28.12.2017 Näkökulma: Aktiivimallin vastustus kertoo henkisestä ilmastosta - onko Suomen työttömät hemmoteltu pilalle?

Näkökulma: Aktiivimallin vastustus kertoo henkisestä ilmastosta - onko Suomen työttömät hemmoteltu pilalle?
Torstai 28.12.2017 klo 10.35   
Aktiivimallin arvostelussa unohtuu moni asia, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.


(AOP / ISMO PEKKARINEN)

Suomessa nousi kova poru, kun Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti syksyllä 2016 tehostaa työvoimapalveluja työllistymisen nopeuttamiseksi. Työttömät työnhakijat on kuluvan vuoden alusta lähtien haastateltu säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Kriitikot syyllistivät hallitusta työttömien kyttäämisestä.

Alkukangertelujen jälkeen uudistus on kuitenkin lähtenyt melko hyvin käyntiin. Monet työttömät ovat olleet tyytyväisiä entistä tiiviimpään yhteydenpitoon. Moni on saanut töitä. Kortistosta on paljastunut haastatteluissa runsaasti haamutyöttömiä, kun on selvinnyt, että työttömäksi työnhakijaksi kerran ilmoittautunut onkin jo töissä.

***
Ensi vuoden alussa voimaan tulee työttömyysturvan aktiivimalli. Siinä työtön joutuu entistä enemmän ottamaan henkilökohtaista vastuuta työllistymisestään. Työttömän pitää osoittaa aktiivisuutta työnhaussa ja kouluttautumisessa tai muuten hänen työttömyysturvansa alenee hieman.

Malli toimii myös toisin päin. Aktiivisten työttömien työttömyysturva paranee, sillä omavastuupäivien määrä putoaa seitsemästä viiteen.

Aktiivimallin vastustajat puhuvat kovaa ääneen työttömien kyykyttämisestä. Toki laissa on tunnustettuja epäkohtia. Esimerkiksi koulutusta ei ole tarjolla koko maassa tasapuolisesti.

Lopullista tuomiota ei kuitenkaan kannata vielä antaa.

Kokemukset esimerkiksi Tanskasta kertovat, että "keppimallikin" - jos tällaista sanaa haluaa käyttää - voi toimia. Toki Tanskan malli työttömyyden nujertamiseksi pitää toki sisällään paljon muutakin.

 Tanskassa on erittäin alhainen työttömyys.
***
 Suomessa on jo pitkään eletty sellaisessa henkisessä ilmastossa, että ihmisillä on pelkästään oikeuksia ja etuuksia, mutta ei velvollisuuksia. Sitä sovelletaan mielellään myös työttömiin ja se näkyy nyt räikeästi keskustelussa aktiivimallista.

Työttömyysturva koetaan pyhäksi asiaksi, jota ei pidä uudistaa. Ja kun sitä uudistetaan, loukkaantumisen määrä on rajaton.

Unohtuu sellainenkin seikka, että työttömyysturva on Suomessa jo nyt vastikkeellinen etu. Se tarkoittaa TE-palveluiden määritelmän mukaan esimerkiksi sitä, että työttömän pitää olla valmis ottamaan vastaan työtä tai koulutusta, jota hänelle tarjotaan.

Työttömän tehtävänä on hakea töitä. Siitä hänelle maksetaan korvaus, joka tulee pääasiassa veronmaksajien yhteisestä pussista.

Valitettavasti kaikki työttömät eivät hae töitä koko tarmollaan tai sitten eivät lainkaan. Mediajulkisuutta saavat yleensä vain ne tapaukset, jossa sinnikäskään työnhaku ei ole tuottanut toivottavaa tulosta. Se ei kuitenkaan ole koko kuva maassa, jossa on nyt avoinna ennätysmäärä työtilaisuuksia.

Erilaisilla uudistuksilla voidaan päästä siihen, että entistä useampi työtön ja työpaikka kohtaavat.

MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi

28.12.2017 Kumotaan HE 124/2017 vp , KANNATIN KANSALAISALOITETTA !

Kumotaan HE 124/2017 vp
20.12.2017
Aloitteen vireillepano Kannatusilmoitusten keräys Kannatusilmoitusten tarkastus Lähetys eduskuntaan
44 105  kannatusilmoitusta

Kannatusilmoituksia tässä palvelussa 44 105  kokonaiskertymäpäivätasolla

Olet kannattanut tätä aloitetta 28.12.2017.

