksamisesta. Molemmissa tapauksissa oleellista on, että luottoa paitsi annetaan myös käytetään harkiten.

– Laskulle ostaminen ja laskun pilkkominen osamaksuiksi ei juurikaan eroa pikavipin ottamisesta. Kyse on velkaantumisesta. Niinpä en mielelläni näkisi sitä päivää, että joku ostaa ruokaa myymäläkassalta haetulla luotolla.

EDIT: Korjattu Halpa-Hallin verkkokauppapäällikön etunimi oikein: Tapiosta Tapaniksi. Myymäläketjulle maksupalvelun tuottaa Arvato, ei Avarda.

perjantai 9. marraskuuta 2018

09.11.2018 ONNI

Edessä tyhjä sivu täytetään, kirjoittamalla tai piirtämällä, vapaus valita.

Vuosi vaihtuu, edessä tuleva vuosi, suunnittelmat, unelmat täyttää mielen osa jo sovittuja tapahtumia .
Syntymäpäivänäsi ajattelet hetkiä menneitä ja katsot peiliin, huomaat elämän myös kasvoissasi. Tavassasi liikkua, huomaat askeleiden lyhentyneen, ryhdin kumartuneen. Onnellinen, siitä että on olemassa. Ja terve.
Kaikki ne uurteet, jotka kaunistavat kasvojasi, ovat elämäsi varrelta ansaittuja.
Ryppyvoiteetkaan eivät auta enää, vaan tyydyttävä elämään ryppyjen ja uurteiden kanssa.

Ystävät, jotka kulkevat rinnallasi, ovat sydämessäsi, vierailut ja yhteydenpidon ruokkii ystävyyttä, unohtaminen on inhimillistä.  Armollinen itselleen, ja myös muille.

Aika ja paikka, kaikella on merkitys, tärkeys olla läsnä. Menemättä jättäminen, tai meneminen ,  toisista saa sakkoa ja toisissa huomaa tarvitsevansa juuri tätä menoa, tapaamista.

Ajan rajallisuus, elämän rajallisuus, pysäyttää ja mietityttää, mikä elämässä on tärkeintä, rakkaimmat vieläkin enemmän rakkaimpia .  Olen todella rikas, ja rakas. 

Kaikella omassa elämässämme on suuri tai pieni merkitys, jokin voi olla merkityksetön.
Jokainen meistä päättää kuinka tässä oravanpyörässä juoksee, jättäytyä pois siitä, rauhoittua, ja miettiä mikä on tärkeintä. Juosta pää kolmantena jalkana, vai heittäytyä sohvalle ja katsoa kattoa, ja miettiä unelmia. Rauhoittua. Rentoutua.

Päivä kerrallaan yksi asia pois, ja aikaa itselleen enemmän.

Voimme paremmin. Voin paremmin.
Valintamme .

Elämä on tässä ja nyt .  Onni. 

09.11.2018 Lähimaksujen yläraja nousee 25 eurosta 50 euroon

KL: Lähimaksujen yläraja nousee 25 eurosta 50 euroon
31.10.2018 klo 22:20
Muutos tulee voimaan ensi vuoden huhtikuussa.
 Image
Lähimaksussa ei tarvitse näppäillä pin-koodia. SEPPO KUMMALA
Lähimaksujen yläraja nousee ensi vuoden huhtikuussa nykyisestä 25 eurosta 50 euroon, vahvistaa maksupalveluyritys Nets Finlandin toimitusjohtaja Petri Carpén Kauppalehdelle.

Lähimaksua käytettäessä ei tarvitse näppäillä pin-koodia, vaan maksukorttia vilautetaan kassapäätteen vieressä.

Maksukorttiyhtiöt MasterCard ja Visa sekä pankit haluavat vauhdittaa lähimaksujen yleistymistä, mutta myös maksutapahtumia.

– Kaupan kannalta tämä tarkoittaa, että asiointi kassalla nopeutuu, kun lähimaksua voidaan käyttää useammin, kertoo Carpén.

