13.12.2019 Aktiivimalli puretaan 2020 alusta lähtien

 Aktiivimalli puretaan 2020 alusta lähtien

Aktiivimallista luovutaan ensi vuoden alusta.
1.1.2020 alkaen työttömän aktiivisuutta ei seurata eikä aktiivimalli leikkaa työttömyysetuutta. Aktiivimalli vaikuttaa vielä vuoden 2019 puolella kertyneisiin työttömyysetuuksiin, vaikka ne maksetaan vuoden 2020 puolella.

Kela ja työttömyyskassat eivät enää ensi vuoden alusta lähtien seuraa työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta eivätkä vähennä työttömyysetuutta.
Asiakkaan ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan aktiivimallin muutoksen takia.
Etuus palautuu automaattisesti normaalille tasolle 1.1.2020 alkaen, jos sitä on aiemmin alennettu aktiivimallin perusteella.
Oman etuuden määrän ja maksupäivän voi tarkastaa asiointipalvelussa.

Aktiivimalli vaikuttaa vielä niihin etuuksiin, jotka ovat kertyneet vuoden 2019 puolella, vaikka niiden maksupäivä on vuonna 2020.
Työttömyysetuus voidaan maksaa alennettuna, jos työttömän aktiivisuusehto ei ole täyttynyt.

Aktiivimallin purkaminen ei vaikuta muihin työttömyysturvan ehtoihin.
Jos työttömyys jatkuu, etuuden hakijan pitää ilmoittaa Kelaan työpäivistä, työtunneista ja osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun.
 Omavastuuaika työttömyysetuuden hakemiselle on 5 arkipäivää.

12.12.2019 Kela palvelee henkilöasiakkaita näissä numeroissa 21.1.2020 alkaen

Kela palvelee henkilöasiakkaita näissä numeroissa 21.1.2020 alkaen

Kelan henkilöasiakkaiden palvelunumerot muuttuvat tammikuussa. Vaikka osa numeroista pysyy samana, osa poistuu käytöstä. Lisäksi joidenkin palvelunumeroiden nimi muuttuu.

Kelan palvelunumerot henkilöasiakkaille 21.1.2020 alkaen

*Asuminen.................  020 692 210
*Eläkkeet...............020 692 202
*Kuntoutus ja vammaistuet.........020 692 205
*Kansainväliset tilanteet .............020 634 0200
*Opiskelu ja asevelvollisuus .........020 692 209
*Perintä...............020 634 4940
*Sairastaminen ja kortit ..............020 692 204
*Toimeentulotuki ...............020 692 207
*Työttömyys ...............020 692 210
*Turvakieltoasiakkaat ..............020 635 3500
*Vanhemmuus .................020 692 206

Jos puhelinpalvelussa on ruuhkaa, puhelinpalveluun voi varata ajan. Henkilökohtaista palvelua saa myös Kelan omissa palvelupisteissä sekä kuntien ja muiden viranomaisten yhteisissä asiointipisteissä.

Uudet palvelunumerot julkaistaan kela.fissä 21.1.2020. Jos asiakas soittaa vahingossa vanhaan numeroon, hänet ohjataan uusiin numeroihin.

Puhelinpalvelua myös muilla kielillä

Jatkossakin asiakkaita palvellaan puhelimessa myös ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.

Ruotsinkielinen puhelinpalvelu

Englanninkielinen puhelinpalvelu

Pohjoissaamenkielinen puhelinpalvelu
tiistai ja torstai klo 9–11
020 634 0402

12.12.2019 Näin Kela palvelee joulun aikaan

Näin Kela palvelee joulun aikaan

Kelan palvelupisteiden aukioloajoissa on poikkeuksia jouluna ja uutenavuotena.

Joulu ja uusivuosi vaikuttavat Kelan asiakaspalvelun aukioloaikoihin. Puhelinpalvelu ja palvelupisteet ovat kiinni

jouluaattona 24.12.
joulupäivänä 25.12.
tapaninpäivänä 26.12.
uudenvuodenpäivänä 1.1.


Lisäksi joillakin paikkakunnilla Kelan palvelupisteet on suljettu poikkeuksellisesti myös välipäivien ajan ja uudenvuoden jälkeen. Tarkista poikkeukselliset aukioloajat alla olevasta taulukosta.

Puhelimitse, ajanvarauksella ja verkossa

Useimmat Kela-asiat voi hoitaa puhelimitse. Puhelinpalvelussa voi kysyä neuvoa, hakea etuuksia ja saada apua verkkoasiointiin. Kelan puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9–16. Palvelunumerot löytyvät osoitteesta www.kela.fi/palvelunumerot.

Kelan puhelinpalveluun voi varata myös ajan. Aika kannattaa varata etenkin, jos selvitettävää on paljon. Ajan voi varata verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Kun Kelan palveluasiantuntija soittaa ajanvarauksen tai soittopyynnön tehneelle asiakkaalle, puhelu ei maksa asiakkaalle mitään. Myös palvelupisteeseen voi varata ajan.

Moneen kysymykseen löytyy vastaus Kelan verkkosivuilta, ja useimmat Kela-asiat hoituvat verkossa. Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Verkossa voi lähettää hakemuksia ja liitteitä tai tarkistaa oman hakemuksensa käsittelytiedot. Verkkoasiointiin voi halutessaan saada tukea palvelupisteessä tai puhelinpalvelussa.

Seuraavien palvelupisteiden aukioloajoissa on poikkeuksia 

Palvelupiste  Poikkeuksellinen aukioloaika         Päivämäärät
Järvenpää           avoinna vain ajanvarauksella  27.12.2019

Kannus                 suljettu                                                 27.12.2019

Kristiinankaupunki         suljettu                                 23.–31.12.2019

Laitila               suljettu (kaupungintalo kiinni)          23.12.2019–6.1.2020

Liminka                 suljettu                                                  23.12.2019 ja 27.12.2019

Loviisa               suljettu                                                 23.12.2019–3.1.2020

Luumäki                 suljettu                                                27.12.2019 ja 3.1.2020

Muhos                suljettu                                                23.12.2019 ja 27.12.2019

Mäntsälä                suljettu                                                  23.–30.12.2019 ja 1.1.–6.1.2020

Nurmijärvi      suljettu                                             23.–30.12.2019  ja 3.1.–6.1.2020

Pori           suljettu remontin vuoksi                                    19.–20.12.2019

Saarijärvi       suljettu (kaupungintalo kiinni)        23.12.2019–6.1.2020

Sipoo              suljettu                                                23.12.2019–3.1.2020

Turku/Skanssi             suljettu                                     23.–31.12.2019

Ylitornio                      suljettu                                                  23.12.2019

Joulunajan aukioloajat ja palvelupisteiden yhteystiedot voi tarkistaa verkosta.

Toivotamme asiakkaillemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

12.12.2019 Elatustuki ja elatusapu nousevat vuoden alusta

 Elatustuki ja elatusapu nousevat vuoden alusta

Elatustuki suurenee ensi vuoden alussa noin 5,2 % ja elatusapu noin 0,77 %. Korotukset johtuvat elatustukilain muutoksesta ja elinkustannusindeksin noususta.

1.1.2020 voimaan tuleva elatustukilain muutos korottaa elatustukea 7 eurolla kuukaudessa. Elatustuki on sidoksissa elinkustannusindeksiin, joka nousee vuoden alussa noin 0,77 %. Näiden muutosten jälkeen täysimääräinen elatustuki on ensi vuoden alusta jokaisesta lapsesta 167,01 e/kk. Nyt täysi tuki on 158,74 e/kk, joten tukea saa 8,27 e/kk aiempaa enemmän.

Kela ottaa indeksikorotukset automaattisesti huomioon.

Elinkustannusindeksin nousu suurentaa myös elatusapua, jota elatusvelvollinen maksaa lapsestaan. Elatusvelvollisen pitää maksaa tammikuusta alkaen noin 0,77 % enemmän elatusapua. Elatusavun tarkempi laskukaava on seuraava: elatusapu vuonna 2019 x (1975:1960).

Jos Kela maksaa lapsesta erotuselatustukea tai jos elatusvelvollinen maksaa elatusapuvelkaa suoraan Kelalle, Kela ilmoittaa uuden elatusavun määrän elatusvelvolliselle kirjeellä.

Jos elatusapu jää elatustuen korotuksen vuoksi pienemmäksi kuin täysi elatustuki, Kela maksaa elatustuen 1.1.2020 alkaen vain elatusavun suuruisena

Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat. Elatusvelvollinen voi saada jatkossa maksuvapautuksen, jos hänen tulonsa ovat enintään 1128,57 e/kk. Tulorajaa korotetaan jokaisesta alaikäisestä lapsesta 282,14 e/kk. Tulorajaa eivät kuitenkaan korota ne lapset, joille on myönnetty elatustuki.

11.12.2019 Vähävaraisten lasten joululahjakeräyksessä yli tonnin toiveita, Guccia ja iPhonea: ”Tuntuu ettei mikään riitä”

Vähävaraisten lasten joululahjakeräyksessä yli tonnin toiveita, Guccia ja iPhonea: ”Tuntuu ettei mikään riitä”

Tänään klo 7:01
Kotkalainen Anne ihmetteli, kun Joulupuu-keräyksen lahjatoiveissa oli kalliita puhelimia ja merkkivaatteita.

Kotkalainen Anne jakoi ihmetyksensä kalliista lahjatoiveesta sosiaalisessa mediassa.Kotkalainen Anne jakoi ihmetyksensä kalliista lahjatoiveesta sosiaalisessa mediassa.
Kotkalainen Anne jakoi ihmetyksensä kalliista lahjatoiveesta sosiaalisessa mediassa. LUKIJAN KUVA

Kotkalainen Anne, 32, järkyttyi, kun hän oli maanantaina aikeissa osallistua Joulupuu-keräykseen, jossa hankitaan lahjoja lapsille, jotka eivät muuten välttämättä pakettia saisi.

Lahjatoiveet olivat niin kalliita, ettei niitä ollut mahdollista toteuttaa.

– Se oli täynnä uusinta iPhonea ja merkkivaatteita. 11-vuotias toivoi Guccin reppua, Anne kuvailee puussa olleita lahjatoiveita.

Pienikin Guccin reppu voi maksaa yli 1 000 euroa. Uusin iPhone yltää hinnassa suurin piirtein samalle tasolle.

Anne toteaa, ettei normaali työssäkäyvä keskituloinen pysty tuollaisia toiveita toteuttamaan. Kyseinen puu toiveineen oli Kotkan Sokoksella. Annen mukaan hänen ystävänsä oli nähnyt kalliita toiveita myös Kotkan Prismassa olevassa Joulupuu-keräyksessä.

Kommentointia somessa

Anne otti kalliit toiveet esille sosiaalisessa mediassa ja sai kommentteja siitä, etteivät lapset ymmärrä rahan arvoa. Hän kuitenkin toivoo, että vanhemmat katsoisivat lastensa toiveiden perään.

– Varmasti lapset mieluummin haluavat lahjan kuin että se jää saamatta, koska he pyytävät tonnin puhelinta, Anne sanoo.

Hän arvostaa Joulupuu-keräystä ja sen toteuttajia. Hän osallistui keräykseen viime vuonna yhdessä työkavereidensa kanssa.

– Ostin 15-vuotiaalle meikkejä.

Anne mielestä hyviä ja toteutettavissa olevia lahjoja olisivat esimerkiksi leffaliput teinille tai peli pienelle lapselle.


Anne arvostaa Joulupuu-keräystä, mutta ihmettelee kalliita lahjatoiveita. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS

”Tuntuu, ettei mikään riitä”

Anne harmittelee, että lahjakeräyksen idea kärsii kohtuuttomista toiveista. Hän näkee taustalla laajemman yhteiskunnallisen ongelman.

– Mitään ei arvosteta, ja kaikki on totuttu saamaan valmiina. Tuli todella paha mieli, vaikka halusin tehdä hyvää.

Monet kommentoivat Annelle sosiaalisessa mediassa, että edes kaikki hyvätuloiset eivät ostaisi omille lapsilleen niin kalliita lahjoja kuin keräyksessä toivottiin.


– Se tässä harmittaa, että rahan arvo on sumentunut. Tuntuu, ettei mikään riitä, Anne sanoo.

Sääntöjä toiveiden suhteen ei ole

Helsingin Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Riina Kenttämaa on kuullut kalliisiin toiveisiin liittyvistä tapauksista.

Käytännöt toiveiden suhteen vaihtelevat eri kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä lapset eivät voi esittää toiveita Joulupuu-keräyksessä, vaan lahjan ostajaa pyydetään hankkimaan lahja tietyn ikäiselle lapselle tai nuorelle.

Eriävät käytännöt johtuvat Kenttämaan mukaan siitä, että jokaisessa kaupungissa keräyksen järjestää eri toimija. Helsingistä tosin koordinoidaan lahjakeräyksiä kansallisesti ja annetaan suuret linjaukset.