Kansalaisaloitteen otsikko
Kumotaan HE 124/2017 vp
Aloitteen päiväys
20.12.2017
Aloitteen muoto
Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä
Oikeusministeriön asianumero
OM 120/52/2017
Aloitteen sisältö
Täten kansalaiset vaativat, että eduskunnan 19.12.2017 hyväksymä HE 124/2017 vp (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta) kumotaan välittömästi.

Perustelut
HE 124/2017 vp:n nojalla maksettavaa työttömyysturvaa leikataan aina kun työnhakijan ponnistukset oman työllisyytensä edistämiseksi eivät ole tuottaneet tuloksia.

Työnhakija ei kuitenkaan päätä rekrytointiprosessin tuloksista, vaan työnantaja niistä päättää, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että työnantajan rekrytointivalinta ei ole osunut häneen.

Työnhakija ei myöskään päätä siitä, onko omalla kotiseudullaan hänen urasuunnitelmiaan tukevia työllisyyspalveluita edes tarjolla, saatikka siitä, tuleeko hän valituksi hänen hakemiinsa palveluihin, vaan TE-toimisto päättää molemmista, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa siitä, että hän ei ole saanut TE-toimistoltaan hänen tarvitsemiaan palveluita.

Samoin muissakin työllisyysasioissa; päätös tuloksista ei juurikaan ole työnhakijan käsissä.

Eduskunnan 19.12.2017 hyväksymä HE 124/2017 vp on laki joka rankaisee kansalaista asioista jotka eivät ole hänen päätettävissään. Sellainen laki on absurdia, minkä takia se ei ole täytäntöönpanokelpoinen, joten HE 124/2017 vp:n tulee kumota välittömästi.

Aloitteen taloudellinen tuki
Ei ole
Kannatusilmoitusten keräystavat
Kansalaisaloite.fi

Vastuuhenkilöt
Vireillepanijat
Martin-Éric Racine Helsinki

Edustajat
Martin-Éric Racine Helsinki
martin-eric.racine@iki.fi
+358407262737

Varaedustajat
Mika Antero Luoma Pori
mika.luoma@saunalahti.fi
0443076656

Olet kannattanut tätä aloitetta 28.12.2017.
 Tilaa sähköpostitiedotteet

27.12.2017 KIITOS ON PIENI SANA

Kiitos, on pieni sana, siitä mitä koen/tunnen tässä hetkessä.

Olen saanut olla Jouluna osana suurta avustus juttua, kuntouttavassa työpaikassani, antanut saatuja lahjoja toisille, nähnyt sen ilon ja valon toisen kasvoilla.
Ja kiitoksen,  joka tulee niin syvältä sydämestä.


Olen myös henkilökohtaisesti saanut apua, suuren ilon ja juurikin sitä, kiitosta sydämestä saakka. Avustus auttoi Joulusta selviämään. Kyyneleet valuivat muutamaankin otteeseen silmistä.

Ihmiset auttavat, haluavat antaa apua tarvitsevalle, sen hetken iloa ja toivoa paremmasta.
Sellaiset hetket elämässä ovat suurta rikkautta, antaa toivoa ja uskoa, että elämä kantaa vaikeitten aikojen yli.

Monelle Joulu on todella vaikeaa aikaa, pitää muistaa läheisiä, ja myöskin omaa hyvin vointia pitää muistaa arvostaa. Ja jos saat apua, sen ottaminen on todellakin vaikeaa, ja hyväksyä se totuus, että minäkin olen autettava. Saa heittäytyä autettavaksi, koska jokainen sen ansaitsee, ei aina tarvitse olla vahva, nöyrtyä apua pyytäväksi, olemme siihen oikeutettuja.
Vaikka kuinka monta muuta onkin köyhempiä, niin ihmisarvoinen elämä on kuitenkin pidettävä yllä  siinä hetkessä.
Koska jos se olosi heikkenee, apu saattaa olla jo liian myöhäistä, eikä ole sitä omaa halua ja ehkä ei enää toivoakaan paremmasta. Jää sinne pohjalle makaamaan, takki tyhjänä.

Parempi ottaa apu nyt, tässä hetkessä, kuin sitten , kun ei enää ole kykenevä siihen.
Omat voima varat loppuneet, uupuneet askeleet pienenevät päivä kerrallaan.