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Petri Nikkilä kertoo Kauppalehdelle, että myös kuluttajat ovat toivoneet lähimaksujen ylärajan nostamista.

– Lähimaksamiseen ei ole havaittu liittyvän normaalia suurempaa riskiä, ja koska se joiltain osin jopa vähentää korttimaksamiseen liittyviä riskejä, kuten tunnusluvun urkintaa, pidämme muutosta positiivisena. Teemme Nordeassa parhaillaan valmisteluja rajan nostoon liittyen.

Netsin Carpén kertoo, että lähimaksujen osuus maksutapahtumista on jo 45 prosenttia. Hän uskoo osuuden kasvavan 60-70 prosenttiin, kun ostoksen ylärajaa nostetaan.

Tarkka päivämäärä rajan nostamiselle voi vaihdella pankkien välillä, mutta se tapahtuu noin huhtikuun puolessa välissä.

PEKKA NUMMINEN

09.11.2018 VALTIONKONTTORI Maksuvapausasiat -> Maksuvapaiden hakeminen




Oletko joskus ollut yrittäjä ja sinut on tuomittu maksamaan valtiolle veroja?
Velallisen epärehellisyys tai avunannosta piilottamiseen. 
Jos aikaa on kulunut suhteettoman kauan, olet ainoa maksaja yhteisvastuullisesta velasta, niin anokaa maksuvapautusta Valtionkonttorista.

Maksuvapautusasiat

Maksamattomasta valtiolle tulevasta maksusta tai korvauksesta on mahdollista saada maksuvapautus joko kokonaan tai osittain. Vapautus voidaan myöntää, jos se ei loukkaa valtion etua tai jos maksun tai korvauksen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta.

Maksuvapautushakemukset käsittelee Valtiokonttori, ja ne ratkaistaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lähtökohtana on, että vapautuksen myöntäminen edellyttää erityisiä perusteita. Vapautuksen myöntäminen perustuu maksuvapautuslakiin (529/1980) ja -asetukseen (530/1980).

Maksuvapautuslakia sovelletaan vain valtion saataviin, ja se koskee kaikkia valtiolle tulevia maksamattomia ja perittävissä olevia maksuja tai korvauksia. Poikkeuksen muodostavat sellaiset valtion saatavat, joista on erikseen säädetty, että toimivalta vapautuksen myöntämiseen on jollakin muulla viranomaisella kuin Valtiokonttorilla (esimerkiksi veronkantolaki 7a luku ja elatustukilaki 21 §).

Valtiokonttori voi myös vapauttaa valtion palveluksessa olevan henkilön kokonaan tai osittain korvaamasta vahinkoa, jonka tämä on aiheuttanut valtiolle.

Huom! Älä lähetä Valtiokonttoriin enää 21.2.2018 jälkeen alkuperäisiä asiakirjoja maksuvapautushakemuksen liitteinä. Muunnamme kaikki meille lähetetyt maksuvapautusasioihin liittyvät asiakirjat sähköiseen muotoon ja säilytämme ne sähköisinä tallenteina. Digitoinnin yhteydessä paperiset asiakirjat hävitetään.




Hyödyllisiä linkkejä:

Kirkon diakoniarahasto
Kuluttajavirasto: Etsi oma talous- ja velkaneuvojasi
Takuu-Säätiö
Velkakierre.com

Miten maksuvapautusta haetaan?

Maksuvapautusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella tai lomakkeella, jonka voi tulostaa alla olevan linkin kautta tai pyytää Valtiokonttorista.

PDF Hakemuslomake
Hakemukseen on liitettävä muun muassa selvitys hakijan taloudellisesta asemasta ja niistä seikoista, joilla hakemusta perustellaan. Lisäksi hakemuksen mukana on toimitettava jäljennös asiakirjoista, joihin maksu- tai korvausvelvollisuus perustuu (maksuvapautusasetus 2 §).

