31.12.2013. Kela teki laskelmat: Tällainen ihminen pärjää perusturvalla parhaiten

Tiistai 31.12.2013 klo 20.21
Perusturvan riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.

Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen.
Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. (COLOURBOX.COM)
Kelan tutkimusosaston raportti sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys ottavat kantaa siihen, millaisella rahamäärällä ihminen tulee Suomessa toimeen, ja millainen on kohtuullinen kulutuksen taso.

Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemien viitebudjettien mukaan yksin asuvan miehen taloudessa tarvitaan 260 ja nelihenkisessä pikkulapsiperheessä 365 tavaraa ja palvelua, jotka ovat välttämättömiä toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiseen tämän päivän Suomessa.

Näiden tavaroiden ja palveluiden hankkiminen maksaa 495-1497 euroa kuukaudessa, kun asumiskuluja ja liikennemenoja ei ole laskettu mukaan.

Myös perusturvaetuuksien riittävyys kohtuulliseen kulutukseen vaihtelee eri kotitaloustyypeissä.

Parhaiten perusturva näyttäisi kattavan yksin asuvan yli 65-vuotiaan kohtuullisen kulutuksen. Heikoiten perusturvaetuudet kattavat yksin asuvien alle 45-vuotiaiden sekä lapsiperheiden kohtuullisen kulutuksen


Tutkimuksen mukaan kohtuullista toimeentuloa uhkaa pienituloisuuden lisäksi ihmisten toimintamahdollisuuksia rajoittavat tekijät, kuten koulutuksen puute, sairaudet ja velkaantuminen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät rajoitteet aiheuttavat puolestaan yksinäisyyttä.

- Viimesijaisenkin tuen eli toimeentulotuen tarkoituksena on mahdollistaa ihmisen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, ei pelkästään pitää ihminen hengissä. Tämä on huomioitava, kun pohditaan toimeentulotuen perusosan pienentämistä tai täydentävää toimeentulotukea, tiedotteessa sanotaan.

13.12.2013 TAKAPAKKIA

Jep, jätti sitten maksamatta auton osamaksu erät, ei auta muu kuin laittaa ulosottomiehet maanantaina perään, saadaan sekin sitten mun kontolle, kun olen niin auliisti avittanut ja laittanut nimeni papereihin, lapselleni.

Eli ei olisi kannattanut luottaa, edes omaan lapseen, lupauksitta huolimatta.

12.12.2013 Facebookista apua köyhien jouluun

Torstai 12.12.2013 klo 15.37
Vapaaehtoispohjalta tehty Facebook-sivusto Jouluapua on saavuttamassa suuren suosion.

Jouluapua-sivusto on perustettu pelkästään lasten takia.


Jouluapua-sivusto Facebookissa

Sivustolla apua tarvitsevat perheet tuovat anonyymisti esille tarpeensa ja kuka tahansa voi lähettää perheelle joululahjoja. Sivusto sai alkunsa reilu kuukausi sitten ja sillä on jo lähes 10 000 fania. Lahjoituksia on tehty jo yli tuhat.

Apua voi pyytää lapsiperheet, joissa rahatilanne on niin tiukka, ettei pysty omin avuin toteuttamaan joulua lapsilleen. Toivelistoja on julkaistu noin 200.

- Tänä vuonna emme valitettavasti pysty ottamaan enempää hakemuksia vastaan, sillä joulu on jo niin lähellä, kertoo Jouluapua -sivuston perustaja ja ylläpitäjä Heidi Miettinen.

Monille avun pyytäminen voi olla vaikea asia. Sivulla pystyy julkaisemaan toivelistan nimettömänä, ja Miettinen muistuttaa, että avun pyytäminen ei ole häpeä.

- Lasten takiahan tätä tehdään. Meidän täytyy ajatella lasten iloa jouluaattona, kun hän avaa paketin. Ja vanhempien iloa, kun he pystyvät antamaan lahjan rahatilanteesta huolimatta. Lahjoittajat saavat ilon ja lämpimän mielen tietäessään, että apu menee oikeaan paikkaan.

Tyypillisimpiä lahjatoiveita tänä jouluna ovat olleet ruoka-apu, vaatteet ja lasten lelut.