– Toiveiden esittämisen suhteen ei ole olemassa sääntöjä, Kenttämaa toteaa.

Hän on kuullut tänä vuonna usealta taholta, että osa Joulupuu-keräyksissä ja muissa lahjakeräyksissä esitetyistä toiveista on ollut kalliita. Joku lapsi on esimerkiksi toivonut sähköpotkulautaa.

– Ikävä kyllä jotkut toiveet ovat todella kalliita. Osa lapsista ei varmaan itsekään usko, että he tulevat kyseistä lahjaa saamaan, mutta toiveita ei voi lähteä rajoittamaan, Kenttämaa sanoo.

Hänen mukaansa jatkossa pitää miettiä, miten lahjatoiveet pystyttäisiin toteuttamaan paremmin.

– Lahjan antajalle pitää myös tulla hyvä fiilis.

Jos lapsen kallis lahjatoive jää toteutumatta, se ei automaattisesti tarkoita, ettei hän saa minkäänlaista lahjaa. Kenttämaan mukaan kaikille lapsille pyritään saamaan jonkinlainen paketti.

Ei erityistä valvontaa

Keskuspuiston Nuorkauppakamari omistaa Joulupuu-keräyksen tavaramerkin. Keräyksen voi pistää omassa kaupungissaan pystyyn pelkän ilmoituksen avulla.

– Kaikki keräykset pitäisi ilmoittaa meille, mutta aina tieto ei tule perille.

Kenttämaan mukaan Joulupuu-keräyksistä vastaavat yleensä nuorkauppakamarit tai Mannerheimin lastensuojeluliiton paikalliset toimijat.

– Mitään erityistä valvontaa ei ole, Kenttämaa sanoo.

Kaikki Joulupuu-logoa käyttävät tahot kuuluvat kuitenkin Joulupuu-keräyksen piiriin, Kenttämaa täsmentää. Tänä vuonna Joulupuu-keräys on järjestetty yli 80 kaupungissa.

LINDA LAINE

10.12.2019 OMIA JUTTUJA

Talouttani  kohtasi  minulle erittäin suuri katastrofi.
Joulu menee odotellessa työttömyyskorvausta Kelasta 27.12.2019.
Olen yrittänyt säästää, mutta kappas aina löytyy yllättäviä menoja.

Nyt sattui, että tulla tupsahti jalkaan pinnallinen laskimotukos.
Lääkekuuria pukkasi sitten ja yllätys yllätys Kela ei korvaa lääkettä, jos ei ole B-lausuntoa lääkäriltä, että lääke on tarpeellinen minulle. Koska lääkärit ovat määränneet tarpeettomia lääkkeitä, varsinkin ihmiselle jolla on APC-resistenssi veressä.
Lääkkeen hintahan oli tietenkin minun Joulu-budjetti 87,42 €, no ei ihan riitä, mutta suurin osa kuitenkin.
Kelassa kun vein papereita oli sitä mieltä, että saattaa olla, etten saa sitä 87.42 € kokonaan.
Vaikka olen toimeentulotuki asiakas, silti jouduin itse maksamaan lääkkeen.
Aika koomista.
Kas, kun tämän kaltaisiin asioihin törmätään vasta, kun ne tulevat omalle kohdalle.

Nyt ymmärrän myös sen, että vanhukset ja vähävaraiset joutuvat liemeen, kun eivät saa haettua lääkkeitään, tai Kelan kanssa ongelmia niiden korvattavuuden kanssa.

Maksusitomus minullakin Kelan kautta Apteekissa, mutta ei siitä mitään hyötyä ollut tässä tapauksessa.

Joulun odottelu nyt vähän jännemmissä merkeissä.
Mutta, kyllä kaikkeen ratkaisu löytyy.
Olen hakenut joululahjoja alennusmyynneistä, koko syksyn ja saanutkin ihan mukavasti.
Onneksi mummin rakkaus tulee vasta ensi vuonna kyläilemään.
Ei niistä ole mitään huolta.

Mutta tuo ruokapuoli harmittaa.
Toivotaan, että lääkkeestä tulee edes pikkuinen osa takaisin.
Leikkelettä ja riisipuuroa Joulupöytään.
Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.

Läheisten läheisyyttä ja yhdessäoloa !
Illansuussa hautausmaalle kynttilät.
Omaan kotiin soffan nurkkaan, ja kynttilöiden lämpö.
Ehkä pukki tuo suklaata .....


Kaikille : Ihanaa Joulua  ja Onnekasta Uutta Vuotta 2020 !

Tähdet pienet tuikahtaa,

meiltä huolet poistaa.

Revontulet hulmuaa,

valo meille loistaa.

Tähdet maata katselee,

loimu yötä valaisee,

meille uuden riemun suo,

joulun ihmisille tuo.

-Z.Topelius-

11.12.2019 Vähävaraisten perheiden lapsille kerätään jälleen tuhansia lahjoja – Lahjoituksissa painopiste siirtyy pois perinteisistä paketeista

Vähävaraisten perheiden lapsille kerätään jälleen tuhansia lahjoja – Lahjoituksissa painopiste siirtyy pois perinteisistä paketeista

Joulupuu-keräykseen kaivataan eniten lahjoja 11-17-vuotiaille lapsille. Marika Lumme


Valtakunnallinen Joulupuu-keräys on käynnistynyt ja lapsille kerätään jälleen kymmeniä tuhansia lahjoja.

Esimerkiksi viime vuonna Helsingin Joulupuu-keräys tuotti kaupungin lastensuojelun piirissä oleville lapsille ja nuorille kaikkiaan 17 330 lahjaa.

Paketin vähävaraisten perheiden lapsille voi viedä myös Alkoon. Vantaalla Jumbossa Prisman ja K-Citymarketin välissä sijaitseva Alko sopii myymälän palvelupäällikkö Sari Hietasen mukaan hyvin Joulupuu-keräyspaikaksi.


– Me lähdimme tähän mukaan, sillä haluamme tuottaa iloa sellaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät ehkä muuten saisi yhtään joululahjaa, Hietanen sanoo.

Tänä vuonna Joulupuu-keräykseen osallistuu 11 Alkoa ympäri Suomen.

– Ensimmäinen Joulupuu-keräys järjestettiin Helsingin Arkadian myymälässä vuonna 2015. muut Alkon huippumyymälät ovat mukana Joulupuu-keräyksessä nyt toista joulua, Hietanen selvittää.

Hietanen ei koe ongelmana, että alkoholia myyvä yritys osallistuu lahjakeräykseen.

– Olemme vastuullinen yritys kaikessa toiminnassamme. Se, että myymme alkoholia ei estä keräystä. Lisäksi henkilökuntamme innostui asiasta suuresti, Hietanen kertoo.

Uusia tai itse tehtyjä lahjoja voi viedä keräyspaikoille 7. joulukuuta asti. Joulupuu-keräyksessä ei kerätä lahjoja toiveiden perusteella, vaan ihmiset voivat viedä kuusen luokse valitsemansa lahjan, johon merkitään, minkä ikäiselle lapselle tai nuorelle lahja erityisesti on suunnattu.

Joulupuukeräykseen kaivataan lahjoja 11–17 -vuotiaille lapsille ja nuorille, sillä heitä on lastensuojelun piirissä eniten.

Seurakuntien jo perinteeksi muodostunut Rakenna joulupuu -keräys käynnistyi ensimmäisenä adventtina. Lahjoja, kukkia ja lahjakortteja kerätään niin vähävaraisten perheiden lapsille, vanhuksille kuin yksinäisille aikuisillekin. Apua jaetaan keräyksen kautta noin 2 000 helsinkiläiskotiin.

Helsingin seurakunnissa muistamisten painotus on siirtymässä perinteisistä lahjapaketeista lahjakortteihin.

– Malmilla kerätään aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna ensisijaisesti lahjakortteja, sekä yksin asuville että perheille, Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme kertoo.

Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys jatkuu jouluaattoon asti. Keräyksen tuotolla hankitaan Suomessa asuville yhteensä 28 000 ruokalahjakorttia, jotka ovat arvoltaan 70 euroa.

Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee kullakin paikkakunnalla sosiaalitoimi, neuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi, joiden kanssa paikallinen Punaisen Ristin osasto tai MLL:n yhdistys tekevät yhteistyötä.

Käynnissä on myös Pelastakaa lapset ry:n joulukeräys, jonka lahjoituksista järjestö myöntää avustuksia köyhien lasten harrastusmaksuihin sekä toisen asteen oppimateriaalikuluihin.

10.12.2019 Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen

Monilla ei ole hajuakaan, miten köyhyys ja huono-osaisuus vaikuttavat lapsiin, sanoo luokanopettaja Maarit Korhonen

LUKUAIKA 7 MINUUTTIA
JAA:40097
 
Kuva: Yle / Mikko Lehtola
toimittaja Anu HeikkinenANU HEIKKINENHELSINKI
 JULKAISTU 08.10.2019 - 07:00.

Vähän yli kymmenesosa suomalaisista lapsista asuu pienituloisessa kotitaloudessa. Miten perheiden köyhyys ja monet siihen liittyvät elämänhallinta- ja mielenterveysongelmat näkyvät luokkahuoneissa? Opettaja Maarit Korhonen ja Pelastakaa Lapset ry:n Riitta Kauppinen kertovat.

Luokanopettaja Maarit Korhonen pyysi eräänä vuonna kolmasluokkalaisia kirjoittamaan joululoman jälkeen lomastaan. Yksi lapsi kirjoitti: Kävin kaupassa. Ostin ruokaa. Tein ruokaa. Söin.

Korhonen pyysi oppilaan juttelemaan kanssaan kahden kesken ja kysyi: Mitä ruokaa ostit kaupasta? Lapsi vastasi: Kalapuikkoja. Miten teit ruokaa? Lämmitin mikrossa. Milloin se oli? Jouluaattona.

Yli kolmekymmentä vuotta opettajana toiminut Maarit Korhonen kertoo, että tämä on yksi niistä tapauksista, joka koskettaa häntä edelleen. Lapsi eli kahdestaan mielenterveysongelmaisen vanhemman kanssa ja rahaa ei juurikaan ollut.

– Köyhyys on niin tärkeä asia, eikä kukaan tunnu ymmärtävän sitä.

Lapsi viilsi ranteet auki – päättäjät hämmästelivät asiaa silmät ymmyrkäisinä

Maarit Korhonen on kirjoittanut useita koulua koskevia kirjoja ja hän kertoo olleensa koulun tulevaisuutta pohtivissa työryhmissä ja yrittäneensä valottaa niissä nykykoulun arkea.

– Kerroin, miten eräässä koulussa oppilas yritti vetää ranteet auki välitunnilla vessassa. Näin miten monella päättäjällä silmät laajenivat ja samalla ymmärsin, ettei heillä ollut hajuakaan siitä mitä nykykoulussa tapahtuu. He tulevat itse täysin toisenlaisista ympyröistä.

Korhosta raivostuttaa hokema, että suomalainen koulu on tasa-arvoinen ja lähikoulu on paras. Silloin kun puhutaan niin sanotusta huonomaineisesta lähiöstä, näin ei hänen mukaansa todellakaan ole.

– Tasa-arvoista koulua ja lähikoulun parhautta hokevilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten köyhä suomalainen perhe elää ja missä todellisuudessa joissakin kouluissa opiskellaan.


Kuvassa on luokanopettaja Maarit Korhonen
Maarit Korhonen Kuva: Jussi Vierimaa / Into-kustannus

Miten sen nyt kauniisti sanoisi: miten ihmeessä opettajat ymmärtäisivät, kun muukaan yhteiskunta ei ymmärrä?

― Maarit Korhonen

Opettajillakaan ei aina ole käsitystä vähävaraisten perheiden todellisuudesta.

– Miten sen nyt kauniisti sanoisi: miten ihmeessä opettajat ymmärtäisivät, kun muukaan yhteiskunta ei ymmärrä? Paremmin ymmärtävät ne, jotka ovat opettaneet kouluissa, joissa on köyhien perheiden lapsia.

Kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapset ry:stä on vähän samoilla linjoilla.

– Miten tätä nyt uskaltaa sanoa syyllistämättä opettajia. Onko opettajilla riittävästi ymmärrystä siitä, miten köyhyys vaikuttaa lapsen arkeen?

Kauppinen kertoo, että Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä tuli esiin tilanteita, joissa opettaja oli ajattelemattomuuttaan tai vahingossa vahvistanut lapsen huonommuuden kokemusta.

– Jos lapsella ei ole suksia tai kirjoja mukana, siksi ettei niitä ole ollut varaa hankkia ja opettaja taivastelee koko luokan kuullen, miten tämä aikoo kurssin suorittaa, niin onhan se aika leimaavaa puhetta.

Lapsi ei voi vaikuttaa perheen tulotasoon. Tuollainen puhe aiheuttaa lapsille turhaa syyllisyyttä ja häpeää. Ja syyllisyys lamauttaa.