Huom! Älä lähetä Valtiokonttoriin enää 21.2.2018 jälkeen alkuperäisiä asiakirjoja maksuvapautushakemuksen liitteinä. Muunnamme kaikki meille lähetetyt maksuvapautusasioihin liittyvät asiakirjat sähköiseen muotoon ja säilytämme ne sähköisinä tallenteina. Digitoinnin yhteydessä paperiset asiakirjat hävitetään.

Hakemukseen liitetään tapauskohtaisesti seuraavat asiakirjat:

jäljennös asiakirjoista, joihin maksu- tai korvausvelvollisuus perustuu
hakijan ja hänen puolisonsa verotustodistukset kolmelta viimeiseltä vuodelta
hakijan ja hänen puolisonsa viimeisin palkkatodistus
selvitys yrittäjätuloista, eläketuloista, työttömyyspäivärahasta ja muista tuloista
selvitys hakijan varallisuudesta
selvitys muista veloista (ilmettävä jäljellä oleva velka ja kuukausierä)
selvitys asumismenoista ja asumistuesta
selvitys mahdollisesta elatusapupäätöksestä
selvitys sairaudesta (lääkärinlausunto), työttömyydestä, työkyvyttömyydestä tai muista sellaisista seikoista, joilla on merkitystä hakemuksen kannalta
selvitys poikkeuksellisen suurista sairausmenoista
muu selvitys, jolla saattaa olla vaikutusta asian käsittelyssä.
Liitteiden tulee olla mahdollisimman uusia.

Hakemus lähetetään Valtiokonttoriin tai vaihtoehtoisesti perivälle viranomaiselle (esimerkiksi Verohallinto tai Oikeusrekisterikeskus), joka liittää oheen oman lausuntonsa ja lähettää hakemuksen edelleen Valtiokonttorille.

Maksuvapautusasioiden yhteystiedot:
Postiosoite:
Valtiokonttori
Maksuvapautusasiat
PL 400
00054  VALTIOKONTTORI

Puhelin:
0295 50 2000 / maksuvapautusasiat

Fax:
0295 50 3333
(lisätiedoksi merkintä ”Maksuvapautusasiat”)

Sähköposti:
maksuvapautus(at)valtiokonttori.fi

(Emme suosittele arkaluontoisen materiaalin lähettämistä suojaamattomassa sähköpostissa.)

keskiviikko 7. marraskuuta 2018

07.11.2018 Suomi.fi / tietoa ja palveluja kansalaisten tarpeisiin

 Suomi.fi


Tietoa ja palveluja kansalaisten tarpeisiin

Ohjeet ja tuki

Parisuhde ja perhe
Parisuhde
Lapsen saaminen ja hoito
Perheen kriisitilanteet
Perheiden tukeminen
Nuorten palvelut
Läheisen kuolema

Sosiaalinen turva
Asumispalvelut
Vammaisten palvelut
Ikääntyneiden palvelut
Toimeentulon tukeminen
Edunvalvonta
Sosiaalipalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta

Terveys ja sairaanhoito
Terveyden ylläpitäminen
Sairastaminen
Ravitsemus ja elintarvikkeet
Kuntoutus
Päihteet ja mielenterveys
Terveyspalvelujen neuvonta ja vapaaehtoistoiminta

Opetus ja koulutus
Esiopetus ja koulunkäynti
Opiskelu
Opiskelijan toimeentulo ja sosiaalinen tuki
Tiede ja tutkimus

Työelämä ja työttömyys
Työnhaku ja urasuunnittelu
Työelämän säännöt
Työkyky ja työsuojelu
Työttömyys

Asuminen ja rakentaminen
Asunnon hankinta
Rakentaminen ja kiinteistöt
Kiinteistön kunnossapito ja jätehuolto
Muuttaminen ja väestötiedot