Karttapalvelu vie lähemmäs avun tarvitsijoita

Avuntarvitsijoiden lahjatoivomukset liitetään Maplet-karttapalveluun, josta lahjoittaja näkee avun tarvitsijan sijainnin. Kartta on rakennettu siten, että avuntarvitsijoiden paikat ovat epätäsmälliset, jotta anonyymiys säilyy.

Karttapalvelun sivusto sai lahjoituksena.

- Kartta on paras tapa antaa todellinen kuva toivelistoista lahjoittajille. Näin avuntarvitsijoihin pääsee samaistumaan helpommin. Karttaa selatessa voi nousta mieleen esimerkiksi, että "tämä perhe on lähellä minua", "tuossa kaupungissa asuin ennen" tai "tuolla ystäväni asuu".

Miettisen mukaan ihmisiä ei ole tarvinnut kannustaa lahjoittamaan.

- Suomalaiset ovat hyvin sydämellisiä ja auttaminen on tullut kuin itsestään sivuston levitessä. Hienoa on, että yritykset ovat myös lähteneet mukaan.

Apua ehtii antamaan vielä tänä vuonna, ja lahjoituksia otetaan vastaan kaikille sivulla oleville toivelistoille.


Idea sivustoon syntyi, kun Miettisen silmiin osui artikkeli muutaman vuoden takaa "Joulu on vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä". Artikkelin mukaan Suomessa elää yli 130 000 lasta köyhyysrajan alapuolella.

- Aloin pohtia, kuinka moni lapsi joutuu elämään köyhyydessä tänä jouluna. Äitinä ajattelin lapsen päiväkotiin tai kouluun palaamista joulun jälkeen. Lapsilla on tapana keskustella keskenään mitä ovat saaneet joululahjaksi, eikä yksikään lapsi saisi kokea ulkopuolisuutta.

Sivuston toiminta jatkuu myös ensi jouluna.

10.12.2013 YRITYSTÄ.....

Olen yrittänyt muutamia päiviä kouluttaa itseäni, että raha ei olisi niin tärkeä. No, pakkohan se on totutella siihen , kun sitä ei ole  0,36 senttiä tilillä ja  2 € käteisenä. Eilen kävin kaupassa ja ostin 2 appelsiinimehua, olen pirtelöitä väsännyt rahkasta ja mehusta. Ruokaa ei oikein tee mieli. Mutta, ei mun tee mieli oikein rahaakaan. Ehkä jos sitä olisi ostaisin omenoita. Niitä kaipaan läpi vuoden ruokavaliooni.

Jos ajatellaan rahan mahtia on sillä aikamoinen mahti. Miettii, mihin sitä kuluttaisi jos sitä olisi, no ehkä muutamia joululahjoja ja jotain huuhteluainetta. Mutta sitäkin vielä, ettei niin kova hätä viel. Muuten kyllä ei ole oikein muuta mitä hankkisi. Ihanaa olisi ostella jos ei tarvii koko ajn miettiä mistä seuraavaksi joutuu säästämään.  Ensi viikolla tulee päivärahat ja ne meneekin pankin lainaa vuokrarästeihin ja puhelimeen ja verorästeihin. Mutta ei jää mitään ylimääräistä.

Ehkä Jouluapua tulee jostain, muuten on aika köyhä joulu mulla. Mutta ei se mua haittaa, mä tulen niin pienellä toimeen. Marjoja on vielä pakkasessa, ja jouluna mennään mun sukulaisiin syömään joten ei pelkoo , että nälkään kuolisin.

Ihminen vaan opetetaan tähän kulutushysteriaan, voisinhan mäkin tänne ladella suurempia toiveitani, eli isompi 143 cm pakastinkaappi, Kitchen Aid yleiskone, uudet toppa housut , uusi toppatakki ja uudet talvikengät. Mutta mun pikku pakkanen riittää nyt viel, ja toppavermeet viel pikkasen lämpöö kestää ja kengät kyllä pitäisi saada jostain, ja toi yleiskone olisi unelma...mutta kädet toimii viel, tehdään perinteistä käsin vaivattua pullaa.

Mutta mennääs taas tällä eteenpäin, päivä kerrallaan.

10.12.2013 Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt

Tutkimus vahvistaa: Köyhä olet ja köyhänä pysyt
Tutkija Ilpo Suoniemen mukaan köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysriskit ovat pitkittyneet. Kansa on yhä selvemmin jakautunut: toiset ovat kroonisesti köyhiä, kun taas osaa köyhyys ei juuri koskaan koettele, tutkija arvioi.