― Riitta Kauppinen

Kuvassa on Pelastakaa Lapset ry;n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.
Riitta Kauppinen Kuva: Pelastakaa Lapset ry
Kauppisen mukaan lapsi joutuu ottamaan näissä tilanteissa vastuuta sellaisista asioita, joille hän ei voi mitään. Hänen mukaansa yhteiskunnassa lisääntynyt puhe siitä, miten jokainen voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa, on lapsille erityisen haitallista.

– Lapsi ei voi vaikuttaa perheen tulotasoon. Tuollainen puhe aiheuttaa lapsille turhaa syyllisyyttä ja häpeää. Ja syyllisyys lamauttaa.

Luokissa saattaa olla tilanteita, joissa lasta kiusataan siitä, ettei tällä ole tietyn merkkisiä lenkkareita tai puhelinta. Korhosen mukaan luokassa, joissa suurimman osan lähtökohdat ovat samanlaiset, ei kiusaamista samalla lailla tapahdu.

– Jos kaikilla on verkkarit ja feikkicrocsit, niin ei siinä erot korostu.

Korhonen sanoo olleensa opettajana hyvätuloisella alueella ja siellä oppilailla oli heti uudet goretex-vaatteet, kun ensimmäiset huonommat kelit tuli. Jos joltakin puuttui asianmukaiset vaatteet, niin heti tuli sanomista.

– Jos sinne luokkaan olisi tullut oppilas, jolla ei olisi ollut oikeanlaisia vaatteita, niin varmasti se olisi huomattu. Mutta ei köyhempien alueella yleensä huomautella, kun ei kenelläkään ole.

Miksi toisen tilannetta on niin vaikea ymmärtää?

Yksi syy, miksi koulujen todellisuus eriytyy niin paljon toisistaan, on Korhosen mukaan asuntopolitiikka. Eri yhteiskuntaluokat eivät tapaa toisiaan, kun rakennetaan lähiötä, jossa on pääsääntöisesti vuokrataloja ja alueita, jossa on omistuasuntoja. Ymmärrys toisiaan kohtaan häviää, kun rikkaiden lapset eivät näe köyhiä, eivätkä köyhien perheiden lapset rikkaita.

– Asun itse alueella, jossa kaikilla on omakotitalot ja omenapuut ja Ferrarit ajaa ohi. Jos mennään alueelle, missä opetin pitkään, niin siellä on liki kaikki talot vuokrataloja ja aika toisenlainen meininki.

Pystyyn kuolleet lapset ovat uusi ilmiö

Maarit Korhonen on erityisen huolissaan lapsista, joilta köyhyys ja siihen mahdollisesti liittyvät perheen muut ongelmat, kuten mielenterveysongelmat, ovat vieneet elämänhalun.

– On pelottavaa, miten luokkiin tulee tällaisia 'pystyyn kuolleita' lapsia.

Hän kertoo, että heidän koululleen hankittiin uusia robotteja ja järjestettiin koodauskerho. 800 oppilaan koulusta neljä oppilasta tuli sinne. Korhosen luokalta ei ketään. Hänen mukaansa on uusi ilmiö, etteivät lapset jaksa enää kiinnostua, vaikka toisi aarteen nenä eteen.

– Olen todella huolissani lisääntyneestä lasten apatiasta.

On pelottavaa, miten luokkiin tulee tällaisia 'pystyyn kuolleita' lapsia.

― Maarit Korhonen

Korhosen mukaan osa lapsista ei usko enää lupauksiin, koska he ovat pettyneet niin monta kertaa aikuisiin.

Mitä pitäisi tehdä?

Sekä Riitta Kauppisen että Maarit Korhosen mukaan ihmisten ymmärrystä ja keskustelua siitä, miten köyhyys vaikuttaa lapsiin, on lisättävä. Jos ymmärrys ei lisäänny, ihmiset eivät jaksa olla enää empaattisia ja päättäjien on vaikea tehdä sellaisia päätöksiä, joilla kaikkein heikommassa asemassa olevia voidaan auttaa.

– Siinä on myös toimittajilla iso rooli, että kerrotaan todellisia tarinoita köyhien arjesta, Maarit Korhonen sanoo.

Opettajilta tulleissa viesteissä esiin nousi myös se, että koulujen pitää olla tarkempia siitä, että opetuksen kaikkineen pitää olla ilmaista. Sääntöä kierretään nykyään helposti niin, että vanhempaintoimikunnat hoitavat rahakeräykset ja silloin vähävaraisten perheiden lapset joutuvat kiusallisiin tilanteisiin, jos euroja yhteisiin retkiin ei löydy. Lain mukaan koulujen ja opettajien pitää edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta.

Riitta Kauppisen mukaan maksuttoman toisen asteen koulutuksen totuetuminen olisi tärkeä yhteiskunnallinen teko tasa-arvon kannalta.

– Ei kukaan työllisty enää peruskoulun todistuksella.

Saattaa olla vaikea ymmärtää, että joissakin perheissä lapsen urheiluharrastus voi olla kiinni kymmenen euron urheilusukista.

― Riitta Kauppinen

Toinen tasa-arvoa lisäävä asia olisi se, että kaikille mahdollista ja ilmaista harrastustoimintaa lisättäisiin, esimerkiksi koulupäivien yhteyteen. Riitta Kauppisen mukaan keskituloinen saattaa taivastella lapsensa tuhansien eurojen harrastusten kalleutta.

– Keskituloisen, joka käyttää tuhansia euroja lasten harrastusmaksuihin, saattaa olla vaikea ymmärtää, että joissakin perheissä lapsen urheiluharrastus voi olla kiinni kymmenen euron urheilusukista, Riitta Kauppinen sanoo.

Kauppinen on ilahtunut, että heidän kyselyssään nousi esiin myös hyviä signaaleja. Hyvin erilaisista taustoista tulevat nuoret ovat huomanneet, että vähävaraisten kohtelu ei ole asiallista ja kokevat sen vääryytenä.

– Tähän pitäisi tarttua ja miettiä, miten nuoret saadaan mukaan keskusteluun ja miettimään yhdessä ratkaisuja.

10.12.2019 ”Köyhien Linnan juhlaan” muodostui soppajono – Hurstilta selvä viesti: ”Päättäjien pitäisi oikeasti lähteä katselemaan, että miten kansa voi”

”Köyhien Linnan juhlaan” muodostui soppajono – Hurstilta selvä viesti: ”Päättäjien pitäisi oikeasti lähteä katselemaan, että miten kansa voi” 

Helsingin Hakaniementorilla järjestettyyn perinteiseen vähävaraisten itsenäisyyspäivän juhlaan kertyi soppajono koleasta sadesäästä huolimatta.

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö tarjosi Helsingin Hakaniemessä perinteen mukaan ruokaa itsenäisyyspäivän kunniaksi.

”Köyhien Linnan juhlaan” Hakaniementorille saapuneet saivat lämmintä hernesoppaa ja limonadia. Mukaan kotiin vietäväksi sai lisäksi lenkkimakkaran.

Kahden soppatykin eteen oli muodostunut sateisesta säästä huolimatta jo ennen juhlan alkua keskipäivällä sangen pitkä jono, joka ylettyi väliaikaisen kauppahallin pitkän seinän päästä päähän.

 
Jonoa muodostui koko seinän mitalta, vaikka ulkona sataa ripotti ikävästi.
Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Avustusjärjestön puuhamies, varatoiminnanjohtaja Heikki Hursti odotti paikalle perjantaina useampia satoja ihmisiä. Hursti aprikoi kuitenkin, että huonon sään vuoksi ihmisiä saattaisi saapua paikalle joitain vuosia vähemmän.

– Olemme laittaneet kahdeksallesadalle hernesoppaa. Olemme ilmoittaneet, että jos jotain jää, niin ottavat astiat mukaan ja saavat viedä kotiinkin sitä soppaa.


– Uskon, että kaikki hernesoppa saadaan tuolta jaettua.

 
Hernekeittoa oli varattu kahdeksallesadalle henkilölle.
Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Juhla käynnistyi Heikki Hurstin alkupuheella ja -rukouksella ja jatkui tämän jälkeen ruokatarjoilulla. Osana aiemmista vuosista tapahtumassa on ollut myös esiintyjiä, mutta tänä vuonna juhlassa ei järjestetty musiikkiesityksiä.

– Täällä on ollut aika kiva tunnelma. Takana kuuluu puheensorinaa ja tuolla ihmiset juttelevat toistensa kanssa. Tässä on tällaista sosiaalista yhdessäoloa ja jopa vertaistukea saa kokea ja antaa täällä, Hursti kuvaili tunnelmia.
 
Järjestön vapaaehtoinen Sari jakoi vieraille kotiin viemisiksi lenkkimakkaraa.
Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Hursti lähetti torilta myös viestin päättäjille.


– Näitä päättäjiä on ollut yhteydessä ja lupasivat tulla tänne Hakikseenkin meitä tervehtimään, mutta yhtään en ole täällä tällä hetkellä vielä tavannut, eikä ole tullut moikkaamaan. Minun mielestä päättäjien pitäisi oikeasti lähteä katselemaan, että miten kansa voi. Miten se jaksaa.

– Monet elävät niin veitsi kurkulla sen oman taloutensa kanssa, että ihmettelen miten he jaksavat.

Hieman myöhemmin Hursti tuli huikkaamaan, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oli paikalle saapunut.


Heikki Hursti odotti paikalle useampia satoja ihmisiä.
Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ruoanjakopiste sijaitsee Helsingissä. Järjestö jakaa vaate- ja ruoka-avustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville ja järjestää erilaisia tapahtumia.

Vähävaraisille suunnatun itsenäisyyspäivän juhlan lisäksi tunnettu tapahtuma on järjestön perinteinen joulujuhla Helsingin Messukeskuksessa jouluaattona.

 
–Monet elävät niin veitsi kurkulla sen oman taloutensa kanssa, että ihmettelen miten he jaksavat, Hursti sanoi.
Kuva: JUSSI HELTTUNEN

Riika Nykänen

10.12.2019 HUOM !Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2020

Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2020

Sosiaali- ja terveysministeriö  9.12.2019 15.39
UUTINEN
Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2020 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2020 lähtien 502,21 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 572,52 euroa kuukaudessa.

Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Kelan maksamia etuuksia korotetaan 1.1.2020 kansaneläkeindeksin perusteella 1,0 %.

Yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaan tulee suurempi korotus toimeentulotukilain muuttamisen vuoksi. Aiemmin yksihuoltajan perusosa on ollut 10% yksinasuvan perusosaa korkeampi, nyt perusosa on 14% korkeampi. Muutos liittyy eräisiin perusturvaetuuksiin tehtyihin tasokorotuksiin.

Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.

12.11.2019 Mahdollinen postilakko voi viivästyttää Kelan etuuksia

Mahdollinen postilakko voi viivästyttää Kelan etuuksia

Lakko voi viivästyttää asiakkaiden Kelaan lähettämiä hakemuksia, liitteitä ja lisäselvityksiä. Hakemusten viivästymisen vuoksi on mahdollista, että erityisesti työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen maksaminen myöhästyy. Hakemukset kannattaa täyttää ja liitteet lähettää Kelan verkkopalvelussa.

Lakon on suunniteltu alkavan maanantaina 11.11. Lakko voi viivästyttää myös Kelan postittamien etuuspäätösten saapumista. Päätökset näkyvät kuitenkin Kelan verkkoasiointipalvelussa, eikä viive postinkulussa vaikuta asiakkaalle myönnetyn etuuden maksupäivään.

Hakemukset ja liitteet kannattaa lähettää verkkoasiointipalvelun kautta. Asiointipalvelussa voi tarkistaa myös oman hakemuksen käsittelytilanteen. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kelan palvelupisteissä annetaan ohjausta verkkoasiointiin.

Jos asiakas ei voi asioida verkossa,
Kelan palvelunumeroihin voi tehdä suullisen hakemuksen tai työttömyysajan ilmoituksen. Hakemukset voi myös toimittaa Kelan palvelupisteisiin.

12.11.2019 HUOM ! Työttömyysturvamaksuja aikaistetaan loppuvuoden arkipyhien aikaan

Työttömyysturvamaksuja aikaistetaan loppuvuoden arkipyhien aikaan

Työttömyysajan ilmoitus- ja maksupäivät poikkeavat tavanomaisista itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuoden ja loppiaisen takia. Nopeimmin asioit verkossa.

Poikkeukset työttömyysajan ilmoituksen palautus- ja maksupäivissä kerrotaan myös asiointipalvelussa ja ilmoituslomakkeessa.
Ilmoitus kannattaa toimittaa Kelaan jo palautuspäivän aamuna, jotta rahat ovat tilillä aikataulun mukaisesti.

Itsenäisyyspäivä
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*3.12., ilmoituksen voi palauttaa 3.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 5.12.
*4.12., ilmoituksen voi palauttaa 4.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 9.12.
*5.12., ilmoituksen voi palauttaa 5.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 10.12.