Ihmisellä pitäisi olla heikkona hetkenä joku, joka ottaisi kädestä kiinni pitäisi siitä, kunnes on voimaa ottaa seuraavasta kädestä kiinni, ja pikku hiljalleen alkaa elää, ja sitten sitä toivoa kohti, uuteen alkuun, toivoen että on sulkenut sen oven  lopullisesti  jonka taakseen on jättänyt.


Suuren kiitoksen sanon myös teille, lukijoille.
Olette tehneet tästä kirjoittamisesta minulle  henkireijän, siihen parempaan elämään.
Avun, kun on kaikkein vaikeinta ollut, vaikka pakolla välillä tätä pakerran ja saatan puhua puuta heinää, niin kuitenkin tämä antaa paljon enemmän,  kuin osasin odottaa.
Ja olen tämän kautta, oppinut etsimään apua, ja jakamaan sitä myös teille.

Nyt kohta kun vuosi 2018 starttaa käyntiin.

Tulee suuria asioita elämääni, toivon todellakin, että saisin tätä blogin käsittelemää asiaa liittyen , myös tästä ammatin, jotakin kautta.

Myös pankkilaina loppuu.

Ja toivon, että saan myös sen ystävälleni olevan lainan maksettua, pantin takaisin minulle.


Toivon teille jokaiselle : TOIVEIKASTA UUTTA VUOTTA 2018 !

27.12.2017 Hurstin joulujuhlaan saapui yli 1 000 vierasta – "Vähävaraisten joukko on kasvanut" Hurstin sanoin, vähän leipäjonoistakin

Hurstin joulujuhlaan saapui yli 1 000 vierasta – "Vähävaraisten joukko on kasvanut"
Jouluaterian lisäksi joulumieltä Helsingin Messukeskukseen toi iskelmälaulaja Eino Grön.

Heikki Hursti24.12.2017 klo 16:27
 
Perinteinen Hurstin vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa jouluaattona 24. joulukuutaVesa Moilanen / Lehtikuva

Vähävaraisten ja yksinäisten joulujuhla keräsi Helsingin Messukeskukseen jälleen yli tuhat vierasta. Juhlan järjestää Heikki Hursti apuvoimineen.

Tänä vuonna yksi vieraista oli Aaron Ben Suomi, joka on ollut mukana Hurstien vapaaehtoistyössä 50 vuoden ajan. Häntä surettaa Helsingin asunnottomien tilanne.

– Huomasin, että meidän roskalaatikossamme nukkui mies ja porraskäytävässä ylhäällä oli nukkumassa mies. Ei ole kotia ihmisillä, menevät nukkumaan mihin pääsevät.

 
Aaron Ben Suomi.Ari Mölsä / Yle
Hurstien työ täyttää tänä vuonna 101 vuotta. Heikki Hurstin ukki Arvo Hursti aloitti työn Helsingin katupoikien parissa vuonna 1916. Heikki Hurstin isä Veikko puolestaan aloitti laupeudentyön 50 vuotta sitten.

– Vaikka sanotaan, että työttömyys on vähentynyt ja on uusi noususuhdanne Suomen maassa, vähävaraisten joukko on mielestäni kasvanut. Se on näkynyt ruokajonoissamme aivan selvästi, näiden sanotaan 10 vuoden aikana, Heikki Hursti sanoo.

– Kun aloitimme työtä, meillä oli ruokajonossa noin 300 ihmistä, nyt on 2 700 –2 800 joka jakokerta. Se on hirveä määrä ihmisiä ja kun ajattelee, että sitä työtä tehdään ympäri Suomea monessa eri kaupungissa, se todistaa, että hätää on, hän jatkaa.

Elämänohje 88-vuotiaalta vieraalta
Heikki Hursti arvioi, että leipäjonot lyhenisivät, jos perusturvaa parannettaisiin.

– Mistä rahat sitten otettaisiin, niin kyllä kai muihinkin on rahaa löytynyt. Jos pätkä asvalttia vedetään. Jokaiseen löytyy rahaa. Mielestäni se on enemmän sellainen tahtokysymys. Toisaalta sitten ajattelen, että jos valtiovallalla ei ole kykyä ja mahdollisuutta lähteä tällaiseen, sieltä käsin voisi olla avittamassa meitä, jotka teemme tätä työtä.