Pitkät köyhyysjaksot kasautuvat henkilöille, joilla on erityinen köyhyysalttius.

Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) yhteisessä tutkimuksesta Köyhyyden dynamiikka Suomessa 1995–2008, jossa tutkija Ilpo Suoniemi tarkastelee ilmiötä.

Alttius on matalampi niillä, joilla on korkea koulutus ja jotka käyvät töissä. Suurempi köyhyysriski on puolestaan vähän koulutusta saaneilla henkilöillä, työttömillä ja eläkeläisillä.

– Näkymät ovat aika huonot esimerkiksi nuorella henkilöllä, joka on pitkäaikaistyötön ja jolla on matalin koulutusaste eli peruskoulutus, Suoniemi kertoo Taloussanomille.

Mitä useampia riskiä kasvattavia tekijöitä, sitä suurempi köyhyysriski. Työttömyyden ja matalan koulutustason lisäksi yksin asuminen pysyvästi on yksi näistä tekijöistä.

Suoniemen mukaan köyhyysriskiä voi torjua esimerkiksi parantamalla koulutusmahdollisuuksia.

Köyhän tulot
runsaat tuhat eroa

Tutkimuksessa köyhäksi katsottiin henkilöt, joiden tulot jäävät 60 prosenttiin mediaanitulosta. Tämä tarkoittaisi yksineläjällä runsaan 1100 euron nettotuloja kuukaudessa.

– Jos esimerkiksi toimeentulotuella ja asumistuella elää, niin sen yli ei pääse.

Suoniemen mukaan köyhyys itsessään lisää riskiä siihen, että pysyy köyhänä jatkossakin.

– Jos on vuoden köyhä, se lisää köyhyysriskiä 10 prosenttia.

 Suoniemen mukaan köyhyysongelma on Suomessa syventynyt useasta näkökulmasta tarkasteltuna. Köyhyys on kroonistunut ja köyhyydestä irtautuminen on vaikeutunut. Lisäksi köyhäksi päätyminenkin on lisääntynyt.

Osa köyhyyden pysyvyyden kasvusta selittyy sillä, että tarkastellulla aikavälillä tulonsiirrot ovat jääneet jälkeen ansiokehityksestä, tutkija arvioi.

Avioero on iso
köyhyysriski

Avioero tai puolison kuolema on iso köyhyysriski. Silloin ihminen jää vain omien tulojensa varaan ja pienituloinen henkilö voi pudota herkästi köyhyysrajan alapuolelle.

– Varsinkin naisille ja etenkin ikääntyneille naisille avioero on iso riski. Yli 50-vuotiaiden naisten köyhyysriski kasvaa 18 prosenttia, Suoniemi kertoo.

Tämä johtuu siitä että ikääntyneiden on vaikeampi muuttaa tilannettaan kuin nuorempien.

Kun mukaan otetaan nuoremmatkin eli kaikki yli 30-vuotiaat naiset, köyhyysriski on avioeron jälkeen 13 prosenttia. Miehistä ero ei tee aivan niin helposti köyhiä. Köyhyysriski on 10 prosenttia.

10.12.2013 "Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"

"Maksuhäiriömerkintää vältellään viimeiseen asti"
Asuntovelallisten, yrittäjien ja eläkeläisten velkaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa. Maksuhäiriömerkintöjä vältellään ja ongelmia salataan loppuun asti, usein ikävin seurauksin. Takuu-Säätiön asiakkaista 30–60 erillisen velan kanssa painivien määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Suomen talouden vaikea tilanne näkyy velkaongelmien kasvamisena. Monen talousosaaminen on heikkoa ja velkoja maksetaan velalla.

Kun ongelmia vältellään ja salataan viimeiseen asti, kotitalouden kantokyky voi äkkiä romahtaa.

Velkaneuvontaa tarjoavaan Takuu-Säätiöön on kertynyt yhteydenottoja tänä vuonna lähes edellisvuoden tahtiin. Viime vuonna puhelumäärät kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 2011.

Uutena ongelmaryhmänä ovat nousseet esiin asuntovelkaiset ja yrittäjät. Myös eläkeläisten osuus velka-apua tarvitsevista on lisääntynyt. Joka kymmenes velkojen järjestelyä hakeva on yli 65–vuotias.

Työikäisten vaikeudet heijastuvat ikääntyneisiin, kun ongelmissa olevia lapsia ja lastenlapsia autetaan.