Oikeudet ja velvollisuudet
Perusoikeudet ja vaikuttaminen
Lainsäädäntö ja oikeusturva
Oikeudenkäynti- ja rikosasiat
Turvallisuus ja järjestys
Tieto- ja hallintopalvelut

Talouden hoitaminen
Oman talouden suunnittelu
Eläkkeet
Verotus ja julkinen talous
Kuluttajansuoja

Maahan- ja maastamuutto
Maahanmuutto
Muuttaminen Suomesta
Ulkomailla asuminen
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjastot

Kulttuuri
Liikunta ja ulkoilu
Viestintä

Ympäristö
Ympäristönsuojelu
Luonnonvarojen hyödyntäminen
Lemmikki- ja harraste-eläimet
Liikenne ja matkustaminen

Liikenne
Kartat
Matkustaminen

Asioi helposti ja joustavasti

Viesti viranomaisten kanssa
Vastaanota viranomaisten viestit ja päätökset sähköisesti.
Vastaa tai toimita viranomaisille lisätietoja.
Nyt myös mobiilisovelluksessa!
Viestit

 Asioi yrityksen tai henkilön puolesta
Valtuuta toinen asioimaan puolestasi tai pyydä valtuutusta asioida toisen puolesta.
 Valtuudet

Tarkista tietosi eri rekistereissä
Tarkista, mitä tietoja sinusta on eri viranomaisten rekistereissä. Saat ohjeet, kuinka muutat rekisteritietojasi, jos huomaat niissä virheitä.
Rekisterit

Verohallinto
 Kaksi eri Suomi.fi-valtuutta
Veroasioiden hoitamiseen on olemassa kaksi valtuutta: veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.

Veroasioiden hoito -valtuus oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa. Huomaa, että kun valtuutus on tehty, asianhoitaja voi nähdä, korjata tai ilmoittaa valtuuttajan kaikkia verotustietoja. OmaVerossa näkyvien tietojen kokonaisuus riippuu siitä, onko valtuuttaja yksityishenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yhtiö.

Myös oikaisuvaatimuksiin annetut Verohallinnon ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä erilaiset ennakkoratkaisut ja oikaisuvaatimukset näkyvät OmaVerossa.

Veroilmoittaminen-valtuutuksella asianhoitaja voi antaa valtuuttajan puolesta vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia. Valtuutusta ei voi käyttää kaikissa asiointikanavissa, esimerkiksi OmaVero-palvelussa.

Katso-valtuudet toimivat Suomi.fi-valtuuksien rinnalla vuoden 2019 loppuun saakka. Myös Katso-tunniste toimii tunnistautumisvälineenä Verohallinnon palveluihin.

07.11.2018 Veronpalautus voi vaikuttaa toimeentulotukeen

 Veronpalautus voi vaikuttaa toimeentulotukeen


Saatko veronpalautusta? Huomaa, että yli 50 euron suuruiset veronpalautukset vaikuttavat toimeentulotukeen. 

5 faktaa veronpalautuksesta ja toimeentulotuesta


 1.Veronpalautusten maksupäivä on tänä vuonna 11.12. Palautukset voivat vaikuttaa joulukuussa maksettavaan toimeentulotukeen.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Siksi siihen vaikuttavat kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat.

2.Osa veronpalautuksesta vaikuttaa toimeentulotukeen. Kela huomioi toimeentulotuessa sen osan palautuksesta, joka ylittää ns. vähäisen määrän. Vähäisenä pidetään alle 50 euron palautusta henkilöä kohti tai alle 100 euroa perhettä kohti.

*Jos esimerkiksi yksin asuva asiakas saa veronpalautusta 200 euroa, tästä 150 euroa vaikuttaa joulukuun toimeentulotukeen.

*Suuri veronpalautus voi vaikuttaa toimeentulotukeen useamman kuukauden ajan.

3.Onko sinulle tehty toimeentulotukipäätös ennen joulukuuta? Jos siinä ei ole huomioitu veronpalautusta, Kela tarkistaa päätöksen. Kela saa tiedot veronpalautuksista suoraan verottajalta.