Joulu
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*19. –23.12., ilmoituksen voi palauttaa 19.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 23.12.
*24.12., ilmoituksen voi palauttaa 20.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 27.12.
*25.12., ilmoituksen voi palauttaa 23.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 30.12.

Uusivuosi
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy
*27.–29.12., ilmoituksen voi palauttaa 27.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 31.12.
*30.12., ilmoituksen voi palauttaa 30.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 2.1.2020.
*31.12., ilmoituksen voi palauttaa 31.12. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.

Loppiainen
Kun työttömyysajan ilmoituksen jakso päättyy:
 *1.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 31.12.2019. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.
 *2.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 2.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.1.2020.
 *3. –5.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 3.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.1.2020.


Työttömyysajan tukien palvelunumero 020 692 210 arkisin klo 9–16






1.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 31.12.2019. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 3.1.2020.
2.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 2.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 7.1.2020.
3. –5.1.2020, ilmoituksen voi palauttaa 3.1.2020. Rahat ovat tilillä aikaisintaan 8.1.2020.

11.11.2019 Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan

Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan

Suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisen omaa syytä, mutta sairastuminen voi heikentää rahatilanteen nopeastikin.

Köyhyys19.9.2019 klo 08.01päivitetty 19.9.2019 klo 17.18
 
Minna Rautio haluaa kotinsa näyttävän kauniilta, vaikka rahaa ei ole käytettävissä paljoa.Paulus Markkula / Yle

Ostoskorissa on tuttuun tapaan makkaraa ja makaronia, sillä ne eivät maksa paljoa. Minna Rautio on laskenut ostostensa hinnat tarkasti. Tilillä on rahaa kolme euroa ja 14 senttiä, ja sillä pitäisi saada ruoat itselle ja lapselle melkein viikoksi. Kassa näyttää loppusummaksi 3,16 euroa, eikä tilin kate riitä. Jokin tuotteista pitää jättää pois. Nolottaa.

Oululaisen Minna Raution, 42, tie keskiluokasta köyhyyteen oli lyhyt. Muutaman vuoden sisällä tuli avioero ja sairaus vei työkyvyn. Rautio joutui jäämään pois töistä kolme vuotta sitten selkärankareuman vuoksi, oltuaan työelämässä 17 vuotta.

Lisäksi hän oli yksinhuoltaja, jolla oli velkaa. Sitä Rautio ei pystynyt maksamaan takaisin tulojensa pudotessa.

Rautio on ammatiltaan diakoni ja on nähnyt työssään paljon köyhyyttä. Silti hän ei osannut ajatella itse joutuvansa samaan tilanteeseen.

– Pudotus voi olla yllättävä, ja se voi olla edessä kenellä vain, ehkä silloin kun sitä vähiten odottaa.

Rautio sanoo suoraan olevansa köyhä. Hän tekee sen omilla kasvoillaan ja nimellään, sillä ei jaksa enää piilotella.

Saako köyhällä olla tavaroita ilon vuoksi?

Rautio asuu vuokralla pienessä rivitalokaksiossa yhdessä kouluikäisen lapsensa kanssa. Asunnon ainoa makuuhuone on lapsen käytössä, äidin sänky vie ison osan olohuoneesta. Asunnossa on viihtyisää, kaikki sopii yhteen.

Rahapulan vuoksi Rautio viettää paljon aikaa kotonaan, ja sen vuoksi viihtyisä ympäristö on tärkeä.

Rautio kertoo, että lähes kaikki on kierrätettyä, vain televisio on hankittu uutena.

– Kaikilla tavaroilla on jokin tarina. Kaikki on saatu jostain: ystäviltä, roskalavalta, Hope-yhdistykseltä, Rautio luettelee.

Marimekon verhot ovat lahja äidiltä, ja Iittalan tuikkukipot hän osti ollessaan vielä töissä. Niistä hän potee välillä syyllisyyttä ja pohtii, mitä köyhä saa omistaa.

 
Minna Raution keittiötä koristaa kokoelma tuikkukippoja. Ne muistuttavat työelämästä ja ajasta, jolloin rahaa oli käytettävissä enemmän.Paulus Markkula / Yle

Hän kertoo jopa miettineensä, ottaisiko verhot pois ikkunasta ennen sosiaalityöntekijän vierailua. Jos hänen käsketäänkin myydä ne.

Rautio laskee, että verhojen ja kynttilälyhtyjen myymisestä voisi ehkä saada sata euroa. Raha toisi hetken helpotuksen, mutta ei muuttaisi kokonaistilannetta.

– Ne tuovat minulle valtavasti iloa, mutta saako köyhä omistaa mitään iloa tuovaa?

Kelan vastaus on, että saa. Kodin irtaimistoa, kuten astioita ja tekstiilejä ei tarvitse myydä. Sen sijaan esimerkiksi säästöt, pelitilit, rahastot ja säästövakuutukset täytyy muuttaa rahaksi ja käyttää ennen toimeentulotuen saamista.

Pitäisikö koirasta ja autosta luopua?

Minna Rautio kertoo, että heidän luonaan on käynyt useita eri sosiaalityöntekijöitä katsomassa, miten perheellä menee. Sosiaalityöntekijöiden suhtautuminen perheen tilanteeseen on ollut vaihteleva, ja heidän näkemyksistään myös riippuu, mihin perheelle myönnetään harkinnanvaraista toimeentulotukea ja mihin ei.

– Yksi sosiaalityöntekijä sanoi, että eihän teillä niin huonosti mene, sillä teillähän on sohva. Jossain toisessa perheessä hän oli joutunut istumaan lattialla.

Rautiolla on koira, jonka hän osti ollessaan töissä. Hän on joutunut pohtimaan myös siitä luopumista, sillä koirakin tarvitsee ruokaa.

Kelan toimeentulotuen saaminen ei edellytä koirasta luopumista, mutta siitä ei myöskään makseta lisätukea. Eläinlääkärikuluihinkaan rahaa ei saa.

Rautiolle ja hänen lapselleen koira on kuitenkin tärkeä perheenjäsen. Sillä on myös iso mielenterveyttä parantava vaikutus. Koiran mahdollinen sairastuminen kuitenkin huolettaa.

– Kuinka moni työssä käyvä joutuu miettimään, pystyykö pitämään oman perheenjäsenensä, Rautio sanoo.

 
Koira toimii lenkkikaverina ja sille voi myös purkaa huoliaan. Paulus Markkula / Yle

Rautiolla on myös auto. Se on vanha ja hävettää lasta, mutta sillä pääsee kauppaan ja saa vietyä lapsen harrastukseen.

Raution mukaan elämä ilman autoa elämä olisi vaikeaa etenkin silloin, kun sairaus nostaa päätään, eikä raskaiden tavaroiden kantaminen onnistu.

Vanha auto voi kuitenkin aiheuttaa yllättäviä kuluja, jotka voivat hetkessä romuttaa perheen talouden. Silloin rahaa täytyy yrittää lainata kavereilta ja sukulaisilta.

Toimeentulotuessa auton menoja ei huomioida. Sellaisen saa kuitenkin omistaa, mikäli se on alle 5 000 euron arvoinen.

Toistaiseksi Rautio on pystynyt pitämään autonsa. Bensaan rahaa kuluu vain vähän.

Mistä köyhyys johtuu?

Suomalaisten köyhyyteen on yleensä kaksi syytä, ylivelkaantuminen tai asumiskustannukset, kertoo Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta.

Sosiaalituilla, kuten toimeentulotuella velkoja on vaikea maksaa pois. Henkilökohtaisen konkurssin teko ei ole Suomessa mahdollista, vaan yleinen ajatus on, että jokainen maksaa ottamansa velan takaisin.

Saaren mukaan alati kohoavat vuokrat pitävät ihmisiä köyhyydessä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ihmisten niukkuus lisääntyy asumiskulujen nousun vuoksi.

Minna Raution rahapula ei johdu liian kalliista asunnosta, sillä vuokra on 570 euroa kuukaudessa. Siihen hän saa asumistukea. Rahaa vain on käytettävissä vähän.

Rautio saa kuntoutustukea, joka on alle tuhat euroa kuukaudessa, ja toisinaan harkinnanvaraista toimeentulotukea Oulun kaupungilta.

Kuntien myöntämää täydentävää tai ehkäisevää tukea voi saada esimerkiksi asumisesta aiheutuviin kustannuksiin tai syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Raution perheen tulot jäävät selvästi pienituloisuusrajasta, joka oli vuonna 2017 yhden aikuisen ja yhden alle 14-vuotiaan lapsen perheeltä 1 598 euroa.

Rautio laskee, että heille jää lapsen kanssa kuukaudessa käytettäväksi noin 150–300 euroa laskujen maksun jälkeen. Sillä summalla hankitaan välttämättömyystarvikkeet, kuten ruoka ja vaatteet.

Rautio sanoo, että vaikka rahaa on vähän, nyt sitä sentään tulee säännöllisesti. Pahin tilanne oli puolitoista vuotta sitten, kun hän joutui odottamaan päätöstä sairauseläkkeestään.

– Olin kuukauden vailla minkäänlaisia tuloja, ja minulla oli lapsi elätettävänä sekä laskut maksettavana. Silloin mietin jopa itsemurhaa.

Katkos tuissa sekoitti taloustilanteen pitkäksi aikaa, ja Rautio sai huomata, ettei yhteiskunnan turvaverkko olekaan pitävä.

Voiko varattomuuden päätellä ulkomuodosta?

Kun Rautiota katsoo, köyhyys ei näy hänestä ulospäin. Naisella on huoliteltu meikki ja tummat pitkät hiukset. Niitä hän kertoo värjäävänsä itse, sillä rahaa ei ole kampaajalla käyntiin. Meikit hän kertoo saavansa tädiltään käytettynä.

Kampaamokäynnin lisäksi Rautio haaveilee uusista rintaliiveistä. Myös lenkkikengät alkavat olla jo vanhat. Lähes kaikki perheen vaatteista on ostettu joko kirpputorilta tai saatu lahjoituksena. Kasvavan lapsen vaatettaminen aiheuttaa välillä ahdistusta.

– Olisi mukavaa ostaa lapselle joskus jotakin uutta.

 
Rautio iloitsee vieraan ihmisen lähettämästä vaatepaketista, joka sisälsi hyväkuntoisia merkkivaatteita lapselle.Paulus Markkula / Yle

Köyhyystutkija Eeva-Maria Grekula sanoo, että ihminen voi päätyä köyhyyteen monenlaisessa elämäntilanteessa. Köyhyys ei välttämättä näy ulospäin, jos on esimerkiksi hankkinut omaisuutta ollessaan työelämässä. Liki uudenveroista tavaraa ja vaatteita on myös saatavilla jopa ilmaiseksi esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta.

Kauniisti sisustettu koti ja huoliteltu ulkonäkö ovat olleet kulissi, jonka takana olevaa köyhyyttä Rautio ei ole halunnut näyttää, ennen kuin vasta nyt. Sen takia harva on myöskään tietänyt Raution tilanteesta.

Nyt hän sanoo yrittäneensä pärjätä liian pitkään itse. Häpeän vuoksi apua oli vaikea pyytää. Hän ei ole kuitenkaan koskaan kokenut syyllisyyttä köyhyydestään.

– Usein köyhiä syyllistetään, että elämä ei ole hallinnassa, mutta se että sairastuu pitkäaikaissairauteen, ei ole kenenkään oma valinta.

Miksi köyhän kenkiin on vaikea asettautua?

Minna Rautio on huomannut sekä työnsä kautta että omien kokemustensa perustella, että asenteet köyhiä kohtaan ovat kovat. Se näkyy myös Lastensuojelun Keskusliiton keväällä julkaistusta selvityksestä(siirryt toiseen palveluun).

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suomalaiset ajattelevat herkästi köyhyyden olevan ihmisten omaa syytä. Köyhyyden voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi yli varojen elämisestä, liian suurista elinkustannuksista ja puutteista elämänhallinnassa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että oma toimeentulo vaikuttaa vastakkainasetteluun. Hyvätuloisten on vaikea asettua heikommassa asemassa olevan tilanteeseen, Ville Lavikainen Lastensuojelun Keskusliitosta sanoo.

– Kyse ei ole niinkään tietämättömyydestä, vaan toisen todellisuutta on vaikea nähdä, jos siinä ei elä itse.

Lavikaisen mukaan esimerkiksi sairastumisesta johtuvaa köyhyyttä ei osata ajatella omalle kohdalle.

– Monen asian pitäisi mennä pieleen, että keskituloinen pariskunta joutuisi vaikeuksiin, mutta kyse on monesti tuurista.

Voiko köyhä säästää tekemällä edullisempia ruokia?

Raution mukaan rahattomuus tuntuu pahalta etenkin kaupassa käydessä.

On tavallista, että perheellä on käytettävissä viikossa ruokaan 20 euroa. Toisinaan he saavat ruoka-apua, ja silloin rahaa voi käyttää vähän enemmän toisaalle.