Ennen jouluruokaa Hurstin joulujuhlassa kuultiin puheita ja joululauluja laulaja Eino Grönin tulkitsemana. Juhlan käytännönjärjestelyissä auttoi aiempien vuosien tapaan vapaaehtoisten joukko.


Aira Pakarinen.Ari Mölsä / Yle
Jouluaterialle saapui myös 88-vuotias Aira Pakarinen ystävänsä kanssa. 85-vuotiaaksi asti vapaaehtoistyötä seurakunnassa tehnyt Pakarinen totesi, että omannäköisen elämän rakentaminen on itsestä kiinni.

– Minun täytyy itse muuttaa elämänlaatua ja elämänasennetta, ei sitä kukaan tee puolesta. Täytyy elää omaa elämää, ja järjestää se mahdollisimman hyväksi, Pakarinen sanoi.



KÖYHIEN AUTTAJA HEIKKI HURSTI LÄHETTÄÄ KITKERÄT JOULUTERVEISET EDUSKUNTAAN: VÄHÄVARAISIA KURITETAAN TEIDÄN TAKIANNE ENTISTÄ ENEMMÄN!
25.12.2017 13:04
Seinällä lukee sinivalkoisessa kyltissä: Minun oli nälkä. Pöydillä on leipää, mehuja, makeisia, kissanruokaa, hammastahnaa, suodatinpusseja... Lisäksi on kymmeniä lihalaatikoita, rullakkoja ja jätesäkkejä täynnä vaatteita. Tuttu näky Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Hurstin Valinnassa.

– Tänään on tavarantuontipäivä, tavaraa tulee lahjoittajilta. Nyt lajitellaan, että huomenna voidaan taas auttaa ihmisiä, Heikki Hursti sanoo, ja ohjeistaa samalla vapaaehtoisia työntekijöitään.


TUHANNET JONOTTAVAT
Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry on avustanut suomalaisia vähäosaisia jo 50 vuotta. Nykyään toiminnasta vastaa perustajaparin poika Heikki Hursti, jonka tytär Sini jatkaa myös auttamisen perinnettä.

– Ihmisillä on hätä. Jakopäivinä asiakkaita käy pahimmillaan noin kolme tuhatta. Palkkapäivien lähellä luku on noin 2 500, Heikki kertoo.

Hurstin Valinta jakaa ruokaa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Muina aikoina vapaaehtoiset purkavat ruokakuormia ja pakkaavat ruokakasseja.

Hurstin Valinnan ulkopuolella Helsingin Kalliossa on pitkät jonot aina ruoanjakopäivinä.
Vaikka ruoka-apu on tärkein syy seisoa leipäjonossa, moni tulee hakemaan Hurstin Valinnasta myös yhdessäoloa ja sosiaaliapua.

– Täällä tavataan samassa elämäntilanteessa olevia ja jaetaan kokemuksia köyhyydestä.

Lisäksi tänne jalkautuu viikoittain Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöitä. He tuovat apua juuri sinne, missä sitä tarvitaan ja missä kynnys hakea apua on pieni, Hursti kertoo.

TERVEISET ARKADIANMÄELLE
Jotain suomalaisten ahdingosta kertoo se, että Heikki jakaa joka viikko ainoastaan leipää noin viisi tuhatta kiloa. Hedelmiä ja vihanneksia menee toinen mokoma.

– Täällä käy kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Äitejä lapsineen, viisikymppisiä työelämästä pudonneita, opiskelijoita ja suurimpana ryhmänä eläkeläisiä, Heikki sanoo.

Kaikennäköistä porukkaa siis. Heikki esikuntineen tekee tärkeää avustustyötä laajan kansanosan parissa.


Hurstin Valinta jakaa ruokaa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Muina aikoina vapaaehtoiset purkavat ruokakuormia ja pakkaavat ruokakasseja.
– Tämä on tekohengitystä. Kyllä valtiovallan pitäisi pitää huolta omistaan.

Heikillä onkin tulikivenkatkuisia terveisiä Arkadianmäelle.

– Toivoisin, että valtiovallan taholta tulisi asiaan muutos. Tai onhan se tullutkin, vähäosaisia kuritetaan entistäkin enemmän.

