14.5.2013. AJATUKSIANI

Kyllä ihminen jaksaa ja kestää yllättävän paljon. Sairaslomani 23.3.2012 - 9.6.2013. Ensin käden murtuminen ranteesta kolmesta kohtaa, eikä paluuta enää normaaliin . Sitten lonkantekonivel 18.10 2012 ja siitä toipuminen jatkuu, mutta pitkäkestoista ja kysyy pitkää pinnaa.

Laskujen suhteen tilanteeni on aikaisen hyvä. Kiva sanoo noin, eli rupee suurimmalta osaltaan olemaan ulosotossa. Eli yli puolet. Nyt toivon jo, että voisivat suoraan laittaa loputkin, ei tarvitsisi odotella niitä kirjeitä enää.

Helpottaisi ainakin mun osilta tätä tilannetta. Yksi stressi sarka tällä alueella poissuljettu. Kyllä ihminen on loppujen lopuksi aikaisen pieneen tyytyväinen, ja minäkin nautin nykyisin ihan pienistä asioista.

Kukaan ei ulkoa päin uskoisi miten suuren elämänmuutoksen olen käynyt näinä vuosina, mutta omasta mielestäni olen erittäin hyvin pärjännyt. En ole sortunut pulloon taikka muuhun. No, totta vie näin naisena, itse huomaan että muutama elämänviiva on tullut, asenne on kohdillaan. Se on tärkeintä tässä ja nyt.

Mutta ajattelin noitten vakuutus juttujen myötä, että onko todellakin niin tärkeää tuo luottotieto asia.
Ihminen on kokonaisuus, ei välttämättä tarkoittanut, että velkaantuu ylitse varojensa tietyissä rajoissa voisi ollakin, että kannattaa ottaa kokonaan pois luottokelpoisuus, jos Shoppailee tileille jonnin joutavaa.
Mutta just noissa vakuutustilanteissa, ja pankkiasioissa toivoisi pikkaisen joustoa, ilman muuta kaikki pikavippifirmat kieltoon ja muutkin laina paikat netissä.

Mutta tämä mun mielipiteeni, ja ihan oikeutettu. Tietty teilläkin omanne.
Ollaan onnellisia sellaisina , kuin nyt olemme, tulematta yhtään sen paremmiksi rahalla.