Irtisanomisaalto
ja suuret asuntolainat

Helsingin kaupungin velkaneuvoja Ilkka Passi tunnistaa ongelmien kasvun. Passin mukaan velka-apua tarvitsevien joukosta erottuvat entistä enemmän pienyrittäjät.

Viime vuosien irtisanomisaallot ovat synnyttäneet Suomeen paljon uusia pienyrittäjiä. Passin mukaan monen pienyrittäjän alkutaipale ei ole ollut ruusuinen.

– Velkaneuvonnan asiakaskunta on hyvin moninainen, mutta entistä enemmän velka-apua tarvitsevat yrittäjät, Passi kertoi Takuu-Säätiön talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä.

Joukosta löytyy muun muassa taksiyrittäjiä, ravintoloitsijoita ja erilaisia palveluja tarjoavia yrittäjiä. Passin mukaan ongelmia on varsinkin muutamien työntekijöiden pienyrityksillä. Veroista ja muista kuluista ei välttämättä selvitä.

Myös asuntovelkaisten osuus velka-apua tarvitsevista on kasvanut. Takuu-Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan joka viidennellä velkaneuvontaan soittavista on taakkanaan suuri asuntolaina.

– Yksin asuvien asuntoluotot ovat yhä suurempia. Lainan lyhennyksistä saatetaan selvitä, mutta muista hankinnoista kertyneet kulutusluotot aiheuttavat vaikeuksia, Mattila kertoi.

Velkaa
maksetaan velalla

Velkojen maksu aina vain uudella velalla on ikävä kierre, joka johtaa monesti maksukyvyttömyyteen. Nykyajan pikavipit ja erilaiset kulutusluotot tarjoavat monta keinoa selvitä veloista, ennen kuin seinä tulee vastaan.

Merkittävänä velkaantumisen syynä Passi mainitsee myös erilaiset riippuvuudet. Eletään hetkessä eikä murehdita mahdollisista seurauksista.

– Kyse voi olla päihteistä, peliriippuvuudesta tai hallitsemattomasta ostomaniasta.

Takuu-Säätiön 30–60 erillisen velan kanssa painivien asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Pikavippilainsäädännön muutos on Mattilan mukaan hidastanut ongelmien kasaantumista, mutta vippien korot ovat yhä korkeita.

Eduskunta päätti helmikuussa laista, joka rajoittaa alle 2 000 euron pienluottojen todellisen vuosikoron korkeintaan 50,5 prosenttiin.

Passin mukaan suomalaiset pyrkivät loppuun asti välttämään luottohäiriömerkintöjä ja salaamaan maksuvaikeudet.

– Velkaantumisesta ei kerrota läheisille, eikä välttämättä edes puolisolle.

Häiriömerkinnän leima on kova ja käytös sinänsä ymmärrettävää. Esimerkiksi pankit syynäävät asiakkaansa tarkkaan.

Ongelmat kuitenkin pahenevat, kun velkoja hoidetaan uudella velalla. Velkojen keräämisen mahdollisuus ei palvele maksuvaikeuksissa olevaa.

Taloushallinta
hukassa

Takuu-Säätiön tilastojen mukaan pienituloisuuden ja epäonnistuneen yritystoiminnan rinnalla yhä merkittävämpi syy maksuvaikeuksiin on oman talouden hallintavaikeudet. Tulot saattavat olla riittävät, mutta kalliita kulutusluottoja kertyy silti.

Talouden kriisiaika kasvattaa kansalaisten omaa vastuuta taloudestaan. Taloudenhoidon perusasioiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla.

Vaasan yliopiston taloustieteen professorin Panu Kalmin mielestä viranomaisten tulisi tarttua hanakammin ongelmaan.

Yksityisiä hankkeita on osaamisen parantamiseksi, mutta Suomessa tarvittaisiin myös monista muista maista tuttu talousosaamisesta vastaava viranomainen.

– Yhteiskunnan velvollisuus on tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet kehittää talousosaamistaan, Kalmi totesi tilaisuudessa.
Kansalaisten taloustaitoja voitaisiin Kalmin mukaan kehittää muun muassa lisäämällä ja tehostamalla talouden hallinnan opetusta kouluissa ja esimerkiksi yliopistojen orientoivissa opinnoissa.

http://www.getrichslowly.org/blog/

http://www.getrichslowly.org/blog/