EK käänsi takkinsa: Ansiosidonnaista kaikille – koskisi 200 000 palkansaajaa
EK:n Ilkka Oksala: ”Oletamme, että uudistus toteutetaan”
EK:n työmarkkinoista vastaava johtaja Ilkka Oksala. Arkistokuva vuodelta 2014. OUTI JÄRVINEN/KL
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on uudistanut kantansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK:n mukaan ansiosidonnainen työttömyysturva ei saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Nykyjärjestelmä, jossa kaikki maksavat, mutta vain kassan jäsenet saavat, on EK:n mielestä epäoikeudenmukainen.
EK:n mukaan korona-aika on osoittanut, että kaikki tarvitsevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, johtaja Ilkka Oksala sanoo EK:n tiedotteessa..
Yleisen työttömyysturvan luominen lisää kustannuksia ja siksi on EK:n mukaan perusteltua, että samassa yhteydessä toteutetaan EK:n jo aiemmin esittämät muutokset työttömyysturvan kannustavuuden parantamiseksi.
– Tämä tapahtuu mm. työttömyysturvan porrastamisella, jolloin uudistus ei toisi lisäkustannuksia eikä uudistus vähentäisi työn kannustavuutta.
EK:n mukaan järjestössä on valmisteltu vuoden verran uutta kantaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
– Uudistukselle on eduskuntapuolueissa suuri yksimielisyys ja siksi oletamme, että uudistus toteutetaan.
Kelan maksettavaksi?
EK mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keskitetty toimeenpano on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto siirryttäessä uuteen järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoisi esimerkiksi Kela tai joku tätä tarkoitusta varten perustettava rahasto.
– Kela olisi varsin luonteva. Kelahan vastaa jo ansiosidonnaisista vanhempainpäivärahoista ja ansiosidonnaisista sairauspäivärahoista, jotka ovat ihan samankaltaisia etuuksia kuin ansiosidonnainen työttömyysturva, Oksala kommentoi Iltalehdelle maanantaina.
Hänen mukaansa EK:lle kävisi sekin, että ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi työllisyysrahaston maksettavaksi.
Toteutuessaan ehdotus johtaisi siihen, että ay-liittojen hallinnoimat työttömyyskassat eivät enää maksaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mikä todennäköisesti heikentäisi ay-liittoja. Moni mieltää edelleen, että jäsenyys ay-liitossa on edellytys kassajäsenyyden edellytys. Näin ei kuitenkaan ole. Palkansaaja voi liittyä pelkästään työttömyyskassan jäseneksi ja saada siten ansiosidonnaista.
Oksala kiistää, että ehdotuksen taustalla olisi EK:n halu heikentää ay-liittojen valtaa.
– Meidän kannanotossa ei ollenkaan oteta kantaa ay-liikkeen asemaan. Otamme kantaa siihen, että Suomessa on valtava joukko, joka maksaa työttömyysvakuutusmaksua ja jonka työnantajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta joka ei kuitenkaan ole oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Paljonko tällaisia palkansaajia on?
– 200 000. Se on iso määrä.
STTK: ”Susi lampaan vaatteissa”
Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei EK:n mielenmuutokselle lämpene.
– Hinta-arvio uudistukselle vaihtelee noin 200–300 miljoonan euron välillä. On selvää, että tällaista rahaa ei mistään tulisi lisää vaan ansiosidonnaisen turvan laajentaminen rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä.
– Mielenmuutos on susi lampaan vaatteessa. Se kielii EK:n halusta murentaa yleisesti työttömien turvaa, Palola arvostelee STTK:n tiedotteessa.
Palolan mielestä on suorastaan ”vastenmielistä” kuunnella aloitteen takana olevien puheenvuoroja, joissa ansiosidonnaisen laajentamista perustellaan ”oikeudenmukaisuudella” ja jätetään kertomatta todelliset motiivit, eli halu leikata työttömien toimeentuloa.
– Ajattelu ei vastaa käsitystäni aidosta oikeudenmukaisuudesta vaan päin vastoin halusta potkia työntekijöitä nilkkoihin tuulisilla työmarkkinoilla.
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan on kirjattu selvitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta.
– STTK kannattaa selvityksen tekemistä, mutta sen vaikutusarviot ovat keskeisessä asemassa, kun arvioidaan, onko järjestelmään tarpeen tehdä muutoksia.
Myös SAK tyrmää
SAK pitää yllättävänä ja valitettavana päätöksenä, että EK muutti kantaansa.
– Vielä tähän asti se on liputtanut yhdessä kehitetyn ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolesta ja nyt linja muuttuikin perusturvatyyppiseen ajatteluun, SAK:n tiedotteessa todetaan.
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan EK:n päätös vie pohjaa yhteiseltä työttömyysturvan kehittämiseltä.
– Näyttää siltä, että EK:lle on tärkeämpää tehdä linjanvetoja poliittisten puolueiden vanavedessä kuin kehittää pitkäjänteisesti yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä näkyy varmasti myös muussa yhteisessä neuvottelutoiminnassa, Eloranta sanoo SAK:n tiedotteessa.
Elorannan mukaan samaan aikaan, kun EK puhuu reiluudesta ja tasapuolisuudesta, se toteaa, että sosiaaliturvaa täytyy leikata, koska syntyy lisäkuluja.
– Maalitauluna on työttömyysturvajärjestelmän muut osat. Heikennykset vaikuttavat niihin ihmisiin, jotka ovat jo jostain syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Nykyinen järjestelmä ja sen kehittäminen on palkansaajan etu.
Eloranta muistuttaa, että pitkäjänteiseen nykyjärjestelmän kehittämiseen on syynsä: sosiaaliturva on palapeli, jossa yksi osa vaikuttaa toiseen. Silloin on parempi korjata nykyistä kuin heittää yksi osa kokonaan pois.
– Jos työttömyysturvaa heikennetään, silloin lähdemme viemään eteenpäin irtisanomissuojan parantamista.
Elorannan mukaan SAK on suhtautunut ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämiseen ja tarkasteluun positiivisesti.
– Ehdotimme jo vuosi sitten kassajärjestelmän muokkaamista niin, että kassojen määrää vähennetään, jolloin isompien yksiköiden on helpompi kehittää toimintaansa ja tarjota yksilöllisempiä palveluita. Tämä ei ole kuitenkaan edennyt.
Elorannan mukaan Suomen järjestelmä lomautuksineen ja kassoineen jousti ja kesti hyvin koronakriisin tuomat paineet.
– Nyt olisikin tärkeää miettiä, miksi niin moni ei ollut varmistanut itselleen ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ei lähteä heikentämään kenenkään turvaa toisesta päästä.
20.7.2020 kello 12.25. Lisätty SAK:n kannat.