 
Minna Rautiolla on "köyhyysvihko", johon hän kirjaa ajatuksiaan. Kannessa on kuvia hedelmistä, joihin hänellä ei ole varaa.Paulus Markkula / Yle

Minna Rautio kertoo, että he syövät ihan tavallista kotiruokaa. Valmisruokia ei osteta, mutta ruokien raaka-aineet voisivat olla terveellisempiä, jos rahaa olisi käytettävissä enemmän. Makkara ja jauheliha ovat halpoja, samoin makaroni ja juurekset.

Rautio on ensimmäiseltä koulutukseltaan kotitalousteknikko ja taitaa pennin venytyksen. Ruokaa ei mene hukkaan, vaan perunamuusista leivotaan rieskoja ja marjoista keitetään mehuja ja hilloja. Silti kaupassa olisi joskus kiva käydä kuten tavalliset ihmiset.

– Ostaisin lohta ja hedelmiä ja useammin kanaa.

Toisinaan Rautio saa ulkopuolisilta ihmisiltä säästövinkkejä, mitä ruokaa tulisi ostaa, että rahaa jäisi myös säästöön.

– Se on turhauttavaa ja kertoo lähinnä siitä, että ihmiset eivät oikeasti tiedä, millaista on olla köyhä.

Lue myös: ”Syö juureksia, ne ovat halpoja” – 10 neuvoa, joita köyhä ei halua kuulla

Pelastaako töihin paluu?

Rautio kirjoitti perheensä tilanteesta omalla nimellään Oulun seudulla ilmestyvään seurakuntalehti Rauhan Tervehdykseen. Sen jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Hän kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja ihmisiltä eri puolilta Suomea.

Hän on saanut lapselleen vaatteita, ja heille on ostettu ja lahjoitettu ruokaa sekä pesuaineita. Eteisessä ovat lapsen saamat uudet kumpparit.

– Olen saanut kokea kaiken tämän ikävän jälkeen sen, miltä tuntuu ottaa vastaan hyvää. Se on ollut tosi hämmentävää.

 
Vieraiden ihmisten auttamishalu on tullut iloisena yllätyksenäPaulus Markkula / Yle

Raution reumaan on löytynyt lääkitys, ja hän on pystynyt opiskelemaan. Selkä ei kestä pitkään istumista, joten hänen on löydettävä uusi työ.

Rautio odottaa taloustilanteensa helpottavan ensi keväällä. Silloin hän valmistuu kriisityön opinnoistaan ja toivoo pääsevänsä takaisin työelämään.

Rautio on kouluttautunut myös kokemustoimijaksi. Opintojensa ansiosta hän on huomannut, ettei ole tilanteessaan yksin. Köyhyys koskettaa monia.

Lisäksi hän sanoo antaneensa diakonialupauksen, jossa on luvannut olla köyhien puolella. Ehkä oman tarinan kertominen auttaa jotakin toista samassa tilanteessa olevaa, Rautio pohtii.

– Jos kuolisin huomenna, haluaisin, että minulla on hyvä omatunto siitä, että olen yrittänyt tehdä maailmasta vähän paremman.

Juttua varten on haastateltu myös THL:n tutkija Elina Turusta ja saatu tietoa Kelan toimeentulotukikäytännöistä etuuspäällikkö Marja-Leena Valkoselta.

Juttua on korjattu 19.9. kello 17.18. Juttuun on korjattu pienituloisuusraja vastaamaan vuoden 2017 lukuja. Alun perin jutussa oli vuoden 2015 pienituloisuusraja.

21.10.2019 PÄIVITYS OMAAN ELÄMÄÄN

Pitkästä aikaa tuli tunne, että kirjoitan muutaman sanan omasta tilanteesta.
Eipä se paljon ole muuttunut, sitten viime kerran.

Kelan kanssa mennyt ihan kivasti, yöllä kun teen kuntouttavan työtoiminnan hakemuksen, saan melkein heti, kun lähetän hakemuksen, saan päätöksen maksupäivästä ja summasta. 
Ehkä syynä on , että tietojärjestelmään laitettu minun tiedot, ja ne kun ovat vakiot, järjestelmä osaa hommansa.

Pitkästä aikaa olen laittanut täydentävän toimeentulotukihakemuksen kaupungin perusturvaan.
Tuli taas ongelmia, ja yllätys pyörän rikki, joutui ilkivallan kohteeksi, pikkasen kalliimpi remontti.

Syksyn kurssit yms. mitkä ovat toimintakykyni ylläpitävä  niin henkisesti kuin psyykkisesti. 
Harrastuksia on sitten joka päivälle kuntotanssia, kehonhuoltoa ja kuntosalia, nämä kolme ilmaisia kaupungin liikuntapalvelun kautta. 

Maksava harrastus on myös lavis, miksi en ole aiemmin sitä harrastanut, aivan ihanaa.  Rakastan tanssimista.
Posliinimaalaus ja uinti ovat kukkaroa veroittavia.
Saisin kyllä vuoden uinnit kausilippuna 50 € , mutta nyt ei rahaa siihen ylimääräisenä.

Nämä kaikki asiat kyllä järjestyvät tavalla tai toisella.
Jos saan osiin apua toimeentulotuesta niin osat hoidan sitten itse.

Mutta jos apua en saa, niin pyörä voi odotella maksua, ja olla talvisäilössä korjaajalla.
Harrastuksiin anon maksuaikaa. Asiat järjestyy.

Muuten elämä sujuu ihan kivasti, urheilukärpänen on purrut ja hoidan kuntoa tavalla jos toisella.
Uintia harrastan myös mummin rakkaan kanssa, joka tykkää lillua vedessä ja sukellella.

Rahan kanssa joudun vielä käymään aikamoista koulua. Yritän säästää, mutta kaikki menee mitä tuleekin.

681,84   €     tulot
-137,65 € puhelin
-30,00 €  laina
-90,00 €  vuokra
-100,00 € laina

324,19 €  saldo ja tämä  4 on  81 € viikko. Eipä paljon naurata.
Helpottaa heti, kun saan lainat maksettua pois.

Puhelinlaskusta pitäisi saada sukulaiselta takaisin 50 € , mutta eipä ole näkynyt suorituksia.
Mutta edestään löytää sen, minkä taakseen jättää.

Onneksi, ei ole mitään suurempia hankintoja.
Joululahjat, niin no pienellä budjetilla mennään.

En koe itseäni köyhäksi, vaikka tilastot niin kertovat.
Rikas olen , ei ole puutetta ruuasta , asunnosta ja terveys on ihan ok.

Laskutkin saan itse maksettua, kunhan menee tämä vaikea vaihe vaan ohi.

Ulosotto lähettelee kirjeitään netpostiin, mutta siellä ne säilyvät.

Mukavaa syksyä, kohta jo joulu ja  talvikin !




Muutamia sanontoja :

Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostaankaan.

Ei raha puussa kasva.

Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Vähän päivässä, paljon viikossa.

Yksi ei kilise ja kahta ei viihti puistaa.

"Jotkut asiat ovat niin kalliita että minulla ei ole niihin varaa paitsi silloin kun olen veloissa."
 - Oscar Wilde

"Ei niin köyhää, ettei auttaa voi, eikä niin rikasta, ettei apua tarvitse."
- Suomalainen sananlasku

"Köyhä antaa saaliistansa ennen kuin rikas antaa laaristansa."
 - Sananlasku, Askola

"Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki."
- Syrus

"Se on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on."
- Demokritos

21.10.2019 Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa

 
Kuva: Mikko Lehtola / Yle, Pixabay

Seppo HeikkinenSEPPO HEIKKINENHELSINKI
 JULKAISTU 19 PÄIVÄÄ SITTEN.

On maamme köyhä, siksi jää, lauletaan jo Maamme-laulussa. Mutta pitävätkö laulun sanat enää 2010-luvun Suomessa paikkaansa, kun useimmilla suomalaisilla on entistä korkeampi elintaso?

Asumme aiempaa väljemmin, käytössämme on entistä suuremmat tulot ja ihmiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Menestymme hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Totuus ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen, mistä kertovat esimerkiksi pitenevät leipäjonot. Millaista siis on suomalainen köyhyys 2010-luvun loppupuolella?

Mitä on köyhyys ja miten se näkyy tilastoissa? Vastausta ei ole helppo antaa, koska tilastoluvut ovat kylmiä ja abstrakteja, kun taas köyhyys ihmisen elämässä on mitä suurimmassa määrin konkreettinen ja monenlaisia tunteita – kuten häpeää, voimattomuutta ja osattomuutta – herättävä asia. Tunteet taas eivät tilastoja tutkimalla selviä.

Tilastot ovat kuitenkin tarpeellisia, kun tehdään päätöksiä tai halutaan saada käsitys siitä, miten köyhyys on muuttunut tai miten köyhyys Suomessa vertautuu kansainvälisesti. Tällaiset asiat eivät yksittäisten ihmisten kertomuksista hahmotu.

Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa 1990-luvulta lähtien

Vaikka suomalaisilla menee siis keskimäärin hyvin, on Suomi kuitenkin eriarvoisempi yhteiskunta kuin ennen. Hyvin pitkään Suomessa eriarvoisuus väheni, mutta 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin suhteellinen köyhyys ja tuloerot Suomessa kasvoivat OECD-maista nopeimmin. Viime vuosina tuloerot ovat pysyneet suhteellisen tasaisina, mutta varallisuuserot ovat olleet kasvussa.

Tampereen yliopiston professori Juho Saari jakaa eriarvoistumiskehityksen viimeisten 50 vuoden aikana neljään jaksoon:
**1960-luvun loppu – 1970-luvun puoliväli Hyvinvointivaltion ja tulopolitiikan aikakausi - erot pienenivät voimakkaasti.
**1976 – 1990 Hitaampi erojen pienenemisen kausi.
**1991 – 2000 Lama ja laman jälkeinen aika. Tätä jaksoa luonnehtivat suunnanmuutos kohti kilpailullisempaa yhteiskuntaa sekä yhteiskunnallisen hyvän ja toisaalta ongelmien kasautuminen.
**2000-luvun alusta alkanut kausi Kasvaneet erot vakiintuivat ja syntyi selkeä yläluokka.

Onko köyhyys ihmisen omaan kokemukseen perustuva subjektiivinen tunne, numeroilla mitattava suure vai viime kädessä filosofinen kysymys?

Mitä köyhyys sitten on?

Köyhyys on konkreettista, mutta yhteiskunnallisena ilmiönä sitä ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikeudesta kertoo sekin, että köyhyyteen liittyy paljon erilaisia termejä ja määritelmiä, kuten suhteellinen köyhyys, absoluuttinen köyhyys, pienituloinen, huono-osainen jne. Mistä siis puhutaan, kun puhutaan köyhyydestä? Onko se ihmisen omaan kokemukseen perustuva tunne, jotain mitä pystytään numeroilla mittaamaan vai pohjimmiltaan peräti filosofinen kysymys?

Köyhyyden hahmottamisen problematiikka on tuttua myös kotitalouksien toimeentuloa tilastoivalle Tilastokeskuksen yliaktuaarille Kaisa-Mari Okkoselle:

– Köyhyydelle ei ole selkeätä määritelmää, jonka avulla voisi julistaa köyhien virallisen lukumäärän. Ihmisillä on eri käsityksiä siitä, kuka on oikeasti köyhä, eikä köyhyys välttämättä liity vain kotitalouden tuloihin tai materiaan. Voidaan yrittää määritellä, mitä köyhyys on, kehittää määritelmän pohjalta tilastointiin sopivia indikaattoreita ja kuvailla niiden avulla ilmiötä eri puolilta. Yksikään mittari ei kuitenkaan yksin toimi köyhyyden kuvaajana, sillä kaikissa niissä on omat rajoituksensa.

Onko köyhyys subjektiivinen tunne?

Kun sanotaan, että köyhyys on subjektiivinen tunne, niin tarkoitetaan että köyhyys on viime kädessä ihmisen pään sisäinen olotila, eikä sille ole mahdollista löytää täysin aukotonta määritelmää. Joku voi tyytyväisenä tulla toimeen 1000 euron kuukausituloilla tai vähemmälläkin. Joku toinen – esimerkiksi raskaasti asuntovelkainen – puolestaan kokee olevansa köyhä 5000 euron kuukausituloilla.

Tätä tunnetta on tietenkin mahdollista mitata vain tiedustelemalla sitä ihmisiltä itseltään. Toimeentuloon liittyvissä kysymyksissä on usein parempi tarkastella kokonaisia kotitalouksia kuin yksilöitä, koska toimeentulovaikeudet koskevat yleensä koko taloutta. Tilastokeskus mittaakin tätä kysymällä kotitalouksilta, miten hyvin ne tulevat toimeen nykyisillä tuloillaan:

”Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, saatteko tavanomaiset menonne niillä katetuksi suurin vaikeuksin, vaikeuksin, pienin vaikeuksin, melko helposti, helposti vai hyvin helposti?”