4.Jos veronpalautus on huomioitu tuloksi joulukuulle, tarkistusta ei tarvita. Tämä edellyttää, ettei veronpalautuksen määrä ole muuttunut ilmoituksen jälkeen.

5.Jos veronpalautustasi peritään ulosotossa olevan velan lyhentämiseksi, vain ulosoton jälkeinen osa palautuksesta vaikuttaa toimeentulotukeen. Jos koko veronpalautus ulosmitataan, ei palautus vaikuta toimeentulotukeen lainkaan. Jos olet saanut joulukuulle toimeentulotukipäätöksen, jossa veronpalautus on huomioitu tulona, mutta palautus tämän jälkeen ulosmitataan, Kela tarkistaa joulukuun päätöksen. Toimita Kelaan todistus ulosmittauksesta.

07.11.2018 LakialoiteLA282018 vp

LakialoiteLA282018 vp
JariMyllykoskivasym.
Lakialoite laeiksi luottotietolain 18 ja 20 §:n ja ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteen tarkoituksena on korjata yleinen ongelma, jossa maksuhäiriömerkintä hankaloittaa velallisten elämää vielä siinäkin vaiheessa, kun velka on maksettu. Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi luottotietolakia ja ulosottokaarta siten, että maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa luottotietorekisteristä aina, kun velka on suoritettu tai vanhentunut tai velan peruste on poistunut. 

PERUSTELUT

Maksuhäiriömerkinnät ovat Suomessa yhä yleisempiä. Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. 25—34-vuotiaista nuorista miehistä jopa 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnästä velalliselle koituvat kielteiset seuraukset voivat olla merkittäviä. Merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen saamisen ja jopa estää työllistymisen, mikäli tehtäviin liittyy rahan käsittelyä. 

Lakialoitteessa esitettävillä muutoksilla voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden ihmisten asemaa ja tukea heidän taloudenhallintansa kestävyyttä sen sijaan, että maksuhäiriömerkintöjä säilytetään rangaistusluontoisesti. Nykytilanteessa maksuhäiriömerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä kaksi vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on suoritettu. Velallisen tulee myös erikseen pyytää ulosottomiestä tekemään luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, eikä maksuhäiriömerkintä siten poistu automaattisesti. 
Lisäksi nykylaissa maksuhäiriömerkintä velasta, joka on jo suoritettu, ei poistu, jos luottotietorekisteriin tulee uudesta velasta maksuhäiriömerkintä.

Luottotietolain 18 §:n 3 momentin mukaan 18 §:n 1 momentin 1 ja 6 kohdassa tarkoitettua merkintää ei ole tarpeen poistaa rekisteristä, jos rekisteröityä koskeva uusi maksuhäiriömerkintä on tehty rekisteriin ennen kuin määräaika aikaisemman merkinnän poistamiselle on 1 tai 2 momentin mukaan kulunut. Tämä on velallisen kannalta täysin kohtuuton säännös.
Tässä aloitteessa tämä säännös ehdotetaan poistettavaksi laista.

Maksuhäiriömerkintöjen rangaistusluontoinen säilyttäminen velkansa maksaneilla ihmisillä ei ole tarkoituksenmukaista ja voi johtaa talousvaikeuksien uusiutumiseen tai pahenemiseen. Siksi luottorekisterin ylläpitäjä tulee velvoittaa poistamaan maksuhäiriömerkintä kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta. Luottorekisteriä tulee ylläpitää siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot.
Ulosottomiehellä taas tulee olla velvollisuus tehdä peruuttamisilmoitus ilman velallisen erillistä pyyntöä ulosottoperusteen poistuessa, mikä toteutettaisiin välittömästi teknisen käyttöyhteyden avulla. Lakialoitteessa edellä mainitun velvoitteen laiminlyönti tulisi myös ulosottomiehen toimintaa koskevan valitusoikeuden piiriin. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
1. 
Laki 