27.12.2017 Hallitus leikkasi leipäjonoilta miljoonatuen – kansanedustaja tyrmistyi: ”Hyvää joulua, viemme teiltä rahat”

Hallitus leikkasi leipäjonoilta miljoonatuen – kansanedustaja tyrmistyi: ”Hyvää joulua, viemme teiltä rahat”


 Antero Laukkasen (kd, kuvassa vasemmalla) mukaan nyt leikatut miljoona euroa on jakaantunut lukuisille eri järjestöille noin 10 000–30 000 euron osissa.

Julkaistu: 20.12. 20:52 , Päivitetty: 21.12. 9:31

 POLITIIKKA Leipäjonojen ihmisiä ruokkivat järjestöt saivat oppositioedustajan mukaan kylmää kyytiä jouluksi.
Hallituspuolueet äänestivät nurin esityksen ruoka-apua jakavien yhdistyksien tuesta. Päätös syntyi eduskunnan talousarvioesityksessä tänään keskiviikkona. Se leikkaa miljoona euroa lukuisilta avustusjärjestöiltä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli osoittanut viime ja tänä vuonna lisävaroja valtakunnallisille toimijoille, jotka jakavat ruokaa vähävaraisille leipäjonoissa.

Äänestys syntyi tiettävästi melko niukalla enemmistöllä hallituspuolueiden kokoomuksen, keskustan ja sinisten puoltaessa ja opposition vastustettua sitä.

 –Aivan käsittämätön joululahja, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) sanoo.
 ÄÄNEKKÄIMMIN tuen jatkamisen puolesta oli vedonnut kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), joka on eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtaja.


– Tämä oli selkeä valinta, ei todellakaan mikään työtapaturma. Olin puhunut tästä kahden viikon ajan ja nostanut esille. Että vaikka perussuomalaiset ovat hajonneet, niin ’ei nyt uhrata tätä asiaa alttarille’, Laukkanen sanoo Ilta-Sanomille.

Sosiaalineuvoksen arvonimen saanut Laukkanen sanoo olevansa tyrmistynyt päätöksestä.

– ’Hyvää joulua, viemme teiltä rahat’. Ei ollut mitään tarvetta ottaa sitä rahaa pois, ei mitään.

 ”Eriarvoistumista torjutaan”, vakuuttivat valtiovarainministeri Petteri Orpo, pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini huhtikuussa hallituksen puoliväliriihen loppuinfossa.
 LAUKKASEN mukaan miljoona euroa on jakaantunut lukuisille eri järjestöille noin 10 000–30 000 euron osissa. Viime vuonna rahalla hankittiin muun muassa kylmäautoja, joilla saatiin kylmäketjun vaativaa ruokaa vähävaraisille.

Leikkaus tuskin tappaa mitään järjestöä, mutta päätös oli silti niille ”aivan käsittämätön joululahja”, Laukkanen sanoi.

– Juuri kun tämä malli saatiin toimimaan ja luotu hyvät käytännöt ruohonjuuritason toiminnalle.

LAUKKASEN mukaan viime vuoden valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tuesta oli vielä erikseen oma osionsa.

– Kuvauksia ihmisten määristä leipäjonoissa. Nyt se koko kappale oli poistettu sieltä. Ihan kylmää, viileää harkintaa.

27.12.2017 Työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään

Työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään
Sosiaali- ja terveysministeriö  19.9.2017 11.46
TIEDOTE 121/2017 Työttömän aktiivisuus vaikuttaa jatkossa työttömyysetuuden määrään
Hallitus esittää muutoksia työttömyysturvalakiin ja haluaa näin kannustaa työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan.

Esityksessä vähennettäisiin työttömyyden alun omavastuupäivien määrä seitsemästä viiteen. Omavastuupäivien osuutta lisättäisiin työttömyyden ajalle, jos työttömyysetuuden saaja ei ole ollut riittävästi työssä tai osallistunut työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin työttömyysetuutta saadessaan.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle tiistaina 19. syyskuuta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Esityksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä 8000 henkilötyövuodella.

Työhakijan aktiivisuutta tarkasteltaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Tämä vastaisi noin kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Työttömyysetuus pysyisi normaalina, jos työnhakija on esimerkiksi työllistynyt kolme työpäivää 65 maksupäivän aikana.