TilastokuvioA vaikeuksia toimeentulossa kokeneista

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneiden kotitalouksien ja niiden jäsenten osuus kaikista kotitalouksista ja henkilöistä vuosina 2003–2017

Kyselyn mukaan n. 6 prosenttia ihmisistä ja n. 7 prosenttia kotitalouksista kokee, että heillä on vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan. Tätä on mitattu vuodesta 2003 lähtien ja sen aikana subjektiivinen tunne toimeentulon vaikeudesta on jonkin verran laskenut. Laskuun voi olla monia syitä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella työskentelevä tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

– Voi olla, että osa pienituloisista on sopeutunut pienituloisuuteensa ja saanut sopeutettua menonsa tuloihin. Ainahan tällainen kehitys ei ole myönteistä yhteiskunnan näkökulmasta. Toisaalta Suomessa ovat vahvistuneet virallisten instituutioiden rinnalla toimivat epäviralliset hyväntekeväisyystahot, esimerkiksi ruoka-apu ja lapsiperheille annetut lahjoitukset.

Kun pienituloisuuden kokemusta tarkastellaan elinvaiheen mukaan, huomataan että etenkin yksinhuoltajataloudet kokevat toimeentulovaikeuksia, kun taas lapsettomat parit kokevat niitä vähiten.

Vai onko köyhyys objektiivinen mitattava suure?

Subjektiivisia kokemuksia on kuitenkin vaikea verrata vaikkapa Suomessa ja Romaniassa, joissa köyhyys on hyvin erilaista. Jotta köyhyyttä pystyttäisiin paremmin hahmottamaan, tarvitaan objektiivisia ja standardoituja köyhyyden määreitä.

EU-maissa käytettävän määritelmän mukaan suhteellisesti köyhäksi luokittuvat ne kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat rahatulot jäävät alle 60 prosenttiin samankokoisten kotitalouksien mediaanitulosta. Mediaanitulo saadaan, kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, ja otetaan näistä keskimmäisen tulo. Mediaanitulon kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa (eli 50 prosenttia).

Jotta köyhyystilastsot olisivat vertailukelpoisia, Tilastokeskus käyttää samaa määritelmää. Se käyttää kuitenkin vaikean suhteellisesti köyhä -termin sijaan yksinkertaisempaa käsitettä pienituloinen.

Mikä on 60 prosentin suhteellinen köyhyysraja (eli pienituloisuusraja) nykyään Suomessa? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kotitaloudet ovat erikokoisia ja raja riippuu perheen koosta. Yksin elävälle aikuiselle köyhyysraja Suomessa v. 2017 oli 14750 euroa vuodessa.

Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2017
 

Vuonna 2017 Suomessa näiden rajojen alle jäi 654 000 ihmistä eli 12,1 prosenttia väestöstä. Aikasarja kertoo, että pienituloisuus laski 1960-luvulta lähtien aina 1990-luvun alkuun saakka. Sen jälkeen se on noussut ja viime vuosina taas laskenut.

Pienituloisuusaste 1966-2017

Tässä suhteellisessa mittarissa on omat puutteensa, joka voi johtaa virheellisiin tulkintoihin, koska se ei kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Jos parempituloinen väestönosa köyhtyy, niin myös köyhyysraja (60 prosenttia mediaanitulosta) laskee ja samalla laskee sen alle jäävien määrä. Näin tapahtui esimerkiksi Suomessa 90-luvun alun laman aikana kuten ylläolevasta kaaviostakin näkee. Nurinkurisesti pienituloisia oli tuolloin vähiten koko mittaushistorian aikana. Sama mekanismi pätee myös toisinpäin: keskitulon noustessa voi suhteellisesti köyhien määrä nousta, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

– Pienituloisten määrän kasvu vuoteen 2009 asti oli seurausta kotitalouksien keskitulon kasvusta. Koska pienituloisten tulot eivät kasvaneet samaa tahtia keskitulon kanssa, jäi rajan alle isompi osa väestöä. Sitten vuoden 2008 taantuman myötä keskitulon kasvu taas hidastui, joten pienituloistenkin määrän kasvu pysähtyi.

Käsitteen pienituloinen ongelma on myös, ettei se ota varallisuutta huomioon. Ihminen ei ole välttämättä köyhä, vaikka hänellä on pienet rahatulot, koska hänellä voi olla varallisuutta, jonka turvin elellä. Tilastojen mukaan suurituloiset ovat kuitenkin vain harvoin vähävaraisia tai pienituloiset varakkaita (molempien osuudet ovat alle prosentin).

Köyhyydestä puhuttaessa käytetään usein myös käsitettä absoluuttinen köyhyys. Maailmanpankin määritelmän mukaan absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 dollarilla päivässä. On selvää, ettei Suomessa kukaan pysty elämään tuollaisilla tuloilla.

Onko köyhyys sittenkin filosofinen kysymys?

Molemmissa edellisissä määritelmissä on omat ongelmansa. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo kirjassaan Uusi hyvinvointivaltio, että häneltä kysytään usein, ketkä oikeastaan ovat köyhiä. Koska kysymykseen ei ole helppo vastata, hän yleensä tyytyy vastamaan, että köyhiä ovat ne, jotka saavat toimeentulotukea.

 

Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä 1990-2018

Kaaviosta selviää, että 90-luvun laman jälkeen toimeentulotuen saajien osuus väestöstä on ensin laskenut ja sitten taas noussut. Anna-Mari Isola listaa mahdollisia syitä toimeentulotuen tarpeen viime aikaiseen kasvuun.

– Vuosien 2015–19 lakimuutokset ovat heikentäneet erityisesti työttömän perusturvan tasoa ja toimeentulotuki paikkaa perusturvan heikentymistä erityisesti työttömillä. Myös aktiivimalli on lisännyt toimeentulotuen tarvetta. Taustalla voi olla myös toimeentulotuen siirtäminen kunnista Kelaan, jolloin sitä on haettu enemmän – se on ollut ikään kuin helpommin saatavilla. Toisaalta siirto Kelalle on tehnyt hakemisen työläämmäksi niille, joilla on vaikeuksia hakemuksen täyttämisessä.

Ihminen on köyhä, jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Ajatus siitä, että toimeentulotuen saajat ovat köyhiä, on näppärä ja käytännöllinen määritelmä, mutta ei toki kaiken kattava. On esimerkiksi ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat hyvinkin pienituloisia, mutta eivät saa toimeentulotukea. Joku saattaa esimerkiksi omistaa hometalon, josta ei pääse eroon. Omaisuus kuitenkin estää häntä saamasta toimeentulotukea.
Hiilamokin toki tietää määritelmän puutteellisuuden ja hänellä onkin filosofisempi köyhyyden määritelmä: ihminen on köyhä (tai huono-osainen), jos hänen tilanteessaan pienikin muutos parempaan tai huonompaan on todella merkityksellinen, jopa ratkaiseva.

Tämän määritelmän mukaisesti siis pienikin ylimääräinen meno, kuten rikkoontunut kodinkone tai silmälasit, aiheuttaa kaaoksen köyhän ihmisen elämässä. Samoin vaikuttaa myös etuisuuksien viivästyminen, kuten vaikkapa satunnaisen työkeikan vuoksi viivästynyt työmarkkinatuki. Toisaalta taas pienikin ylimääräinen tulo saattaa nostaa elämänlaatua huomattavasti.

Tilastokeskuskin kysyy, selviytyisikö kotitalous yllättävästä 1200 euron (pienituloisuusraja kuukaudessa) suuruisesta menosta ilman lainanottoa. Kaikista kotitalouksista 29 prosenttia kertoo, ettei selviäisi tällaisesta yllättävästä menosta, kun taas pienituloisista kotitalouksista peräti 52 prosenttia ei selviäisi siitä.

Tällaista köyhyyden kokemusta on tilastoilla kuitenkin hankala mitata ja siitä kertovatkin parhaiten ihmisten omat tarinat. Tarinoita köyhyyteen liittyvästä jatkuvasta veitsenterällä elämisestä löytyy Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun (v. 2006) osanottajien kertomuksista.

Yhteenvetona, jos halutaan hahmottaa köyhien määrää Suomessa, niin määritelmästä riippuen köyhiä on 6–12 prosenttia suomalaisista. Yllättävästä 1200 euron menosta ei selviäisi 29 prosenttia suomalaisista.

Tilastokeskus mittaa myös kokonaan perusturvan varassa elävien määrä. Vuonna 2017 perusturvan varassa eli noin 250 000 ihmistä.

Köyhiä tai pienituloisia Suomessa erilaisten määritelmien mukaan

Pienituloisissa yliedustettuina ovat nuoret, yli 75-vuotiaat, työttömät ja opiskelijat. Toimeentulotuensaajissa yksinhuoltajanaiset.

Mitä tilastot kertovat pienituloisista?

Tilastot antavat jonkin verran osviittaa siitä, ketkä Suomessa ovat pienituloisia. Edellä jo kerrottiin, että vuonna 2017 pienituloisia oli 654 000 henkeä eli 12,1 prosenttia suomalaisista. Miten he jakaantuvat – eli mitkä ryhmät ovat pienituloisissa yliedustettuina? Näissä luvuissa ei siis ole varallisuus mukana.

Miten ikä selittää pienituloisuutta?
Jos tutkitaan pienituloisuusastetta ikäryhmittäin, niin huomataan, että 18–24-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat ovat selkeästi pienituloisissa yliedustettuina, kun taas keski-ikäiset ovat aliedustettuina. Eroa selittää luonnollisesti elämänvaihe: nuorena opiskellaan ja vasta aloitellaan työuraa, kun taas keski-iässä ansaitaan paremmin. Eläkkeellä ollessa tulot ovat taas yleensä työelämää pienemmät.

– Vanhimmassa ikäryhmässä on vielä niitä, jotka eivät saa työeläkettä. Noin yhdeksän kymmenestä pienituloisesta eläkeläisestä saa osan eläketulostaan kansaneläkkeestä ja mahdollisesta takuueläkkeestä. Se selittää ikääntyvien pienituloisuutta tällä hetkellä, mutta kun eläkeläisetkin ovat työeläkkeiden yleistymisen myötä aiempaa parempituloisia, heidän pienituloisuusasteensa pienenee. Eläkeläisten pienituloisuusaste onkin laskenut viime vuosina kaikkein eniten, selvittää Kaisa-Mari Okkonen Tilastokeskuksesta.

 

Pienituloisuusaste iän mukaan 2017

Miten sukupuoli selittää pienituloisuutta?

Miesten ja naisten pienituloisuusasteessa ei ole kovin suurta eroa.

– Sukupuoli ei oikeastaan ole kovinkaan kiinnostava tieto sellaisenaan, sillä koko väestön tasolla ero on hyvin pieni. Jos nainen ja mies asuvat yhdessä, he ovat pienituloisia myös yhdessä, koska pienituloisuus lasketaan kotitalouden yhteenlasketuista tuloista. Naisten ja miesten pieni ero johtuu erityisesti yksinasuvien ja yhden huoltajan kotitalouksien tuloeroista. Yhden huoltajan taloudet ovat pääasiassa naisten talouksia, ja yksinasuvissa pienituloisia ovat erityisesti iäkkäät naiset ja työikäiset miehet. Sukupuolesta tulee kiinnostava tieto sitten, kun mukaan otetaan muita selittäviä taustatietoja.

 

Pienituloisuusaste sukupuolen mukaan 2017

Miten sosiaalinen asema selittää pienituloisuutta?

Sosiaalinen asemaa selittää köyhyyttä sukupuolta paremmin. Pienituloisissa ovat selvästi yliedustettuina työttömät ja opiskelijat. Myös eläkeläiset ovat hieman yliedustettuina.
 

Pienituloisuusaste sosiaalisen aseman mukaan 2017

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan varallisuus kompensoi erityisesti eläkeläisten ja yrittäjien pienituloisuutta: heidän joukossaan vain alle puolet pienituloisista on myös vähävaraisia.

Miten perhetyyppi selittää toimeentulotuen saajia?

Toimeentulotuen saajien taustoja eritellään myös perhetyypin mukaan. Tällöin huomataan, että toimeentulotuen saajissa yliedustettuina ovat etenkin yksinhuoltajanaiset.

Toimeentulotuen saajat perhetyypin mukaan 2017

Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.

Mikä ennakoi köyhyyttä?

Edelliset tilastot pienituloisista ovat aika ennalta arvattavia: ei ole yllättävää esimerkiksi, että opiskelijat tai työttömät ovat pienituloisten joukossa yliedustettuina. Köyhyyden taustalla olevia mekanismeja ne eivät kuitenkaan selitä.

Parempi selitys löytyykin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isolan kirjasta Suomalainen köyhyys. Sen mukaan köyhyyttä ennakoivat seuraavat tekijät:

Vanhempien tulotaso. Köyhyys periytyy. Sosiaalinen kierto on Suomessa aikaisempaa hankalampaa. Kerran köyhä jää todennäköisemmin köyhäksi ja myös hänen lapsensa ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä.

