Eläinrakkaus näkyy Elsan emännän kotona.
Elsa-koiran emännällä on kissoja, chinchilloja ja 700 euron tulot – hän on törmännyt ihmisten ihmetteleviin kommentteihin, miksi köyhillä on lemmikkejä
Eläinsuojeluyhdistys saa yhä enemmän avunpyyntöjä vähävaraisilta lemmikin omistajilta. Elsa-koiran emäntä ei ole päässyt lemmikkien leipäjonoon, koska matkalippu maksaa kolme euroa.
Elsa-koiran emäntä on törmännyt ihmetteleviin kommentteihin, miksi köyhillä on lemmikkejä. Hänen mielestään voisi yhtä hyvin kysyä, miksi köyhillä on lapsia.
Elsa-koiran emäntä on törmännyt ihmetteleviin kommentteihin, miksi köyhillä on lemmikkejä. Hänen mielestään voisi yhtä hyvin kysyä, miksi köyhillä on lapsia. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
Hanna Syrjälä HS
Julkaistu: 31.12.2017 2:00 , Päivitetty: 31.12.2017 9:33
ELSA on sekarotuinen, puolivuotias koira. Villi jästipää, kuvailee sen emäntä.
Elsan lempileluja ovat sählypallo ja pehmosmurffi. Smurffi suussaan se saattaa innoissaan kirmata ympäri kotiaan.
Elsa asuu kaupungin vuokrakaksiossa. Kodin sisustuksessa näkyy Elsan emännän eläinrakkaus: on kissaverhot, koiratyynyjä, posliinikissoja ja eläinkirjoja. Seinillä on ruusukkeita ja kunniakirjoja. Elsan emäntä on harrastanut kissa- ja koiranäyttelyjä. Eräässä vaiheessa emännällä oli peräti kuusi koiraa.
Nyt on vain yksi, Elsa. Asuu täällä kuitenkin muita eläimiä. Kissoja on kolme. Lisäksi on kaksi chinchillaa, Marsipaani-niminen kotilo ja akvaariokaloja.
Akvaarioon ei näe kovin hyvin, koska sen valo on rikki. Eikä ole rahaa ostaa uutta.
ELSA-KOIRAN perheeseen kuuluu myös emännän puolitoistavuotias poika. Elsa suhtautuu lapseen toisinaan yli-innokkaasti. Siksi olisi hyvä ostaa portti olohuoneen ovelle. Niin saisi koiran ja lapsen pidettyä välillä erossa toisistaan.
Elsan emäntä on selvittänyt, että portti voi maksaa lähemmäs satasen. Ei hänellä ole siihen varaa.
Hänen tulonsa ovat runsaat 700 euroa kuussa. Suurin tulonlähde on kotihoidontuki. Vuokraa varten hän saa asumistukea.
Tiukasta rahatilanteesta huolimatta hän hoitaa lapsen ja eläimet aina hyvin. Nehän ovat hänen rakkaita perheenjäseniään.
Omista menoista voikin sitten tinkiä. Hän syö kaurapuuroa ja makaronia, halvaksi tulee.
Elsa ja kissat syövät enimmäkseen edullisimpia koiran- ja kissanruokia. Lisäksi emäntä hakee eläinkaupasta sydämiä ja muuta erikoislihaa.
Elsan herkkua on naudan maha. Sen arkiruokaa on kuitenkin seos, jonka emäntä valmistaa kattilassa. Ruokaan tulee lihapitoista koiranruokaa, öljyä, kasviksia sekä makaronia tai riisiä.
Hyvin maistuu, ja turkkikin kiiltää.
ELSA on onneksi pysynyt terveenä. Eläinlääkärikulut ovat nimittäin korkeita.
Silti Elsan kanssa on pitänyt käydä eläinlääkärissä. Koira on rokotettu, madotettu ja mikrosirutettu.
Kissojen eläinlääkärikäynneistä tuli juuri 500 euron lasku. Joku kissoista oli alkanut pissata mihin sattuu. Piti selvittää, kuka se kolmikosta on.
Syyllinen löytyi ja pissaamisen syykin: stressi. Nyt kissalla aloitetaan mielialalääkitys. Sekin maksaa.
Elsan emännän onni on, että hänen vanhempansa auttavat häntä. Muuten hän ei selviäisi eläinlääkärimaksuista tai yllättävistä kuluista.
Toki nolottaa aina pyytää rahaa. Vanhemmat ovat eläkkeellä. Äidin eläke on vähän päälle tuhat euroa.
Vanhemmat tykkäävät tyttärensä eläimistä. Elsa-koira sai heiltä joululahjankin: lelun, johon sisältyy pientä aivopähkinää. Leluun piilotetaan nami, ja koiran pitää etsiä se.