Jos aktiivisuutta ei olisi riittävästi, työttömyysetuus heikkenisi 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Taloudellinen vaikutus vastaisi yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Vähennys tehtäisiin sekä ansiopäivärahasta, työmarkkinatuesta että peruspäivärahasta.

Aktiivisuusvaatimusten täyttäminen olisi mahdollista monin eri tavoin kuten työskentelemällä palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin. Näitä ovat muun maussa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu.

Mallin tavoitteena on kannustaa lyhyidenkin sijaisuuksien tai määräaikaistöiden vastaanottamiseen. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen voisi puolestaan johtaa pysyvämpään työllistymiseen ja ehkäistä siten pitkäaikaistyöttömyyttä. Esityksestä alkukesällä järjestetyn lausuntokierroksen perusteella mallia yksinkertaistettiin niin, että aktiivisuuden voi osoittaa koko 65 etuuden maksupäivän jaksolla aiemmin esitetyn erillisen 4 viikon tarkasteluajan sijasta. Lausuntokierroksen perusteella päätettiin myös, että työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät taikka omais- ja perhehoitajat eivät ole ehdotetun mallin piirissä.

Työttömyysetuuden sovittelu tukee työllistyjää
 Kun henkilö työllistyy ja osoittaa aktiivisuutta, hän voi saada työttömyyskassasta tai Kelalta työttömyysetuutensa soviteltuna. Etuuden sovittelussa tuloja koskee 300 euron suojaosa. Henkilö voi kuukaudessa ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa. Tämän suojaosan ylittävistä tuloista 50% sovitetaan yhteen työttömyysetuuden kanssa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön ja Kelan sivuilta löytyy laskuri, joissa voi tutustua siihen miten ansio vaikuttaa työttömyysetuuteen.

 Taustaksi
Työttömyysturvan aktiivimalli on osa hallituksen työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisen kärkihanketta. Hallituksen nyt antama esitys perustuu syksyllä 2016 kokoontuneen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän valmistelemaan malliin.

Lyhyesti
Aktiivimalli omavastuupäivin 1.1.2018 alkaen
Mitä?
Työttömyysetuuden tason säilyttäminen edellyttää palkkatyön tekemistä, yritystoiminnasta tulon saantia tai työllistymistä edistävään palveluun osallistumista. Kokonaan työtön, joka ei myöskään osallistu työllistymistä edistävään palveluun, saa jatkossa työttömyysetuutensa 4,65 prosentilla alennettuna.
Miksi?
Muutoksen tavoite on lisätä työllisyyttä ja kannustaa työttömyysetuuden saajia aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden ajan.
Milloin?
Kun työttömyys uhkaa pitkittyä. Ensimmäisen 65 maksupäivän ajan etuus maksetaan normaalin suuruisena. Tällä jaksolla seurataan ensimmäisen kerran työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta. Jos jaksolla on riittävä määrä esimerkiksi palkkatyötä, etuus maksetaan myös seuraavalta 65 maksupäivältä normaalin suuruisena. Jos aktiivisuutta ei jaksolta löydy, etuutta alennetaan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajaksi. Ensimmäisen kerran aktiivisuutta seurataan 1.1.2018 alkaen.
Muuta
Aktiivimalli ei koske työttömyysetuuden saajaa, joka saa toista etuutta työkyvyttömyyden taikka vamman vuoksi. Se ei koske myöskään omais- tai perhehoitajia tai työttömyysetuuden saajaa, jolla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus.

27.12.2017 Työttömyysetuusmaksuja aikaistetaan arkipyhien aikaan

Työttömyysetuusmaksuja aikaistetaan arkipyhien aikaan

Työttömyysajan ilmoitus- ja maksupäivät poikkeavat tavanomaisesta itsenäisyyspäivän, joulun ja uudenvuoden arkipyhien takia. Nopeimmin asioit verkossa.

Poikkeukset työttömyysajan ilmoituksen palautus- ja maksupäivissä kerrotaan myös asiointipalvelussa ja ilmoituslomakkeessa. Ilmoitus kannattaa toimittaa Kelaan jo palautuspäivän aamuna, jotta rahat ovat tilillä aikataulun mukaisesti.

Uusivuosi

Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy

27.12., ilmoituksen voi palauttaa 27.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 29.12.
28.12., ilmoituksen voi palauttaa 28.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 2.1.2018.
29.12.–31.12., ilmoituksen voi palauttaa 29.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2018.