Matala koulutustaso. Putoaminen toisen asteen koulutuksesta, perusasteen varaan jääminen tai muuten matala osaamistaso ennustavat vaikeutta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä puolestaan ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa.

Työmarkkinoilta putoaminen. Työmarkkinoilta putoaminen rapauttaa työkykyä, kun työelämä vaatii yhä enemmän. Jos osaaminen ja taidot vanhenevat ja verkostot heikkenevät, työllistyminen vaikeutuu.

Terveydelliset ongelmat. Pitkittyvään työttömyyteen ja köyhyyteen liittyy usein terveydellisiä ongelmia.

Yksinhuoltajuus. Pienituloiset yksinhuoltajat ja heidän perheensä ovat toimeentulotuen saajissa yliedustettuina.
– Sosiaalisen kierron jähmettymiselle on ominaista, että vaikeassa tilanteessa elävien perheiden lapset eivät ole yhtä toiveikkaita eivätkä suunnittele tulevaisuuttaan samalla tavalla kuin vertaisensa. Siksi koulutukseenkin haetaan vähemmän, sanoo Anna-Maria Isola.

Pahimmillaan köyhyyden kierre jatkuu aina eläkkeelle asti. Pienet tulot tarkoittavat pieniä eläkkeitä. Terveys, elinikä ja kuolleisuus ovat riippuvaisia tulotasosta. Vaikka Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin niin sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovatkin Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria. Köyhän elämä on rikkaan elämää lyhyempi .

Suomi kansainvälisessä vertailussa

Kansainvälisessä vertailussa Suomi siis erottuu edelleen matalan köyhyyden maana. EU-maiden tilastokeskus Eurostat kerää tietoja myös köyhyyteen ja eriarvoisuuteen liittyvistä muuttujista.

Pienituloisuusmittari
Jos tarkastellaan pienituloisten osuutta eri maissa niin huomataan, että vuonna 2017 Suomi sijoittuu selkeästi EU:n keskiarvon alapuolelle (16,9 prosenttia). Suomessa on itse asiassa prosentuaalisesti toiseksi vähiten pienituloisia. Eniten heitä on Romaniassa ja Bulgariassa.

Pienituloisuuden kansainvälinen vertailu on vaikeaa, koska pienituloisuusraja määrittyy joka maassa erikseen eli hyvinkin erilaisen elintason maissa voi olla sama pienituloisuusaste. Tämä näkyy seuraavassa taulukossa; esimerkiksi Ranskass ja Unkarissa on saman verran pienituloisia.
 

Pienituloisuusaste eri EU-maissa

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet

Aiemmin esitelty subjektiivinen mittari toimeentulon vaikeudesta on vertailukelpoinen myös EU-tasolla. Pienituloisuusmittariin verrattuna se on paljon helpompi tulkita, koska se kuvaa ihmisen kokemusta tulojen riittävyydestä siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Suomi (6,7 prosenttia) pärjää subjektiivisellakin mittarilla mitattuna hyvin. Huomattavaa on, että tällä tavalla mitattuna EU-maiden väliset erot ovat suuria.

Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia toimeentulossaan kokeneet eri EU-maissa 2017

Aineellisen puutteen mittari

Suhteelliset pienituloisuusmittarit eivät siis kuvaa absoluuttista toimeentulon tasoa, vaan pieni- ja keskituloisten välistä tuloeroa. Euroopan Unionissa maiden väliset elintasoerot ovat kuitenkin niin suuret, että Euroopan unioni mittaa myös ns. aineellista puutetta antaakseen konkreettisemman kuvan köyhyydestä. Sillä tarkoitetaan puutetta peruselintasoon kuuluvaksi katsotulla yhdeksällä ulottuvuudella. Nämä ovat:

-Ei pysty suoriutumaan yllättävistä menoista
-Vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja
-Ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka -  toinen päivä
-Ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä
-Ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella
-Ei ole varaa autoon
-Ei ole varaa televisioon
-Ei ole varaa pesukoneeseen
-Ei ole varaa puhelimeen
Henkilö määritellään aineellisesta puutteesta kärsiväksi, jos kolme näistä yhdeksästä puutteesta toteutuu. Jos puutteita on neljällä ulottuvuudella, luokitellaan hänet vakavasta aineellisesta puutteesta kärsiväksi.
 

Vakavaa aineellista puutetta kärsivät 2017

Kun vakavaa aineellista puutetta vertaillaan EU:n tasolla, niin huomataan, että EU-maiden välillä on suuria eroja. Suomi sijoittuu tässäkin erittäin hyvin – alempana ovat vain Luxemburg ja Ruotsi. (Suomi 2,1 prosenttia eli 113 000 henkeä – EU:n keskiarvo 6,6 prosenttia) Kärjessä ovat jälleen Bulgaria ja Romania sekä Kreikka.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Suomessakin tämä vakava aineellinen puute koskee yli 100 000 ihmistä.

Tuloerot (Gini-kerroin)

Jutun alussa mainittiin, että ns. Gini-kertoimella mitatut tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. Kun niitä tarkastellaan EU:n tasolla niin huomataan, että tuloerot ovat Suomessa edelleen Euroopan unionin pienimmästä päästä (Suomi 25,3 – EU:n keskiarvo 30,7).

 

Tuloerot eiri EU-maissa Gini-kertoimen mukaan 2017

Kun katsoo EU-tilastoja, köyhyys Suomessa ei ehkä näytä kovinkaan suurelta yhteiskunnalliselta ongelmalta. THL:n tutkimuspäällikön Anna-Maria Isolan mukaan onkin totta, että suomalainen köyhyys on erilaista kuin köyhemmissä Euroopan maissa.

– Köyhyys on meillä suhteellista eli ihminen on köyhä suhteessa koulukavereihinsa, naapureihinsa tai työkavereihinsa. Vaikka Suomessa ei tarvitsisikaan nähdä nälkää, aiheuttaa suhteellinen köyhyys silti ongelmia, joilla on vakavia seurauksia eritoten pitkään köyhänä olleiden elämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi toivottomuus, osattomuus ja pitkittyneen stressitilan aiheuttamat terveys- ja hyvinvointiongelmat.



Artikkelin lähteinä on käytetty mm. seuraavia kirjoja:
Anna-Maria isola & Esa Suominen: Suomalainen köyhyys, Into 2016
Heikki Hiilamo: Uusi hyvinvointivaltio, Into 2011
Juho Saari: Huono-osaiset, Gaudeamus 2015
Kirjaudu Yle Tunnukseen tallentaaksesi vastaukset ja nähdäksesi vastausten jakauman.
Testaa, kärsitkö vakavasta aineellisesta puutteesta
Eurostat on kehittämässä kansainvälistä vertailua varten uutta monipuolisempaa aineellisen puutteen indikaattoria, jossa entisen yhdeksän sijaan on 13 ulottuvuutta.


Voit testata mittarin tämänhetkisellä versiolla, miten sijoitut aineellisen puutteen asteikolla.
Pitävätkö seuraavat väitteet paikkansa kohdallasi?

1 -Et pysty suoriutumaan yllättävästä 1200 euron menosta ottamatta lainaa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

2-Sinulla on vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

3-Sinulla ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka toinen päivä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

4-Sinulla ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

5-Sinulla ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

6-Sinulla ei ole varaa autoon.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

7-Sinulla ei ole varaa ostaa uusia huonekaluja kuluneiden tai rikki menneiden tilalle.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

8-Sinulla ei ole varaa ostaa joitakin uusia vaatteita kuluneiden tilalle.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

9-Sinulla ei ole varaa kaksiin sopiviin kenkiin.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

10-Sinulla ei ole varaa tavata ystäviä tai sukulaisia vähintään kerran kuukaudessa syömisen, kahvittelun tai vastaavan merkeissä.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

11-Sinulla ei ole varaa säännölliseen vapaa-ajan toimintaan kodin ulkopuolella, esimerkiksi kuntosalilla tai vastaavissa liikunta- ja urheilupaikoissa, elokuvissa, konserteissa, urheilukilpailuissa tai vastaavissa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

12-Sinulla ei ole varaa käyttää viikoittain jonkin verran rahaa omiin menoihin niin, ettei rahan käytöstä tarvitse sopia kenenkään kanssa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

13-Sinulla ei ole internetin käyttömahdollisuutta kotona henkilökohtaisiin tarkoituksiin, koska ei ole varaa.
Pitää paikkansa
Ei pidä paikkaansa

Minun vastaus tulos :
Vastauksiesi perusteella kärsit aineellista puutetta yhdeksällä mittarin ulottuvuudella kolmestatoista.
Kokonaispisteet 9 / 13

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/02/koyhyyden-anatomia-talta-nayttaa-suomalainen-koyhyys-tilastoissa    , linkki josta  pääset tekemään testin ja saamaan tuloksen .



Millaista on köyhän elämä Suomessa?
Palkalla ei pärjää
Viitasaarelainen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Sari painii köyhyyden tuomia haasteita vastaan. Työstä saadulla palkalla ei pärjää ja tulot jäävät reilusti alle pienituloisuusrajan.

Palkalla ei pärjää
Sinnittelyä nollatuloilla
Nollatuloilla sinnittelevän Sylvi-Helenan alamäki alkoi, kun hän tippui työelämästä sairauksien vuoksi. Rikkoutuneen parisuhteen jälkeen käteen jäi hometalo ja ongelmat alkoivat kasautua.

Sinnittelyä nollatuloilla
Nälkä ajaa leipäjonoon
Suomen tunnetuin vähävaraisten auttaja Heikki Hursti jatkaa vapaaehtoistyöntekijöidensä kanssa sinnikästä työtä vähäosaisten puolesta. Ruokajonon asiakasmäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamasta sadasta henkilöstä muutamaan tuhanteen.

21.10.2019 VELOISTA SELVIYTYMINEN

VELOISTA SELVIYTYMINEN

Jos raha-asiasi menevät pahasti solmuun ja sinusta tuntuu, että et selviä yksin, voit pyytää apua oman kuntasi talous- ja velkaneuvojalta. Usein tilanne korjautuu nopeilla ja yksinkertaisilla keinoilla, mutta joskus ongelmien ratkaisu vaatii paljon aikaa, työtä, sitkeyttä sekä omien kulutustottumusten muuttamista. Mitä nopeammin puutut asiaan, sitä helpompaa sen ratkaiseminen on.

RATKAISU MONELLA TAPAA

Maksuvaikeuksia ja velkaongelmia voidaan ratkaista monilla eri tavoilla. Parasta olisi, jos ongelmat saataisiin ratkaistua vapaaehtoisilla järjestelyillä.

APUA ERI TAHOILTA

Jos maksukykysi on heikentynyt pysyvästi ja velkasi ovat tuloihin nähden kohtuuttoman suuret eikä velkamäärän alentamiseen päästä vapaaehtoisneuvotteluilla, kannattaa selvittää mahdollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn tuomioistuimen kautta. Tällöin velat tulevat yleensä viidessä vuodessa maksetuiksi. Edellytyksenä on kuitenkin se, että käytät kaiken maksuvarasi, jonka tänä aikana voit hankkia, velkojen maksuun. Oman kuntasi talous- ja velkaneuvoja avustaa hakemuksen tekemisessä. Kunnallinen neuvonta on maksutonta.

Joissakin tapauksissa maksuvaikeudet eivät ratkea velkajärjestelyillä. Tällöin velkaongelman kanssa on tultava toimeen mahdollisimman hyvin, vaikka velat ovat perinnässä ja ulosotossa. Apua velkojen hoitamiseen saa oman kuntasi talous- ja velkaneuvojilta. Lisäksi Takuusäätiön Velkalinja tarjoaa puhelinneuvontaa.

Maksuvaikeuksissa olevan kannattaa ottaa yhteyttä myös velkojiin tai velkoja perivään perintätoimistoon. Jos velka on jo ulosotossa, ota yhteys asiaa hoitavaan ulosottomieheen.

SELVITÄ SOSIAALIEDUT JA TARKISTA VEROTUS

Sosiaaliedut ovat monesti tärkeitä taloudellisen selviytymisen kannalta. Tästä syystä sinun kannattaakin selvittää mahdollisuutesi saada sosiaalietuuksia kunnalta tai Kelalta. Varaudu kuitenkin siihen, että tukien maksu saattaa kestää jonkin aikaa.

Myös verotus kannattaa tarkistaa, sillä monet julkiset palvelut ja maksut, määräytyvät tulojen mukaan. Jos tulosi pienenevät, veroprosentti kannattaa muuttaa tuloja vastaavaksi verottajan sivuilla.

Lisätietoja oman kuntasi talous- ja velkaneuvonnasta saat esimerkiksi Valtionkonttori kansalaisneuvonnasta.