JOS emännällä olisi ylimääräistä rahaa, hän ostaisi Elsalle valjaat ja sadeloimen.
Hän hakee omat ja lapsensa vaatteet hyväntekeväisyysjärjestöltä. Lemmikkien tarvikkeita sieltä ei saa.
Rahapula ei hänen mielestään sinänsä vaikuta koiran hyvinvointiin.
”Elsa ei syö hanhenmaksapalleroita, mutta saa paljon hoivaa ja hellyyttä”, hän sanoo.
Emäntä on aina kotona. Hän ehtii touhuta koiran kanssa.
Päivällä tehdään tunnin lenkki metsään. Iltapäivällä ollaan puolitoista tai kaksi tuntia koirapuistossa. Elsan emäntä juttelee tuttujen kanssa, jos heitä on paikalla.
Muiden kanssa ei. Hän kärsii ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Siksi hän kouluttaa Elsasta itselleen terapiakoiraa.
Jopa lähikaupassa käyminen on vaikeaa, mutta Elsan kanssa hän aikoo laajentaa elinpiiriään. Vielä he menevät läheiselle ostarille ja ajan mittaan kauemmaskin.
KUN eläinsuojeluyhdistys Rekku Rescue järjesti lemmikkien leipäjonon Hakaniemessä joulukuun alussa, jonossa oli 480 lemmikin omistajaa. Jonottajille jaettiin kissan- ja koiranruokaa sekä tarvikkeita.
Tapahtuma järjestettiin Helsingissä toista kertaa. Rekku Rescue halusi auttaa, koska yhdistyksessä on huomattu suuret ihmismäärät tavallisissa leipäjonoissa. Lisäksi yhdistykseen on tullut yhä enemmän avunpyyntöjä lemmikin omistajilta, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.
Elsan emäntä ei ollut joulukuun alussa jonossa. Yksi syy on se, että HSL:n kertalippu maksaa kolmisen euroa. Se on hänelle iso raha. Sillä saa monta maitopurkkia.
Ihmisten leipäjonoissakin jaetaan toisinaan eläinten ruokaa. Niissäkään Elsan emäntä ei ole käynyt, koska olisi hankalaa jonotella lapsen kanssa.
Elsan emäntä on hankkinut kaikki lemmikkinsä kahden vuoden aikana. Kun oli vain yksi kissa, asunto tuntui tyhjältä.
”Sydämessäkin oli tilaa useammalle”, hän sanoo.
Osan lemmikeistään hän on saanut ilmaiseksi. Elsa-koiran hinta oli 200 euroa. Kun ankarasti säästi, sai summan kasaan.
Elsan emäntä on joskus törmännyt ihmetteleviin kommentteihin, miksi köyhillä on lemmikkejä. Hänelle lemmikit ovat koko elämä. Hän ei tiedä, olisiko pysynyt edes hengissä ilman niitä. Lemmikkien takia on pitänyt aina nousta sängystä.
Hän myös kysyy, pitäisikö lemmikkien olla vain rikkaiden etuoikeus. Ja pitäisikö lastenkin olla? Rahaa lapsiinkin menee.
ONKO sillä sitten eläintenhoidon kannalta väliä, kuinka varakas lemmikin omistaja on?
Soittokierros eläinlääkäreille, eläinsuojeluyhdistyksiin ja Kennelliittoon osoittaa, että ei. Hyvä lemmikin omistaja tekee kaikkensa eläimen hyvinvoinnin eteen. Ja se, onko lemmikin omistaja hyvä, ei riipu hänen rahatilanteestaan.
Kaltoin kohdeltuja eläimiä pelastetaan kaikenlaisista kodeista. Vakavarainen bisnesmies saattaa ostaa koiran leluksi lapselleen, eikä kukaan perheessä osaa hoitaa koiraa. Joku taas syöttää lemmikilleen kallista ruokaa, mutta ruokavaliosta puuttuu tärkeitä vitamiineja.
Eläinten huono hoito voi johtua omistajan vakavista mielenterveys- tai päihdeongelmista. Ne saattavat iskeä niin rikkaisiin kuin köyhiin.
Eläkeläisten joukossa on paljon vähävaraisia lemmikin omistajia. Kissa tai koira on usein vanhuksen silmäterä ja henkireikä. Suru on suuri, jos lemmikistä joutuu luopumaan.
Elsa-koira asuu kaupungin vuokrakaksiossa. Asuinkumppaneihin kuuluvat muun muassa Minni-kissa ja puolitoistavuotias poika.
Elsa-koira asuu kaupungin vuokrakaksiossa. Asuinkumppaneihin kuuluvat muun muassa Minni-kissa ja puolitoistavuotias poika. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
VAIKKA raha ei ratkaise lemmikinhoidossa, niinkään ei voi sanoa, että lemmikin voi aina ottaa, varallisuudesta riippumatta. Esimerkiksi koiraan kuluu sen elinaikana helposti yli 10 000 euroa – ja paljon enemmän, jos on huono tuuri.