luottotietolain 18 ja 20 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan luottotietolain (527/2007) 18 §:n 1 momentin 5 kohta sekä 2 ja 3 momentti ja
lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 933/2009, uusi 5 momentti ja 20 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
18 §
Maksuhäiriömerkintöjen ja luokitustietojen säilyttämisajat
Luottotietorekisteriin merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti:
5) velkojan ilmoittamaa maksuhäiriötä ja velallisen tunnustamaa maksuhäiriötä koskevat tiedot kahden vuoden kuluessa siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin; tiedot on kuitenkin poistettava kuukauden kuluessa siitä, kun velkoja tai ulosottomies on ilmoittanut velan suoritetuksi tai vanhentuneeksi taikka velan peruste on poistunut tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon kautta;
Jos rekisterinpitäjälle on tullut tieto sen saatavan suorittamisesta, vanhentumisesta tai velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimen vahvistamasta sovinnosta, jonka laiminlyönnistä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu merkintä on syntynyt, tieto on poistettava heti ilmoituksen saavuttua.
Kaikki konkurssia koskevat merkinnät on kuitenkin poistettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viimeisintä konkurssimerkintää koskevat tiedot on poistettu yrityssaneeraus- ja konkurssirekisteristä, ja 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua maksuhäiriötä koskeva merkintä viimeistään neljän vuoden kuluttua sen tekemisestä.
Luottorekisterin pitäjän tulee ylläpitää luottorekisteriä siten, että rekisterissä oleva voi luotettavasti tarkistaa häntä koskevien eri saatavien tiedot. Virheet ja epäselvyydet tulee poistaa välittömästi.
20 §
Henkilöluottotietojen luovuttaminen sähköisesti
Ulosoton tiedot velan suorittamisesta, velan vanhentumisesta taikka velan perusteen poistumisesta tuomion tai tuomioistuimessa vahvistetun sovinnon perusteella tulee ilmoittaa teknisen käyttöyhteyden avulla välittömästi luottotietotoiminnan harjoittajalle.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.
2. 
Laki 

ulosottokaaren 1 luvun 32 §:n ja 11 luvun 1 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 32 §:n 3 momentti ja 11 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 1 luvun 32 §:n 3 momentti laeissa 932/2009 ja 60/2018, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
32 §
Tiedot luottotietotoiminnan harjoittajalle 
Ulosottomiehen tulee ilman velallisen erillistä pyyntöä tehdä luottotietotoiminnan harjoittajalle antamiaan tietoja koskeva peruuttamisilmoitus, kun:
1) velallinen on maksanut suppeassa ulosotossa perittävänä olleen saatavan;
2) pitkäkestoinen ulosotto päättyy;
3) ulosottoperusteen määräaika on kulunut umpeen tai ulosotto päättyy sen vuoksi, että velka on vanhentunut lopullisesti velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 13 a §:n nojalla; tai
4) ulosottoperuste on kumottu tai ulosotto on muusta syystä ollut aiheeton; jos muu saatava tulee ulosotossa kokonaan maksetuksi tietojen luovuttamisen jälkeen, ulosottomiehen tulee ilmoittaa siitä velallisen pyynnöstä luottotietotoiminnan harjoittajalle.
11 luku
Muutoksenhaku ulosottomiehen menettelyyn
1 §
Valitusoikeus 
Täytäntöönpanotoimesta tai ulosottomiehen päätöksestä tai ulosottomiehen 1 luvun 32 §:stä johtuvien velvoitteiden laiminlyönnistä saa valittaa se, jonka oikeutta toimi tai päätös taikka laiminlyönti koskee.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA ALKAEN

 ELÄKELÄINEN KESÄKUUSTA  ALKAEN  Kyllä on vielä opettelua, mielen puolella. Että, ei tarvitse olla yhteydessä Työvoimaviranomaisiin.    Olen...