21.10.2019 VELKAJÄRJESTELY

VELKAJÄRJESTELY

Jos velkatilanteesi ei ratkea vapaaehtoisin keinoin, sinun kannattaa selvittää mahdollisuus päästä yksityishenkilön velkajärjestelyyn tuomioistuimen kautta. Saat apua oman kuntasi talous- ja velkaneuvojilta. Palvelu on maksuton.

Velkajärjestelyä haetaan jättämällä velkajärjestelyhakemus tarvittavine liitteineen velallisen kotipaikan käräjäoikeuteen. Ennen hakemuksen jättämistä sinun on selvitettävä onko velkojien kanssa mahdollista päästä sovintoratkaisuun. Kunnalliset talous- ja velkaneuvojat auttavat tarvittaessa sovintoneuvotteluissa sekä velkojalle tehtävän sovintoehdotuksen miettimisessä.

VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET

Ennen velkajärjestelyn aloittamista käräjäoikeus tutkii, täyttääkö velallinen velkajärjestelyn saamisen edellytykset. Velkajärjestelyn edellytyksenä on, että

1. velallinen on maksukyvytön eli velallinen ei kykene maksamaan velkojaan eikä tilanteeseen ole odotettavissa korjausta
2. maksukyvyn heikentymisen taustalla on seikka, jota velallinen ei ole itse aiheuttanut (esim. sairaus tai työttömyys) tai
3. velkojen määrä on maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuri sekä
4. velallinen on ensin pyrkinyt sovintoon velkojien kanssa

VELKAJÄRJESTELYN ESTEET

Velkajärjestelylle voi olla esteitä. Velkajärjestelyä ei voida myöntää esimerkiksi, jos

1. veloista on mahdollista selvitä kohtuullisessa ajassa myymällä muuta kuin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta, vähentämällä menoja tai lisäämällä tuloja
2. palkan ulosmittauksella kertyy veloille kohtuullisessa ajassa riittävä suoritus
3. maksukyvyttömyys on tilapäistä (esim. opiskelun, äitiysloman tai väliaikaiseksi arvioidun työttömyyden vuoksi)
Jos velkajärjestelylle on este, velkajärjestelyä ei voida myöntää ilman painavia syitä. Esimerkiksi jos hakijan työttömyys on kestänyt niin pitkään, että tilannetta ei voida pitää enää tilapäisenä, velkajärjestely voidaan myöntää.

Velkajärjestelylle voi myös olla muita esteitä. Suuri osa velkajärjestelyn esteistä liittyy velallisen epärehelliseen toimintaan joko velkaantumisen aikana tai velkoja hoidettaessa. Samoin aikaisempi velkajärjestely on este uudelle velkajärjestelylle.

MAKSUOHJELMA

Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan uusi maksuohjelma kaikkien velkojen hoitamiseksi. Maksuohjelmassa velalliselle määritellään hänen maksukykyään vastaavan maksuerä ja maksuaika. Velallisen on käytettävä velan maksuun kaikki maksuvaransa eli kohtuullisten menojen ylittävä osa tuloista. Kohtuullisiksi menoiksi lasketaan

1. asumiskustannukset
2. velkajärjestelynormien mukaiset elinkustannukset
3. mahdolliset elatusapumaksut
4. muut erikseen huomioitavat menot, kuten tavanomaista suuremmat terveydenhoitomenot ja paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakulut ja päivähoitomaksut
Veloissa olevat takaajat eivät vapaudu vastuustaan. Mikäli he ovat maksukyvyttömiä ja oikeutettuja yksityishenkilön velkajärjestelyyn, heidän on haettava sitä erikseen.

Kaikissa käsittelyn vaiheissa ja maksuohjelman aikana velallinen voi saada apua kunnallisilta talous- ja velkaneuvojilta. Lisätietoja oman kuntasi talous- ja velkaneuvonnasta saat esimerkiksi Valtionkonttorin kansalaisneuvonnasta.

21.10.2019 VELAN VANHENTUMINEN

VELAN VANHENTUMINEN

Velat eivät ole voimassa ikuisesti, sillä niille on säädetty vanhentumisaika. Vanhentumisaika on yleensä kolme vuotta. Lopullisesti velka vanhenee, kun tuomiosta tai muun ulosottoperusteen syntymisestä on kulunut 15 vuotta. Jos velkoja on yksityishenkilö tai jos kyseessä on rikokseen perustuva korvaussaatava ja tekijä on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun, vanhentumisaika on 20 vuotta.

Jos velan maksulle on määrätty eräpäivä, kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa eräpäivästä. Jos eräpäivää ei ole määrätty, velka alkaa vanhentua siitä, kun sopimuksen toinen osapuoli on täyttänyt oman velvollisuutensa, esimerkiksi myyjä luovuttanut tavaran ostajalle.

Sopimusrikkomuksessa vanhentuminen alkaa siitä, kun vahingonkärsijä on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita vahinko. Jos velka johtuu rikoksesta, velka ei vanhene niin kauan kuin rikoksesta voidaan nostaa syyte. Tällöin vanhentumisaika voi olla jopa 20 vuotta tai joissakin tapauksissa velka ei vanhene koskaan.

Velan vanhentuminen voidaan katkaista joko vapaamuotoisesti tai oikeudellisesti. Vapaaehtoisesti velan vanhentuminen katkaistaan silloin, kun velkoja muistuttaa velallista velasta tai kun osapuolet sopivat velan maksujärjestelyistä (velallinen maksaa esim. osan velasta tai korkoa velalle). Oikeudellisesti velan vanhentuminen katkaistaan vaatimalla velan maksua esimerkiksi tuomioistuimessa, ilmoittamalla velka velkajärjestelyssä tai konkurssissa tai käynnistämällä ulosottomenettely.

Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa uusi kolmen vuoden vanhentumisaika. Jos oikeus on antanut asiasta tuomio, vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta.

Elatusapusaatavan sekä julkisyhteisöjen perimien velkojen vanhentumisesta on säädetty laissa erikseen.

21.10.2019 MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN VAIKUTUKSET / MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ

MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN VAIKUTUKSET

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla. Monet yritykset tarkistavat mahdollisten asiakkaidensa luottotiedot ennen kuin tekevät heidän kanssaan sopimuksia.

Esimerkiksi seuraavissa sopimuksissa luottotiedot tarkistetaan aina:

Pankkilaina

Maksuhäiriömerkintä ei aina merkitse sitä, että lainaa ei saisi. Lainan saanti riippuu maksuhäiriön vakavuudesta ja talouden kokonaistilanteesta. Jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä, hän ei kuitenkaan saa vakuudetonta lainaa, ja esimerkiksi asuntolainaan vaaditaan normaalia enemmän vakuuksia (esim. takaajia). Samoin maksuhäiriömerkinnällä voi olla vaikutusta lainan korkoon.

Opintolaina

Vaikka opintolainalla on valtion takaus, maksuhäiriömerkintä voi estää lainan saannin.

Pikavipit ja osamaksukauppa

Maksuhäiriömerkintä estää pikavippien saamisen ja tavaroiden ostamisen osamaksulla.

Etäkauppa (verkkokauppa, postimyynti)

Jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä, yritys ei lähetä tavaraa ostajalle laskua vastaan, vaan tavarat lähetetään joko postiennakolla tai ennakkomaksua vastaan.

Pankki- ja luottokortit

Jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä, luottokortin saaminen on käytännössä mahdotonta. pankki voi myös vaatia takaisin jo olemassa olevia pankki- ja luottokortteja. Kaikki pankit eivät välttämättä myönnä edes sellaisia maksukortteja, joilla ostosten määrä varataan tililtä reaaliaikaisesti (esim. Visa Electron).

Asunnon vuokraaminen

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa merkittävästi vuokra-asunnon saamista. Erityisen vaikeaa vuokra-asunnon saaminen on silloin, kun merkinnät koskevat vuokra-asumiseen liittyviä maksuhäiriöitä.

Matkapuhelin- ja laajakaistayhteys

Näiden sopimusten tekeminen edellyttää joko vakuuden tai ennakkomaksun maksamista. Prepaid-liittymissä ei maksuhäiriömerkinnällä ole merkitystä.

Vakuutukset

Jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä, erityisesti vapaaehtoisten vakuutuksien saaminen voi olla vaikeaa tai vakuutusyhtiöstä riippuen jopa mahdotonta.

Työnhaku

Maksuhäiriömerkinnällä voi olla myös vaikutusta työnsaantiin. Työnantajalla on oikeus tarkastaa työnhakijan luottotiedot, jos työntekijä hakee paikkaa, jossa hän joutuu käsittelemään rahaa, tekemään merkittäviä taloudellisia päätöksiä tai työskentelemään yksityiskodeissa.

Peruspalvelut

Tietyt peruspalvelut on tarjottava kaikille kuluttajille maksuhäiriömerkinnästä huolimatta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi peruspankkipalvelut, sähkö ja vesi sekä viestintäpalvelut (puhelinliittymä, internet-yhteys). Näitä palveluita ei kuitenkaan saa, jos tällaisesta palvelusta tullut lasku on maksamatta. Samoin palveluiden saanti voi edellyttää vakuuden tai ennakkomaksun maksamista.

MAKSUHÄIRIÖMERKINTÄ

Luottotietorekisterin tarkoitus on antaa tietoa henkilön taloudellisesta tilanteesta sekä hänen kyvyistään selvitä sitoumuksistaan. Luottotietoyhtiö lähettää velalliselle tiedon ensimmäisestä maksuhäiriömerkinnästä. Pelkästään laskun maksun myöhästyminen ei aiheuta maksuhäiriömerkintää luottotietoihin.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RIIDATON VELKOMUSTUOMIO JA YKSIPUOLINEN TUOMIO
Maksuhäiriömerkinnän säilytysaika kolme vuotta. Aika lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Aika pitenee neljään vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä.

ULOSOTTOVIRANOMAISEN TOTEAMA VARATTOMUUS
1. Maksuhäiriömerkinnän säilytysaika kolme vuotta. Aika lyhenee 2 vuoteen, jos lasku maksetaan eikä luottotiedoissa muita merkintöjä. Aika pitenee neljään vuoteen, jos säilytysaikana tulee uusia maksuhäiriömerkintöjä.
2. Suppeassa ulosotossa merkintä poistuu heti, kun lasku on maksettu.
3. Pitkäaikaisesta ulosotosta merkintä poistuu, kun ulosottomies on velallisen pyynnöstä ilmoittanut ulosoton päättyneen (esim. tilanteessa, jossa velka on maksettu kokonaan). Pitkäaikaisessa ulosotossa velalliselta on ulosmitattu toistuvaistuloa yhteensä vähintään 18 kuukaudelta edeltäneen kahden vuoden aikana.
VELKAJÄRJESTELY
Maksuhäiriömerkintä poistuu maksuohjelman päättyessä.

LUOTONANTAJAN ILMOITUS
Luotonantaja voi myös ilmoittaa kulutusluottoa koskevan maksuhäiriön suoraan luottotietorekisteriin
(esim. osamaksukauppa tai luottokorttilasku). Ilmoituksen edellytyksenä on, että maksu on viivästynyt enemmän kuin 60 päivää ja maksukehotus on lähetetty vähintään 21 päivää ennen maksuhäiriön rekisteröintiä ja maksukehotuksessa on mainittu maksuhäiriömerkinnän mahdollisuudesta. Tällaisissa tilanteissa maksuhäiriömerkinnän säilytysaika on kaksi vuotta.

Velkaa koskevat maksuhäiriömerkinnät poistuvat, kun sellainen velka, jonka vanhenemisaika on 15 tai 20 vuotta on vanhentunut lopullisesti. Velallisen on itse pyydettävä merkinnän poistamista.

ULOSOTTOKELPOISET LASKUT
Maksuhäiriömerkinnän poistuminen ei koske suoraan ulosottokelpoisia maksuja, jotka vanhenevat yleensä viidessä vuodessa. Suoraan ulosottokelpoisen maksun laiminlyönnistä seuraa maksuhäiriömerkintä vasta, jos asiakkaalta ei saada velkaa perityksi ulosotossakaan.

OMIEN LUOTTOTIETOJEN TARKISTAMINEN
Yksityishenkilöiden luottotietoja rekisteröivät Suomen Asiakastieto Oy sekä Bisnode Finland Oy (Soliditet-henkilöluottotietorekisteri).

Lain mukaan omat luottotiedot voi tarkistaa maksutta kerran vuodessa. Tarkastusoikeutta voi käyttää esimerkiksi käymällä henkilökohtaisesti Suomen Asiakastiedon kuluttajille tarkoitetussa palvelupisteessä (muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan!) tai lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen kirjeitse tai faksaamalla sen Suomen Asiakastietoon. Bisnode Finlandilta omat luottotiedot voi tarkastaa vapaaehtoisella hakemuksella (kirje tai faksi).

Maksuhäiriömerkinnän saanut asiakas voi pyytää, että luottotietorekisteriin merkitään tieto velan maksamisesta sekä velkaantumisen syistä (esim. takaus).