Ongelmat alkavat yleensä, jos lemmikki sairastuu tai joutuu tapaturmaan. Eläinlääkäri maksetaan omasta pussista, Kela-korvauksia ei ole.
Perustoimeentulotukea ei saa lemmikkien ruokaan tai hoitokuluihin. Kuntien myöntämä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki voi kuitenkin auttaa hätätilanteessa. Kunta saattaa poikkeustapauksissa myöntää ruokarahaa henkilölle, joka on rahaton maksettuaan lemmikkinsä hoidosta.
Eläinlääkärit näkevät välillä, että muun muassa lemmikkien hampaidenhoidosta on säästetty. Toisaalta kaikki lemmikin omistajat eivät välttämättä tiedä, että kissoillekin saattaa tulla hammaskiveä ja vakavia hammassairauksia.
Koiriin sitoudutaan usein paremmin kuin kissoihin. Etenkin maaseudulla kissoja voi saada ilmaiseksi.
Jotkut säästävät jättämällä kissansa leikkaamatta. Maalla syntyy villejä kissapopulaatioita, joissa kissat lisääntyvät keskenään. Kissoille tulee sairauksia, eivätkä ne pärjää ilman ihmistä. Kissat eivät myöskään kuulu Suomen luontoon.
Kissojen leikkaamiseksi on järjestetty hyväntekeväisyystempauksia. On esimerkiksi teemapäiviä, jolloin kissan saa leikkauttaa tavallista halvemmalla. Rokotuksiin on vastaavia tempauksia.
Eläinlääkäriketju Evidensia jakoi tänä vuonna sata sadan euron lahjakorttia vähävaraisille. Hakemuksia tuli yli tuhat. Eniten apua kaipasivat opiskelijat, eläkeläiset ja ihmiset, joiden tulotaso oli yllättäen romahtanut.
Jotkut alueelliset eläinsuojeluyhdistykset auttavat hakemusten perusteella eläinlääkärikuluissa.
ENITEN omistajan varallisuus vaikuttaa siihen, miten eläimen voi hoitaa vakavassa tilanteessa.
Eläinlääketiede on edistynyt huimasti, ja lemmikkien elinikä on pidentynyt. Eläin saattaa elää vanhuksenakin hyvää elämää, vaikka siltä olisi leikattu kasvain tai sillä olisi sydänvika.
Mutta se ei ole ilmaista. Mitä enemmän omistajalla on rahaa, sitä parempaa hoitoa hän voi eläimelleen kustantaa. Varoissaan oleva voi ostaa koiralle monen tuhannen euron leikkauksen, kun köyhän eläimen pitää samassa tilanteessa pärjätä särkylääkkeillä.
Tai jos rikkaan koira jää auton alle, koira saadaan todennäköisesti kuntoon. Köyhän koira saatetaan joutua lopettamaan.
Lemmikeille on vakuutuksia, mutta harva ottaa niitä. Kennelliiton arvion mukaan korkeintaan 30 prosentilla koiran omistajista on vakuutus.
Muun muassa Rekku Rescuen ja Hesyn vinkki lemmikin omistajille on, että koko ajan tulisi säästää eläimen pahan päivän varalle. Voisi avata vaikka säästötilin lemmikin mahdollisia sairauskuluja varten.
ELSAN emäntä voi vain unelmoida sellaisesta.
Jos hän voittaisi lotossa, hän perustaisi paikan hyljeksityille eläimille. Sinne voisivat tulla kaikki ne eläimet, joita kukaan ei huoli.
Elsan hän osti perheestä, joka kertoi luopuvansa siitä lasten allergian vuoksi. Eläin oli kuitenkin tullessaan arka ja haisi pahalta. Aivan aluksi koira piti viedä pesulle.
Nykyään Elsa on riehakas. Ja erittäin kiintynyt emäntäänsä.
Kun emäntä istuu sängyllä, Elsa makaa sängyn alla. Koira on aina siellä, missä emäntäkin. Päiväunia se ottaa nukkuen emännän jalan päällä.
Jos tulee jokin hätä, emäntä ja koira katsovat toisiaan silmiin. Se rauhoittaa, molempia.
Juttua varten on haastateltu pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimiota Evidensiasta, SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pullia, Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikaista, Helsingin kaupungin valvontaeläinlääkäri Kirsi Swania, Hesyn tiedottaja Erja Veivoa ja Rekku Rescue ry:n tiedottaja Sadri Wirzeniusta.
Elsa ulkoilee päivällä metsässä ja iltapäivällä koirapuistossa.
Elsa ulkoilee päivällä metsässä ja iltapäivällä koirapuistossa. (KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)
